Tiernapojat ovat joulun tähtiä

Marraskuun lopussa alkaa tierna-aika. Alakärpän perheen tiernapojat ovat esiintyneet niin presidentille kuin pääministerillekin. Parasta on kuitenkin ollut perheen yhteishenki.

Teksti: Tarja Lehtola

Oululaisen Alakärpän perheen lapset olivat 3-8 -vuotiaita aloittaessaan vuosia kestäneen tiernapoikauransa. Vielä viime vuonna kaksi pojista oli mukana mukaelmasarjan voittaneessa joukkueessa.

– Kävimme Rotuaarilla katsomassa tiernapoikakilpailuja. Lapset päättivät, että hekin haluavat alkaa laulaa, perheen äiti Jaana muistelee.

Perheessä laulettiin aina ja erityisesti joulun aikaan. Niinpä isä Juhani kaivoi esiin nuottinsa ja äiti teki viitat. Sinä vuonna laulettiin naapurissa, mutta seuraavana jo Rotuaarilla, ja kalenteri alkoi täyttyä esiintymispyynnöistä.

Alakärpän lapsille tiernapoikien tärkein anti oli toimia yhteishengen luojana.

– Se lisäsi rakkautta ja yhteen hiileen puhaltamista sisarusten välillä. Olimme kaikki tasavertaisia, ja opimme jakamaan palkan, sisarussarjan vanhin, Demian muistelee.

Juhani-isä toteaa, että lapset oppivat näkemään, että rahan eteen täytyy tehdä työtä.

Tiernapojat hoitivat itse keikkamyynnin ja soittelivat yrityksiin.

– Yhdessä kovaan ääneen laulaminen toi sisältöä lapsuuden jouluihin. Tunne siitä, että oli jossain hyvä, antoi voimaa. Ilman tiernapoikia olisin paljon arempi sosiaalisissa tilanteissa, Demian kertoo.

Moni perheen tähdistä on päätynyt musiikkialalle.

– Olemme pyrkineet puhumaan joulusanoman merkityksestä, että rahankeruu ei tule liian tärkeäksi. Teimme myös joka vuosi hyväntekeväisyyskeikkoja, Jaana kertoo.

Kommelluksiakin tapahtui. Vanhainkodissa olivat kahvikupit lentää lattialle, kun metallinen miekka sivalsi posliineja. Kerran Linnealle tuli pissahätä kesken esityksen ja hän ilmoitti sen muitta mutkitta kesken esityksen; ”äiti mua pittattaa..” Esitystä jatkettiin vessatauon jälkeen.

Roolit saatiin yleensä sovittua aivan hyvässä hengessä, mutta joskus tuli pientä säätöä.

– Antonia harmitti Murjaanina musta naama, hän olisi halunnut myös viikset. Meinasi jopa jättää keikan väliin. Isä piirsi viikset mustan naaman päälle ja kaikki olivat tyytyväisiä. Adalla ollut Knihdin paperihattu meni rikki kolehdinkeruun aikana. Kolikkojen paino oli liikaa, joten vaihdoimme paperisen kruunun muoviseen sotilaskypärään. Myöhemmin otettiin käyttöön teräskypärä.

Lapset koristelivat kruunut itse vanhempien avustaessa.

– Ne olivat ylpeyden aiheemme. Isän tekemä puutähti oli myös upea ja siirtyi ryhmältä toiselle, kun vanhimmat tiernat perheestämme jäivät eläkkeelle.

Joulunalusaika oli noihin aikoihin lähes pelkkää laulua ja miekkojen kalistelua. Jossain vaiheessa saman katon alla oli kolme eri ryhmää. Sisarukset pääsivät myös Ylen arkistoon esityksineen.

Kun vanhimmat sisarukset alkoivat kasvaa perheen tiernapoikaryhmästä pois, perustettiin Oulunsuun tähtipojat, jotka voittojensa ansiosta kävivät presidentin ja pääministerin luona esiintymässä sekä toimivat Unisef-lähettiläinä. Syntyi myös Pakkalan tiernapojat, jotka voittivat matkan Brysseliin. Myös Leevin laulajissa ovat Alakärpän veljekset niittäneet mainetta.