Raffe-koira tuli Liminkaan 13-viikkoisena pentuna lentokoneella Italiasta

Oliiviöljypohjaisen Marseille-saippuapesun jälkeen Virpi Tuohimaa lisää Raffe-koiransa villaisen turkin ensimmäiseen huuhteluveteen pienen määrän kookosöljyä.

Teksti: Reetta Reinman Kuvat: Virpi Tuohimaa

Liminkalaisen Virpi Tuohimaan perheeseen tuli reilut vuosi sitten Italiasta Lagotto romangnolo-uroskoira, Raffe. Nimensä se oli saanut jo Italiassa. Koiranpentu oli tuolloin 13 viikon ikäinen. Nuoresta iästään huolimatta sen lentomatka yhdessä kasvattajansa kanssa sujui hyvin, ja Virpi sai noutaa Oulun lentokentältä iloiset matkalaiset.

Raffe on Virpin perheessä sijoituksessa. Sillä teetettiin maaliskuussa jo ensimmäiset pennut. Ne syntyvät alkukesästä.

Lagotto romagnolo on italialainen koirarotu. Alun perin lagotto romagnolo kehitettiin vedestä noutavaksi lintukoiraksi. Kun Pohjois-Italian Romagnassa sijaitsevia suoalueita kuivattiin, lagottoja ei enää tarvittu ja kanta kuihtui nopeasti, kunnes sen hyvää hajuaistia alettiin hyödyntää arvokkaiden tryffelisienien etsinnässä. Lagotto-rotu vakiinnutti nopeasti paikkansa tryffelinetsinnässä. Suomen ensimmäiset lagotot tuotiin Italiasta vuonna 1996.

– Se, että lagotto on vedestä noutava lintukoira, näkyy selkeästi Raffen käyttäytymisessä. Jos vaikkapa heittää kepin veteen, niin Raffe lähtee heti juoksemaan sen perään. Samoin, jos lenkillä se näkee linnun hyppelevän maassa, niin se alkaa ankarasti vetää lintua kohti, samoin jos Raffe näkee jäniksen, Virpi kertoo.

– Viime syksynä olimme Raffen kanssa jo sienimetsällä, mutta silloin se oli vielä niin nuori, etteivät tryffelikoiran ominaisuudet päässeet valloilleen! Sittemmin olemme harjoittaneet Raffen hajuaistia. Olen piilottanut herkkuja eri paikkoihin, ja Raffe on etsinyt niitä. Innolla odotan tämän syksyn sieniretkiä, kertoilee Virpi.

– Tosin omakotitalomme puutarhassa Raffe on kunnostunut ”tryffelikoirana”, kaivanut kukkapenkeissä ja tehnyt monen moista kuoppaa nurmikolle, Virpi naurahtaa.

Virpin perheeseen kuuluu aviomies ja neljä kouluikäistä poikaa.

– Tärkeä asia, jonka vuoksi otimme koiran, oli myös se, että lapset oppivat toimimaan eläimen kanssa. Oppivat hoitamaan sitä ja kantamaan vastuuta. Koira ja lemmikkieläin yleensäkin on myös erinomainen empatiataitojen opettaja.

Työkoiraksi k ehitettynä rotuna lagotto on hyvin aktiivinen.

– Jos Raffesta tuntuu, että tekemistä on liian vähän, se tulee äkkiä kuonollaan tökkimään, että nyt pitäis jotain keksiä!

Raffen kanssa tehdään päivittäin kaksi lenkkiä. Usein se pääsee myös Virpin miehen kanssa juoksulenkille ja yhdessä juostaan kymmenisen kilometriä.

Keminmaalla syntynyt Virpi on asunut jonkin aikaa ennen Liminkaan asettumistaan Inarissa. Siellä asuessaan hän oppi tekemään upeita Saamen käsitöitä, joita hän harrastaa edelleen.

Vaellusretki Inarin tunturimaisemiin yhdessä Raffen kanssa on Virpillä suunnitteilla.

– Vuoristoalueelta Pohjois-Italiasta kotoisin olevana rotuna lagottokoira varmasti nauttisi tunturivaelluksesta, Virpi miettii.

Virpi on ollut parisenkymmentä vuotta Kärkkäisen Oulun tavaratalossa pukeutumisosastolla töissä. Kärkkäiseltä hän löytää kaiken, mitä Raffe tarvitsee. Kuivaruoan lisäksi Raffe tykkää järsiä isoja luita. Yleensä se saa poronluita.

– Koiran vaatteista olen kokeillut sille sadetakkia, mutta siitä Raffe ei oikein pitänyt. Ehkä sen villainen turkki on niin tiivis, että sadevaatteessa tulee ahdistava olo, pohtii Virpi.

Lagotto-koiran villainen turkki on kihara ja tiheä, päällikarvan alla on pohjavilla. Lagotto ei vaihda turkkiaan, ja villaturkkisista koirista ei juurikaan lähde karvaa. Sen sijaan lagotton villainen turkki huopaantuu herkästi, joten turkkia pitää hoitaa avaamalla takut varovaisesti harjaamalla ja poistamalla kuollutta pohjavillaa.

Virpi pesee Raffen silloin tällöin, jos se on vaikka kuraantunut lenkillä.

– Ensin kampaan turkista mahdolliset takut auki. Sitten kastelen turkin. Pesuaineena käytän oliiviöljypohjaista, hyvin monitoimista Marseille-saippuaa. Hieron sitä vähäsen Raffen turkkiin. Sitten huuhtelen turkin lämpimällä vedellä, johon olen lisännyt vähäsen kookosöljyä. Näin turkki saa ravinteita, öljymäisen suojan ja kaunista kiiltoa. Lopuksi vielä huuhtelen Raffen turkin huolellisesti monta kertaa.

Pesun jälkeen turkkia ei voimakkaasti kuivata, vaan sitä kevyesti pyyhkäistään ja taputellaan varovaisesti.

”– Lemmikkieläin on myös erinomainen empatiataitojen opettaja.”