Sydänten sillalla

Joulumusiikki resonoi ihmisen perustarpeista

Kolmannen joululevynsä julkaisseen, baritoni Joose Vähäsöyringin mukaan joululaulut luovat tunnelmallaan sillan yli pimeimmän vuodenajan. Ne tuovat valoa ja toivoa.

Joulumusiikki ja kirkollinen musiikki kokonaisuudessaan puhuttelevat ihmistä, koska ne resonoivat ihmisen perustarpeista.

Teksti: Reetta Reinman

Musiikkialan monitoimiyrittäjä, lied-laulaja, baritoni Joose Vähäsöyrinki , 38, debytoi alle kouluikäisenä kotikaupungissaan Oulussa Tiernapoikien Mänkkinä eli tähdenpyörittäjänä.

– Päätin ”Tiernapoika-urani” Kuningas Herodeksena, Joose naurahtaa.

1990-luvun puolivälissä hänet kruunattiin Oulun Rotuaarilla Tiernapoikien All Stars Kuningas Herodekseksi.

Erityisesti Oulun seudulla Tiernapoika-perinne elää edelleen vahvana.

– Jo tuolloin Tiernapoika-aikoina minua kosketti se, miten musiikin kautta pystyy puhuttelemaan kuulijoita hyvinkin syvällisesti. Tuntui erikoiselta, kun kuulijat liikuttuivat musiikistamme; että musiikin avulla voi tarjota toiselle ihmiselle jotain suurta, Joose muistelee.

Hänen tiensä vei musiikkiopintoihin. Alakouluikäisenä instrumenttina oli huilu. Äänenmurroksen jälkeen Joose alkoi ottaa laulutunteja. Laulusta tuli hänelle ominaisin musiikillisen ilmaisun muoto.

Oulun konservatoriossa vuonna 2000 alkaneet lauluopinnot huipentuivat keväällä 2010 erinomaisin arvosanoin suoritettuun laulun A-tutkintoon Sibelius-Akatemian laulumusiikin osastolla Helsingissä, josta Joose valmistui musiikin maisteriksi lied- ja oratoriolaulun linjalta. Toinen Sibelius-Akatemian laulumusiikin linja valmistaa oopperalaulajia.

Sitä ennen hän valmistui kirkkomuusikoksi Oulun konservatoriosta (2003) ja musiikin maisteriksi kirkkomusiikki-linjalta Sibelius-Akatemian Kuopion osastolta. Laulunopettajat matkan varrella ovat olleet Raimo Niemikorpi Oulussa, Olavi Hautsalo Kuopiossa ja Timo Honkonen Helsingissä. Professorit Wolfgang Holzmair ja Kjellaug Tesaker olivat opettajina Salzburgin Mozarteumissa, jossa Joose opiskeli kevätlukukauden 2008.

Mestarikursseilla häntä ovat opettaneet Angelica Kirchschlager, Jorma Hynninen, Petteri Salomaa ja John Thomasson.

Hengellinen musiikki on olennainen osa Joosen repertuaaria. Kirkkomusiikin funktion hänen kokee kristillisen sanoman peruskallioksi. Joulun aikaan hänen pehmeästi soljuvaa baritoni-ääntään saa kuulla useissa joulukonserteissa. Joose Vähäsöyringiltä on ilmestynyt myös monia joululaululevyjä sekä hengellisiä lauluja sisältäviä levyjä. Uusin joululevy ilmestyi tänä syksynä.

Joosen ääntä ja tulkintaa kehutaan erityisesti siksi, että se mahdollistaa vastaanottajan oman tulkinnan.

– Laulaminen on sanoman välittämistä. Kuulijalle täytyy antaa tilaa löytää kokemastaan juuri hänelle tärkeitä nyansseja, Joose pohtii.

Eli laulu, laulaja ja kuulija ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Joosen tulkintojen kautta kuulijat ovat kertoneet saaneensa voimaa, turvaa, lohtua ja lämpöä. Omaa ääntään hän harjoituttaa päivittäin. Tärkeää on huolehtia, ettei flunssa iske. Jos alkaa tuntua flunssainen olo, hän ottaa heti tehokuurin sinkkiä ja inkivääriä, ja lepää riittävästi. Nenän huuhtelu suolakannulla on laulajan yksi tärkeä äänenhoitotoimenpide.

Joulukonserttien ja joululaululevyjen ohjelmiston ja sisällön rakentaminen on Jooselle erityisen rakasta. Molempien sisällön suunnittelu on hänellä vuosien projekti, jotta sävelet ja sanat sekä niiden tulkinta pystyvät välittämään kuulijoille mahdollisimman monipuolisen ja eheän kokonaisuuden joulun sanomasta: aitoa joulun tunnelmaa.

