Tomi Puoskari innostui betonirakentamisesta yläasteikäisenä

Kosteusvaurioiden taustalta löytyy Tomi Puoskarin mielestä liian matalat perustukset ja kova kiire.

Teksti: Reetta Reinman Kuvat: A-Perustus Oy

Tupoksessa, Limingassa Pohjois-Pohjanmaalla syntynyt ja kasvanut, nykyään Oulunsalossa asuva Tomi Puoskari oli yläasteikäisenä kesätöissä betonirakennuksilla. Siitä syttyi kipinä betonirakentamiseen.

Opiskeluaikanaan Oulun ammattikorkeakoulussa hän perusti oman toiminimen ja teki lähinnä tuttaville rakennusten perustuksia kesäisin opiskelujen ohessa.

Kun rakennustekniikan insinöörin paperit olivat plakkarissa, nuori mies perusti maalikuussa 2015 osakeyhtiön, A-Perustus Oy:n.

31-vuotiaan Tomi Puoskarin betonirakentamiseen keskittyvä yritys työllistää tätä nykyä satakunta ihmistä. Valtaosaltaan koko prosessi: suunnittelu, tuotanto ja paikanpäällävalu tehdään pääsääntöisesti A-Perustus Oy:n palkkalistoilla olevien työntekijöiden voimin. Joitain työvaiheita on ulkoistettu.

Päätoimipaikka on Limingan Tupoksessa. Muut toimipisteet ovat Tampereella ja Järvenpäässä.

– Betonirakentaminen on vaativa ja fyysistikin hyvin raskas ala, mutta jokin siinä on minua aina vetänyt puoleensa. Työssä saa nähdä konkreettisesti oman käden jäljen. Se on yksi merkittävä motivaation lähde, Puoskari pohdiskelee.

A-Perustus Oy tekee rakennusten perustuksia omakotitaloista suuriin teollisuushalleihin. Kappalemääräisesti eniten tehdään omakotitalojen perustuksia, mutta isommat projektit työllistävät suurimmaksi osaksi.

Työmaat ovat Suomessa, jokusen omakotitalon perustuksen yritys on tehnyt Ruotsissa.

Vuosittain yritys jalostaa noin 5000 betoniautollista valmisbetonia.

Työssä onnistuminen vaatii Puoskarin mukaan tarkkaa tietämystä betonin ominaisuuksista.

– Betoni on raaka-aineena hyvin monimutkainen tuote. Esimerkiksi on tarkasti tiedettävä, miten betoni lämpötila vaihtelee sitoutuessaan. Betonointi ja betonin tiivistys on suoritettava oikeaoppisesti, ettei valuun tule erottumia. Tässä vain pari esimerkkiä betonin ominaisuuksista. Hyvin olennainen asia betonirakentamisessa onnistumisessa on hyvä työnjohto. Kokemuksen myötä ammattitaito kasvaa, ja koska me olemme erikoistuneet betonirakentamiseen, niin osaamme suorittaa vaativat työt laadukkaasti, toteaa Puoskari.

Suunnittelu ja valmistelutyöt tehdään konttorissa. Työmaalla oloaika on vain pieni osa prosessia.

– Mitä huolellisemmin kukin kohde on suunniteltu, sitä nopeammin se sitten käytännössä paikan päällä valmistuu. Tämä on merkittävä kustannustehokkuuden kannalta, ennen kaikkea se hyödyttää asiakastamme, toteaa Puoskari.

Omakotitalon perustuksen tekeminen rakennustyömaalla kestää yleensä pari päivää. Paikan päällä on pari, kolme työmiestä A-Perustuksesta.

Omakotitalon perustus avaimet käteen -periaatteella tulee A-Perustuksella maksamaan kokonaisuudessaan noin 10 000 euroa.

Kosteusongelmat varjostavat suomalaista rakentamista.

– Yksi olennainen virhe on liian matala perustus. Vallankin 1970 ja 1980-luvuilla rakentamisessa tehtiin aivan liian matalia perustuksia. Perustus tulee olla vähintään 40 senttiä maapinnan yläpuolella ja nimen omaan valmiin rakennuksen suhteen vähintään 40 sentin korkeudella. Mikäli näin ei ole, maaperän kosteus pääsee nousemaan alapohjaan ja seiniin, sanoo Puoskari.

Nykyään kiire on Puoskarin mukaan toinen merkittävä rakennusten kosteusvaurioiden aiheuttaja.

– Rakenteiden ei anneta kuivaa tarpeellista aikaa. Rakenteiden kuivuminen noudattaa aina fysiikan lakeja, niitä ei voi muuksi muuttaa. Harmillisen usein hinta ohjaa urakoiden tarjouskilpailussa. Äärimmäisen tiukalle lasketussa tarjouksessa pienikin väärä laskutoimitus lataa kovia säästöpaineita. Sitten tehdään kovalla kiireellä - ja jälki on sen näköistä.

