– Vastuullinen kalastus pitää huolta kalakannasta ja vesistön laadusta

Kärkkäisen kalastuskilpailu haastaa voittamaan Lassin

Isokokoiset kalat Lassi Salmela laskee hyväkuntoisina takaisin vesistöihin. Vahvoilla kaloilla on tärkeä tehtävä. Niillä on hyvät geenit jatkaa sukua.

Teksti: Reetta Reinman

Tulin just harjusta kalastamasta. Noo, tuosta lähimereltä, vastailee Lassi Salmela kalamiehelle tavanomaisen ympäripyöreästi kalastuspaikkansa ”koordinaateista” kotiutuessaan mereltä heinäkuun ensimmäisen päivän iltana yhdentoista maissa. Päivät 17-vuotias nuori mies on kesätöissä, illat kalassa.

Lassi asuu Raahessa. Pohjois-Pohjanmaalla Perämeren rannalla sijaitsevassa kaupungissa on hyvät mahdollisuudet merikalastukseen. Jokikalastuskin onnistuu. Pattijoki laskee Raahen kohdalla Pohjanlahteen. Alueella on myös järviä, joista huomattavimmat ovat Viitajärvi, Kirkkojärvi sekä järveen verrattava Haapajärven tekoallas. Raahen meriedusta on tunnettu lukuisista saarista, joista huomattava osa kuuluu Natura 2020 -alueeseen.

Kotiseudun vesistöjen ohella Lassille mieluisia kalastusvesistöjä on Ruotsin Lapissa Norrbottenin alueella. Suomen Lapissa kiehtovat Kilpisjärven kirkkaat ja kalarikkaat vedet. Sinne Lassi suuntaa vielä tänä kesänä kavereidensa kanssa. Lapin vesille häntä vetävät runsaat taimen- ja rautusaaliit. Niitä ei saa kotivesiltä.

Lassi kalastaa ympäri vuoden.

– Kesällä kesäkuusta elokuuhun on menossa perhokalastuskausi, ja pääasialliset saaliskalat ovat harjus, taimen ja rautu, hän kertoo.

Syksyn tullen Lassi siirtyy hauen jigaamiseen. Haukea hän kalastaa myös alkukeväästä huhtikuussa sekä talvella pilkillä. Talvella hän pilkkii mereltä myös siikaa. Marraskuu on meritaimenen kalastamisen aikaa.

Perhokalastuksen ohella jigikalastus on Lassin mieleen.

– Jigikalastus on monen suosikki. Se on mukavaa ja aktiivista, saalista tulee hyvin, ja myös aloitteleva kalastaja oppii sen helposti. Jigikalastuksessa riittää aina haastetta, kerta kerralta voi oppia paremmaksi jigipyytäjäksi, Lassi tuumailee.

Hän kannustaa tutustumaan netissä oleviin moninaisiin kalastusvideoihin. Niistä saa kivoja vinkkejä omaan tekemiseen.

– Kaikuluotain on hyvä apuväline silloin, kun etsii uusia kalapaikkoja, mutta muutoin en sitä yleensä käytä, hän kertoo.

Tänä kesänä kalastusreissut ovat Lassille helpompia, sillä hän sai kuukausi sitten ajokortin Traficomin myöntämällä poikkeusluvalla. Perusteena luvalle olivat esimerkiksi Lassin koulumatkat, joihin linja-autovuorot sopivat huonosti sekä myös hänen aktiivinen kalastusharrastuksensa.

Syksyllä Lassi aloittaa lukion toisen luokan Raahen lukiossa. Tulevaisuuden suunnitelmat lukion jälkeen ovat vielä avoinna.

Lassi on harrastanut kalastamisesta noin kahdeksan vuoden ajan. Kalastuskipinä syttyi pikkupoikana, kun pappa vei Lassin virvelöimään, ja poika sai melkein nostettua ison hauen ylös. Sittemmin samanhenkisten kavereiden kanssa on innostettu puolin ja toisin toinen toistaan kalastusharrastuksen pariin.

– Nelisen vuotta sitten aloin oikein tosissani perehtyä kalastusharrastukseen. Sitä ennen minulla oli parin vuoden tauko, jolloin en kalastanut juuri lainkaan, Lassi kertoo.

Kalastamiseen perehtyessään hän tutustui eri kalastusmuotoihin sekä ennen kaikkea vastuullisen kalastamisen perusteisiin.

– Vastuullinen kalastaminen on merkittävää kalakannoista ja vesistöjen kunnosta huolehtimista, hän korostaa.

Lassi on tarkka siitä, että hän päästää saaliikseen saamat isokokoiset kalat takaisin vesistöihin. Suurikokoiset kalat ovat vahvoja ja hyvägeenisiä, ja sitä kautta tärkeitä kalaston suvunjatkamisen kannalta.

– Esimerkiksi huolehdin siitä, että saaliikseni saamat isokokoiset hauet eivät vahingoitu, vaan pääsevät takaisin vesistöön hyväkuntoisina. Suuret hauet ovat merkittävässä roolissa kalakannan ja vesistöjen laadun kannalta siinäkin mielessä, että ne ovat ainoita kaloja, jotka syövät suurikokoisia lahnoja pois vesistöistä niitä rehevöittämästä.

Kalastusvesistöjensä kalakannan laatu vaihtelee Lassin mukaan suurestikin.

– Joissakin vesistöissä kalakanta on oikeinkin kitukasvuista, toisaalla taas hyvinkin laadukasta ja isokokoista.

Suurin saalis, minkä Lassi on kalastusuransa aikana saanut, nousi jigillä tämän vuoden huhtikuussa. Se oli 115-senttinen ja 13,8 kilon painoinen hauki. Kalastusuransa pisimmän ahvenen, 47-senttisen, Lassi nappasi nyt kesäkuussa.

– Tuo 47-senttinen ahven nousi heti seuraavana päivänä, kun Kärkkäisen kalastuskilpailu tänä kesänä alkoi, eli 11.kesäkuuta, kertoo Lassi Salmela, joka on Kärkkäisen kalastuskilpailun keulakuva.

Kilpailussa kehotetaan haastamaan ja voittamaan Lassi.

”– Jigikalastus on monen suosikki. Se on mukavaa ja aktiivista, saalista tulee hyvin, ja myös aloitteleva kalastaja oppii sen helposti.”