Lapsuudesta saakka hän on kasvanut ”jouluihmiseksi”.

– Aina joulun aikaan äiti piti kotimme yhteydessä jouluista lahjatavarakauppaa. Valikoiman valitseminen oli koko vuoden projekti, jonka rakentamisessa myös me lapset saimme olla mukana.

Yrittäjähenkisyys tarttui Jooseen sekä äidiltään että yksityisyrittäjänäkin työskentelevältä isältään.

– Opiskelujen jälkeen ajattelin, että laulajan työ ammattina merkitsee jatkuvaa kiertämistä.

Monen vaiheen kautta hän päätyi pianoalan yrittäjäksi. Joose Vähäsöyringin yritys Laatusoitin Oy myy enimmäkseen käytettyjä, akustisia pianoja. Pystypianojen lisäksi liikkeestä löytyy myös muutama flyygeli. Merkittävässä roolissa on Yamaha-pianojen maahantuonti Japanista.

– Yamaha-pianossa yhdistyvät japanilainen perfektionismi sekä sarjatuotannon tehokkuus, Joose toteaa.

Verkkokauppa on tullut myös pianobusinekseen.

– Myymme pianoja verkon kautta koko Suomeen, mutta täällä paikan päällä käydään paljon testaamassa, Joose kertoo.

Laatusoitin Oy toimii perinteikkään, vuonna 1901 perustetun Hellaksen pianotehtaan entisissä, noin 520 neliön tuotantotiloissa Nurmijärven Rajamäellä.

Yrityksen valtti on suora kontakti Japaniin, joka on akustisten pianojen valmistuksessa johtavia maita.

– Etsin alkuun yhteistyökumppania Japanista sähköpostilla. Yksi sitten otti minuun rohkeasti suoraan yhteyttä ja soitti. Lopulta kaikki johti siihen, että tämä sama henkilö muutti perheineen Suomeen ja on nyt meillä töissä, Joose muistelee.

Hellas-Pianon palveluksessa oli suurimmillaan, 1980-luvulla noin 250 työntekijää, ja pianoja valmistui noin 9 000 vuodessa. Viennin osuus oli parhaimmillaan noin 60 prosenttia. Viimeinen suomalaisvalmisteinen Hellas-piano, järjestysnumeroltaan 127 809 ja malliltaan Hellas Eroica, valmistettiin vuonna 2007 ja myytiin Jokioisten kunnantaloon. Hellas-Piano Oy:n seuraajaksi perustettiin 2007 uusi Hellas Oy, joka siirsi valmistuksen Kaukoitään, mutta se meni konkurssiin vuonna 2011.

– 1980-luvun lopulla pianokaupassa tapahtui suuri murros, digitaalisuus ja tietokonepelit valtasivat ihmisten ja etenkin lasten vapaa-ajan. Perinteiselle pianonsoittoharrastukselle ei enää ollutkaan entiseen malliin aikaa. Piano ei enää kuulunutkaan joka kodin sisustukseen. Hellas-pianolta karkasi markkina alta, ja osaltaan vaikutti myös se, että musiikkioppilaitosten kilpailutuksissa alkoi pärjätä hinta-laatusuhteeltaan parempi Yamaha-piano, pohdiskelee Joose.

Hellas-pianoja hän pitää laadultaan erinomaisina.

Akustisen pianon (puurakenteisen pianon) ja sähköisen digipianon suurin ero on Joosen mukaan äänen laadussa.

– Akustinen piano, jossa äänen värähtely syntyy vasaran lyödessä kieleen ja saadessa voimansa puisesta kaikupohjasta, antaa persoonallisen äänen, jossa soittajan tulkinnalle jää viimeinen silaus. Digipiano tuottaa ennaltaohjelmoitua, keinotekoista ääntä.

Monessa kodissa on edelleen ruskea Hellas-piano. Sen muuttaminen nykysisustukseen paremmin sopivaksi mustaksi tai valkoiseksi onnistuu Laatusoitin yrityksessä. Samalla piano kunnostetaan muutoinkin, ja näin sen elinkaari jatkuu. Pianon elinkaareksi Joose näkee vähintään sata vuotta. Olennaista puurakenteiselle pianolle on säilytystilan kosteusprosentti. 45 prosenttia on optimaalinen, kuten muillekin puisille instrumenteille.