Perustusten teossa betoni tulee Puoskarin mukaan olemaan myös tulevaisuuden rakentamisessa ykkösmateriaali.

– Hyvin tehtynä betoniperustuksen voi sanoa olevan ikuisen. Betoni on perustuksissa lyömätön materiaali. Se on äärimmäisen luja, se kestää sekä kosteutta että suuria lämpötilanmuutoksia, sulamista ja jäätymistä niin helteissä kuin paukkupakkasissa.

Myös lämmönvarauskyvyltään betoni on erinomainen. Betonirakenteet tasaavat termisellä massallaan huonelämpötilojen vuorokausivaihteluita ja säästävät siten merkittävästi lämmitys- ja jäähdytysenergiaa.

– Puurakentamisesta puhutaan nyt paljon, myös puurunkoisissa rakennuksissa perustus ja alapohja tulee tehdä kunnolla, ja silloin se tehdään betonista, toteaa Puoskari.

Betonirakentaminen kehittyy koko ajan. Erikoislujien betonien (lujuus 150 – 250 MPa) käyttö lisääntyy lähinnä erikoisrakenteissa. Usein näissä rakenteissa käytetään betonin lisäksi teräs-, lasi-, hiili- tai muovikuituja rakenteen vetolujuuden parantamiseksi.

– Erikoiskuitujen, kun esimerkiksi teräs- ja muovikuitujen käyttäminen nopeuttaa betoniperustuksen tekoa. Tuolloin ei tarvitse tehdä lainkaan raudoitusta, kuidutettu betoni lasketaan suoraan muotiin, Puoskari kertoo.

– Vielä kuitenkin Suomessa pitkälle raudoitetaan. Syynä ei ole esimerkiksi se, etteikö esimerkiksi muovikuidutettu betoni kestäisi Suomen suuria säävaihteluita, koska betonissa käytetty muovikuitu ei reagoi sulamiseen tai jäätymiseen. Lähinnä yleistymisen esteenä ovat Suomen kankeat rakennussäädökset, sanoo Puoskari.

A-Perustus Oy:n erikoisosaamista ovat myös väestönsuojat.

– Suomessa rakennetaan vuosittain noin tuhat väestönsuojaa, me rakennamme näistä vuosittain noin 10 prosenttia, Puoskari kertoo.

Väestönsuojarakentamista pidetään kalliina. Tomi Puoskari oikoo näitä mielikuvia.

– Väestönsuojarakentamisessa kustannukset eivät karkaa käsistä, mikäli se on hyvin suunniteltu. Olennaista on, että väestönsuojan koko on laskettu oikein, ja se voidaan rauhan aikana hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Tärkeänä osana on myös rakennesuunnittelu. Raudoitus mitoitetaan justiinsa nappiin, ei ali- eikä ylimitoiteta. Optimaalinen suunnittelu tiedostaa rakennuksen kriisinaikaisen käyttötarkoituksen. Kuormituksen luonne on silloin hetkellinen. Suunniteluohjelmat monesti ylimitoittavat raudoituksen. Raudoitustarve tulee laskea erikseen, ja käsipelillä!

Betonirakenne on Puoskarin mukaan väestönsuojissa siksi ylivoimainen, koska kuormituksen luonne on niissä vahva ja impulsiivinen. Betonirakenne vaimentaa törmäysten ja räjähdysten aiheuttamia iskuja, ja minimoi sortumavaaraa.

Suomessa on varauduttu systemaattiseen, lakisääteiseen ihmisten ja omaisuuden suojaamiseen kriisitilanteissa vuodesta 1958 lähtien.

Varautumista on tehty rakentamalla nykymuotoisia väestön- ja toiminnallisia suojia normaaliolojen aikana. Nykyään rakennettavat väestönsuojat antavat käyttökuntoon laitettuna suojan säteilyltä, myrkyllisiltä aineilta, sortumilta ja asevaikutuksilta. Myös biologiset ja kemialliset taisteluaineet suodattuvat hyvin nykyaikaisten suodattimien suodatinmateriaaliin.

Kriisitilanteiden ulkopuolella väestönsuojat toimivat esimerkiksi parkkihalleina.

A-Perustus Oy tekee myös jonkin verran betoniportaita, lähinnä niihin teollisuuskiinteistöihin, joihin yritys toteuttaa myös betoniperustuksen teon.

Milloin Suomessa nähdään ensimmäinen A-Perustus Oy:n rakentama betonisilta?

– Jaa-a, no koskaan ei pidä sanoa ei koskaan. Sillanrakennus on lähes vaativinta betonirakentamista, mutta miksei joskus! hymyilee A-Perustus Oy:n yrittäjä ja toimitusjohtaja Tomi Puoskari.

”– Betoni on perustuksissa lyömätön materiaali.”
”– Olennaista on, että väestönsuojan koko on laskettu oikein, ja se voidaan rauhan aikana hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti.”