Karhutuhot kasvussa, kanta kasvaa lännessä

Karhukanta kasvaa lännessä, mutta Itä- ja Keski-Suomessa karhuja on aiempaa vähemmän.

Karhukanta on Lapissakin levinnyt aina Muoniota ja Enontekiötä myöten etenkin koivuvyöhykkeelle asti. Karhut ovat levinneet Länsi-Lappiin osin Ruotsin Norrbottenista.

Luonnonvarakeskus arvioi, että Suomessa on vähintään 1450–1590 karhua ennen alkavan syksyn metsästyskautta. Luku sisältää arvion tänä keväänä syntyneistä noin 298 pennusta.

Suomen karhukanta on pienentynyt 30 prosenttia vuoden 2010 huipun jälkeen. Viime vuonna ennen metsästyskautta karhuja oli 1405–1535. Kanta on noussut erityisesti keskisessä ja läntisessä Suomessa, kun taas itäisessä Suomessa määrä pienentyi hieman.

Maa- ja metsätalousministeriö esittää alkavalle metsästyskaudelle 133 karhun kaatokiintiötä. Tämä olisi 18 karhua enemmän kuin viime vuonna.

Ministeriö esittää suurimman sallitun saalismäärän nostoa hieman tulevalle metsästysvuodelle siten, että aiemmasta poiketen niin sanottu kannanhoidollinen metsästys sallittaisiin koko Suomen alueella. Linjaus mahdollistaa ministeriön mukaan paremmat mahdollisuudet puuttua muun muassa kasvaneisiin mehiläisvahinkoihin erityisesti läntisen Suomen alueella.

Eniten karhukantaa verotettaisiin poronhoitoalueella, missä kannasta saisi kaataa 15,8 prosenttia. Muualla Suomessa suunniteltu kaatokiintiö verottaisi 6,8 prosenttia arvioidusta karhukannasta.

Poronhoitoalueella saisi kaataa 52 karhua. Itä-Suomen vakiintuneen kannan alueella saisi kaataa 53 karhua. Läntisen Suomen kanta on kasvanut ministeriön mukaan merkittävästi 200 karhusta 280 karhuun, joten kiintiöksi esitetään 13 karhua.

Karhun aiheuttamat vahingot ovat olleet nousussa. Viime vuonna ilmoitettiin 644 karhun tappamaa poroa. Korvaussumma nousi edellisvuoden 876 000 eurosta 1,1 miljoonaan euroon.

Vinkki