Näkövammaisten unohtumaton kiekkoilta kärppäkatsomossa

Jääkiekkopelin kuvatulkattu selostus kulki langattomasti näkövammaisten korvavastaanottimeen. Kaikki kehuivat kokemusta huipuksi.

Oulun Kärpät tarjosi liput puoleen hintaan. Selostuslaitteet olivat lainassa Helsingistä Näkövammaisten kulttuuripalveluista.

Teksti ja kuvat Minna Stenius

Aloitus Kärppien maalilta katsottuna oikealta. Lammikko vastaan IFK:n Paajanen. Lammikko voittaa aloituksen taakseen. Kopsahdus kuuluu Kukkosen tempaistessa kiekon reunapleksin kautta toiseen päätyyn, ”kiitoksena” Kukkoseen jymähtää Turusen tömähtävä taklaus. Kapteeni uhraa kroppaansa ja ottaa mustelmaa, mutta kiekko on kaukana. Vajaapeli on alkanut hyvin, kuuluu Ari ’Stenkka’ Steniuksen selostus radiosta.

Keskittynyt kuulija voi kuvitella olevansa miltei pelissä, niin elävästi selostaja kuvailee pelitapahtumaa jo kolmenkymmenen vuoden kokemuksella.

Palataan ajassa taaksepäin juuri tuon äsken selostetun hetken verran.

Kärppien maalilta katsottuna oikealta, kuuluu selostajan ääni kuulokkeesta Rikun korvalla.

Rikun kasvot kääntyvät tapahtumien suuntaan. Luistinten ja mailojen äänet jäässä vahvistavat selostajan kertoman. Nämä äänet eivät erotu radiossa.

Kiekko kopsahtaa reunapleksiin. Laita notkahtaa. Kukkosen poski painuu naarmuuntuneen pleksin pintaan.

Kapteeni ottaa mustelmaa, kuuluu selostus korvissa. Kuulija perääntyy vaistomaisesti, ettei jäisi tilanteen alle.

Kiekon terävä napsahdus soi korvissa. Kädet yhtyvät taputuksiin siivittämään vastustajan päätyyn etääntyvää kiekkoa. Kasvot kääntyvät kaikkoavan kiekon suuntaan, jotta korvat kuulisivat paremmin. Sokeat silmät eivät näe. Mutta nenä haistaa hien.

Kyseessä on Oulun Kärppien peli koti-Raksilassa. Viisitoistahenkinen joukko eri ikäisiä miehiä ja naisia istuu vaihtoaition puoleisella sivulla B-katsomon kahdessa eturivissä. Porukasta puolet on näkövammaisia. Loput heidän avustajiaan. Näkövammaisista osa on täysin sokeita, joku erottaa vielä tummia hahmoja.

Näkevin on Sanna Halonen , jonka aistimuksissa pylväät ovat poikki tai niiden kuvajaisesta osa on siirtynyt sivuttaissuunnassa pois kohdaltaan.

Porukka on nauravaista ja huumorintajuista. Tauolla ei jäädä istumaan, vaan lähdetään nauttimaan suolapalaa ja virvokkeita. Osa on pelissä ensimmäistä kertaa. Konkarein Riku on seurannut pelejä hallissa ennenkin.

Toisilla peleissä käyminen on jäänyt sokeutumisen myötä. Näkövamman syntytarinat ovat vaihtelevia, mutta diabetes on usealla vaikuttava tekijä. Toinen sokeutumisen syy muutamalla tämän illan katsojilla on retinitis pigmentosa, silmänpohjaa rappeuttava perinnöllinen sairaus, joka myöskin vie näön vähitellen kokonaan.

Kahdella pelivieraalla näkövamma juontuu jo keskoskaapista, jolloin maailmaan liian varhain ponnistaneille oli tapana antaa puhdasta happea, jonka itse Arvo Ylppö myöhemmin totesi rapauttavan näköaistia.

Kukaan peliin tullut näkövammainen ei surkutellut kohtaloaan, joka silti on vienyt heidät eläkkeelle ennen aikojaan. Oulun alueella on näkövammaisia yli 1200. Halloween-illan peli kuvailutulkattuna näkövammaisille oli ensimmäinen laatuaan Pohjois-Suomessa.

Selostajalla oli tulkkausta varten oma mikrofoni poskellaan. Sen päällä vielä radion kuulokkeet ja mikki. Selostus kulki langattomasti näkövammaisten korvavastaanottimeen. Vaikka hallissa kulkee signaaleja pitkin ja poikin, ääni ei pätkinyt kovinkaan pahasti ja kuului radion tasoisesti, eikä todellakaan ollut sekuntiakaan edellä tai jäljessä ”kuvasta”.

K aikki kehuivat kokemusta huipuksi. Varsinkin peliä keskinkertaisesti ymmärtävä, näkevä katsoja hyötyisi varmasti Steniuksen asiantuntevasta ja värikkäästä selostuksesta. Niin säännöt kuin pelaajien nimet ja heidän taustansa sekä jääkiekkotietämys tulisivat tällä tavalla vaivihkaa tutuiksi, jopa faniksi asti.

– Normaalisti en ehdi seurata peliä niin, että pysyisin kiekon perässä, kuvailee Riku, joka erottaa pelaajien liikkeet tummana massana.

Selostaja auttaa tässä. On tietämättään auttanut aina käyttämällä termejä: maalivahdin silmin katsottuna, maalilta katsottuna, hyökkäyssuuntaan nähden, ohittaa siniviivan jne.

Pohjois-Pohjanmaan Näkövammaiset ry:n jäsenpalvelusihteeri Sanna Halonen näki näkövammaisten liiton Airut-lehdessä artikkelin kuvailutulkkauksesta Lappeenrannan Saipa-peleissä. Kiekkoa lapsena seuranneena hän innostui asian jalkauttamisesta omalle alueelleen. Muutaman puhelinsoiton jälkeen asia eteni koekuunteluun ja sen jälkeen varsinaiseen tapahtumaan.

Kärppien edustajana asiaa järjestellyt Ilkka Mikkola kiinnostui välittömästi tällaisesta yhteistyöstä.

Kärpät tarjosi liput tapahtumaan puoleen hintaan. Laitteet olivat lainassa Helsingistä Näkövammaisten kulttuuripalveluista. Seuraava pelikerta on toivottavasti keväällä. Hienoa olisi, jos vastaava laitteisto voitaisiin hankkia yhdistykselle omaksi.

”– Selostajalla oli tulkkausta varten oma mikrofoni poskellaan. Sen päällä vielä radion kuulokkeet ja mikki.”