– Meillä Laatusoittimen pianoverstaassa flyygeleitä ja pianoja korjaa yli 40 vuoden kokemuksella Hellaksen entinen koneistospesialisti Jaska Risku. Jaska tunnetaan Suomessa yhtenä alansa parhaista osaajista, jonka työnjälki on erinomaista, Joose kertoo.

Laatusoittimen pianoverstaassa tehdään tilauksesta kaikki pianotyöt perusteellisesta kunnostuksesta pienempiin säätöihin, myös maalaus- ja pintatyöt. Yrityksen oma kuljetuskalusto hoitaa soittimien siirrot koko maan laajuisesti.

Laatusoitin Oy työllistää vakituisesti viisi henkilöä.

Nykyään pianotunnit eivät enää kuulu jokaisen suomalaislapsen elämään, kuten oli vaikkapa 1970-luvulla lähes joka kodissa. Musiikkiopistossa ei riitä paikkoja kaikille halukkaille, puhumattakaan aikuisista, joilla pianonsoittotaidon opettelu on jäänyt pelkästään haaveeksi.

Joose Vähäsöyringin vaimo, Ilona Vähäsöyrinki on kehittänyt nettiin pianokoulun, jotta kaikilla olisi mahdollisuus oppia soittamaan ikään ja paikkakuntaan katsomatta.

– Suunnittelin nettipianokoulun alunperin isommille lapsille ja aikuisille, mutta moni lapsiperhe on kertonut opetuksen toimivan hienosti vanhemman tuella myös nuoremmille lapsille. Vähän kauempana musiikkiopistoista asuville ja vaikkapa pitkäaikaissairaille lapsille se mahdollistaa harrastamisen ilman paikan päälle pianotunnille menoa. Opiskelu onnistuu näppärästi kotoa käsin, omien aikataulujen mukaan. Näin säästyy aikaa ja vaivaa, korostaa Ilona.

Kotona tarvitaan piano, ja nettipianokoululaiselta riittävästi itsekuria.

Ilonan mukaan hänen kehittämänsä Nettipianokoulu Ilon opetus etenee selkeästi ja johdonmukaisesti askel askeleelta soittajan taitojen kehittyessä. Kursseihin kuuluu muun muassa opastavia videoita ja harjoituksia sekä myös musiikin teoriaa ja tietoa pianomusiikkikulttuurista.

Tasoja on tällä hetkellä kaksi. Kymmenen viikon ohjelman sisältävä alkeiskurssi maksaa sata euroa. Monivaiheisempi jatkokurssi maksaa 250 euroa.

Pohjois-Karjalasta kotoisin oleva Ilona Vähäsöyrinki, 36, on opiskellut musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemian Kuopion osastolla. Hän valmistui kirkkomusiikin maisterin tutkinnon kanssa samoihin aikoihin myös pianopedagogiksi.

Sibelius-Akatemian koulun käytävällä Ilona kohtasi Joosen.

– Se oli rakkautta ensi silmäyksellä.

Pariskunta työskentelee yhdessä Laatusoitin Oy:ssä. Ilona on toiminut reilut kymmenen vuotta pianonsoiton opettajana ja tehnyt myös satunnaisesti kanttorin hommia. Nyt hän keskittyy Nettipianokoulu Ilon pyörittämisen lisäksi perheyrityksen töihin, toimii Lapsikuoro Ilon kuoronjohtajana, sekä antaa edelleen pianotunteja Laatusoitin Oy:n tiloissa.

Ilonalla ja Joosella on kolme lasta: 11-vuotias tyttö, 9-vuotias poika ja 6-vuotias tyttö. Musiikin ammattilaiset myöntävät, että omiakin lapsia täytyy tietoisesti innostaa ja joskus vähän patistaakin musiikkiharrastusten pariin.

– Ponnistelu päämäärän eteen ja pitkäjänteisyys ovat niitä nykyajan haasteita, mutta sitten kun lapsi innostuu esimerkiksi pianonsoitosta, niin voi sitä soittamisen iloa ja nautintoa, minkä he saavat kokea, Ilona ja Joose toteavat.

”– On ainutlaatuista hiljentyä kuuntelemaan ja aistimaan joulun pyhää ja ikiaikaista sanomaa, joka kauniin musiikin avulla avautuu yhä uudelleen ja uutena vuodesta toiseen. ”

”– Suunnittelin nettipianokoulun alunperin isommille lapsille ja aikuisille, mutta moni lapsiperhe on kertonut opetuksen toimivan hienosti vanhemman tuella myös nuoremmille lapsille.”