Elokuu on paras aika syyslannoitukselle

Puutarhan syyslannoitteessa ei ole typpeä, joka innostaa vihreitä osia kasvamaan

Puutarhan normitöitä eli kastelua, rikkaruohojen kitkentää ja nurmikon leikkuuta on hyvä jatkaa pitkälle syksyyn.

Teksti: Reetta Reinman Kuvat: Biolan

Kesä jatkuu kukkeimmillaan, mutta Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula kehottaa jo kiinnittämään huomiota puutarhatöihin, jotka on tähdellistä tehdä elokuun aikana.

- Monesti puutarhan syystyöt jätetään turhan myöhäiseksi. Ne on hyvä tehdä etupainotteisesti. Esimerkiksi puutarhan syyslannoitukselle paras ajankohta on elokuu. Silloin kasveilla on vielä täysi kasvuvaihe päällä, ja ne ottavat ravinteet hyvin maasta.

Syyslannoituksen Kerttula neuvoo tekemään kaikille puutarhan monivuotisille koriste- ja hyötykasveille, myös marjapensaille ja hedelmäpuille.

- Syyslannoitus turvaa myös kasvien talvehtimista, ja edesauttaa seuraavan kasvukauden kukintaa ja sadon tuotantoa.

Syyslannoitteet eroavat kevät- ja kesälannoitteista siiten, että syyslannoitteissa ei ole typpeä.

- Typen ansiosta kasvien vihreät osat innostuvat kasvamaan. Se ei ole suotavaa syksyllä, kun kasveja valmistellaan talvilevolle, toteaa Kerttula.

Elokuussa ja pitkälle syyskuuta on hyvä jatkaa kaikkia puutarhan normitöitä.

- Eli kastelua, rikkaruohojen kitkemistä ja nurmikon leikkuuta. Mitä paremmassa kunnossa puutarha on talven tullessa, sitä mukavammin kasvu taas alkaa seuraavana keväänä, eikä työmäärä ole keväällä niin suuri.

Kerttula neuvoo jatkamaan kaikkien yksivuotisten kasvien lannoittamista pakkasten tuloon saakka, mikäli kasveissa ei ole varastolannoitusta.

Kasvun ja sademäärän mukaan nurmikkoa olisi Kerttulan mukaan hyvä leikata kerran viikossa aina lumen tuloon saakka.

- Loppusyksyllä ja talven tullen hyvä pituus nurmikolle on viitisen senttiä.

Lehtipuiden isot lehdet, jotka muodostavat nurmikolle paksuja lehtivaippoja, Kerttula neuvoo haravoimaan ja mielellään kompostoitumaan. Haravointijätteestä maatuu kompostissa hyvää maanparannusainetta.

- Yksittäisiä lehtiä puutarhaan saa toki jäädä. Nykyään suositaan myös puutarhanhoidossa luonnollisuutta, hän tarkentaa.

Monivuotisia perennoja ei tarvitse peittää talvea vasten.

- Monivuotiset ruohovartiset kasvit kestävät yleensä hyvin pakkasta. Ikivihreille kasveille kevätaurinko on kuitenkin ongelmallinen. Vallankin jos talvi on vähäluminen, niin kevättalven aurinko pääsee porottamaan suoraan vielä talvilevolla oleviin kasveihin. Ikivihreitä perennoja suojaa esimerkiksi Biolanin Puutarhan Talvisuoja, sanoo Kerttula.

Biolan Puutarhan Talvisuoja on tarkoitettu perennojen lisäksi kylmänarkojen kasvien, kuten ruusujen ja jalokärhöjen talvisuojaukseen.

- Erityisesti hallanarat ruusut hyötyvät talvisuojasta.

Talvisuoja hidastaa maan routaantumista ja suojaa kasvin versoja sekä pakkaselta, tuulelta että kuivattavalta kevätauringolta. Puutarhan Talvisuoja levitetään noin 15 sentin kerros kasvien juuristoalueelle, kun maan pinta on jäätynyt.

- Liian aikaisin syksyllä talvisuojaa ei ole syytä juuristoille levittää. Jos maa ei ole vielä jäätynyt, talvissuoja hautoo kasvia, sanoo Kerttula.

Biolan Puutarhan Talvisuoja on turvetta, joka on käsitelty vettä hylkiväksi. Tuote ei sisällä kalkkia tai lannoitetta.

Moni on Suomessa innostunut kasvattamaan viiniä kotipuutarhassa.

- Puutarhan Talvisuojaa voi kokeilla myös viinille, mutta parasta on valita mahdollisimman talvenkestävä viinilajike ja istuttaa se aurinkoiselle seinustalle, joka kerää lämpöä. Optimaalisinta Suomen olosuhteissa olisi kasvattaa viiniköynnös kasvihuoneessa.

Ruusujen , pensaiden ja hedelmäpuiden leikkausajankohta on aikaisin keväällä, kun maa on sulanut, mutta versiot eivät ole vielä lähteneet kasvamaan eivätkä silmut puhjenneet. Eli silloin kun kasvi vielä nukkuu, eikä siinä näy vihreitä osia.

- Ruusuista kukkalatvat voi napsaista pois syksyllä, toteaa Kerttula.

Syksy on sipulikukkien istuttamisen aikaa. Paras istutusajankohta on yleensä lokakuussa, kun maan lämpötila on laskenut alle kymmeneen asteeseen, mutta maa on vielä sula.

- Sipulikukat, kuten narsissit, tulppaanit, krookukset, skillat ja kevään ensimmäiset kukkijat eli lumikellot vaativat kylmäkäsittelyn, siksi niiden sipulit istutetaan syksyllä, Kerttula kertoo.

Vähän ennen kukkasipulien istuttamista istutuskohdan maata on Kerttulan mukaan hyvä parantaa uudella mullalla.

- Hyvä vaihtoehto maanparannukseen on Biolan Istutusmulta. Se on kompostilannoitettu, biohiiltä ja mykorritsaa sisältävä luomumulta puutarhakasvien istutukseen. Se sopii erinomaisesti myös syksyllä istutettaville sipulikukille. Mykorritsojen ansiosta niiden juurtuminen paranee, ja kukinta on voimakkaampaa.

Istutusmultaan lisätty biohiili ja komposti aktivoivat pieneliöstöä ja parantavat kasvualustan rakennetta. Biohiili pystyy sitomaan vettä itseensä ja luovuttamaan sitä hitaasti kasvien käyttöön. Näin se ehkäisee tehokkaasti maan liettymistä ja tiivistymistä. Komposti tuo multaan pitkävaikutteista ravinteikkuutta. Mullan ilmava ja kestävä rakenne helpottaa kasvien juurtumista. Mykorritsa tehostaa kasvien ravinteiden- ja vedenottoa. Mykorritsa myös suojaa kasvia taudinaiheuttajilta ja parantaa kasvin stressinsietokykyä. Mykorritsa on kasvin juuren ja sienen muodostama symbioosi, josta molemmat hyötyvät.

Tänä keväänä sipulikukat kukoistivat erityisen voimakkaina ja pitkään.

- Talvi oli leuto, kevät puolestaan viileä. Sipulikasvit juurtuivat ja talvehtivat hyvin, ja viileän kevään ansiosta kukinta jatkui pitkään, perustelee Kerttula.

”– Syyslannoitteissa ei ole typpeä. Typen ansiosta kasvien vihreät osat innostuvat kasvamaan. Se ei ole suotavaa syksyllä, kun kasveja valmistellaan talvilevolle.”

”– Ruusujen kukkalatvat voi napsaista pois syksyllä.”

MIKÄ?