Toimen mies

Uno Cygnaeuksen ehdotus koulujärjestelmäksi oli vallankumouksellinen

Jyväskylää nimitetään usein Suomen Ateenaksi monipuolisen koulutushistoriansa takia. Aina ei ole kuitenkaan Jyväskylässäkään kouluun päästy. 1800-luvulla eli mies, joka alkoi suunnitella kaikille Suomen lapsille sopivaa koulua. Siihen asti opiskeleminen oli ollut rikkaiden perheiden lasten ja lähinnä poikien etuoikeus.

Teksti ja kuvat: Tarja Lehtola

U no Cygnaeus syntyi Hämeenlinnassa 12.10.1810 piispojen ja pappien sukuun. Lapsuutensa hän asui Janakkalassa Leppäkosken kartanossa. Kotiopetuksen jälkeen Uno pääsi oppilaaksi Hämeenlinnan triviaalikouluun, josta tuli ylioppilaaksi vuonna 1827.

Tämän jälkeen hän aloitti yliopisto-opinnot Turussa, mutta siirtyi Helsinkiin Turun akatemian tuhouduttua tulipalossa. Riehakkaasta opiskelijaelämästä ja yhdeksän vuoden laiskoista opiskeluista huolimatta Cygnaeus valmistui maisteriksi vuonna 1836 opiskeltuaan luonnontieteitä. Hän täydensi opintojaan teologialla ja sai vuotta myöhemmin pappisvihkimyksen.

Aiheutettuaan pahennusta pelehtimällä liikaa naisseurassa Cygnaeus purjehti 1839 venäläis-amerikkalaisen kauppakomppanian palvelukseen papiksi Venäjän Alaskassa sijaitsevaan Sitkaan. Siirtokunnan hierarkiassa Cygnaeus kuului vähälukuiseen sivistyneistöön, joka noudatti tarkasti etikettiä niin pukeutumisessa kuin pöytätavoissa. Sitkassa Cygnaeus onnistui papinvirkansa hoidon ohella taas rikkomaan useita ihmissuhteita ja herättämään pahennusta. Alaskassa häntä alettiin kutsua tanssivaksi papiksi, koska hän vei parketille naisen kuin naisen.

Keväällä 1845 Uno Cygnaeuksen viisivuotinen työsopimus päättyi. Hän oli saanut siirtokunnan luterilaisen seurakuntaelämän hyvään alkuun. Kesäkuussa 1845 Cygnaeus lähti matkalle kotimaahan Siperian kautta ja saapui Pietariin joulukuussa. Pietarissa hän työskenteli eri tehtävissä kahdentoista vuoden ajan.

Vuonna 1856 Suomen senaatti pyysi kansalaisilta esityksiä yleisen koululaitoksen järjestämiseksi. Viisi vuotta myöhemmin Cygnaeus jätti senaatille kansakoululaitoksen luomisesta lopullisen ehdotuksensa, johon sisältyi kansakoulunopettajaseminaarin perustaminen Jyväskylään. Vanhaan koulujärjestelmään verrattuna Cygnaeuksen ehdotus oli vallankumouksellinen. Siinä esitettiin, että kansakoulun pitäisi olla valtion koulu ja antaa kaikkien yhteiskuntaluokkien lapsille yhteinen pohjakoulutus. Koulun opetusohjelmaan piti kuulua niin urheilua kuin käytännön toimiin opettavia käsitöitä. Koulun tehtäväksi asetettiin kasvattaa kansalaisten työkykyä ja yritteliäisyyttä.

Cygnaeuksen esitys hyväksyttiin ja Jyväskylän seminaari toteutui vuonna 1863. Cygnaeus valmistautui tehtäväänsä matkustelemalla Suomessa tutustuen kouluoloihin. Hän teki opintomatkan Latvian seminaareihin ja perehtyi myös Ruotsin, Tanskan, Saksan ja Sveitsin kouluoloihin.

Cygnaeus toimi opettajaseminaarin ensimmäisenä johtajana vuoteen 1869 saakka. Ensimmäinen kansakouluasetus annettiin 17. toukokuuta 1866, mutta kansakoulujen perustaminen maaseudulle eteni sen jälkeenkin hyvin hitaasti. Koulussa luettiin lukukirjojen lisäksi Topeliuksen Maamme-kirjaa ja Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoita. Cygnaeuksen ohjeiden mukaan lapsia tuli opettaa ilmaisemaan ajatuksia suullisesti ja kirjallisesti. Uskonnon opetus oli tärkeää. Pyrkimyksenä oli antaa oppilaille ohjeita omaa elämää varten.

Jos oppilas oli huolimaton, laiska, tottelematon, epäkristillinen tai röyhkeä opettajaa kohtaan, häntä voitiin rankaista nuhtelemalla, arestilla, ruumiillisella kurituksella tai erottamalla koulusta.

Vuonna 1879 opettajainkokous antoi koulunpitoa varten muun muassa seuraavia ohjeita:

* oppilas ei saa jättää vastaustaan keskeneräiseksi

* likaiset oppilaat tulee lähettää kotiin puhdistautumaan

* opettajan ei pidä tuhlata aikaansa pitkillä puheilla

* oppilaiden tulee käyttää nenäliinaa

* oppilaita tulee kutsua heidän sukunimillään

* opettajan on kohdeltava oppilaita tasa-arvoisina, ketään ei saa suosia eikä syrjiä.

Uno Cygnaeusta on sanottu Suomen kansakoulun isäksi. Kansakouluidean toteutumiseen vaikuttivat kuitenkin useat henkilöt, jotka kannattivat Cygnaeuksen suunnitelmaa ja edistivät sen toteuttamista.

Uno Cygnaeus loi oppilaitoksen hengen. Hän piti yllä kristillis-isänmaallista henkeä ja tiukkaa järjestystä. Kun Uno Cygnaeus vuonna 1888 kuoli, hän oli omistanut koko sydämensä yhden ajatuksen toteuttamiseen: Suomen kaikilla lapsilla, rikkailla, köyhillä, tytöillä, pojilla tuli olla hyvä yhteinen koulu, joka auttaisi heitä kasvamaan kunnon kansalaisiksi ja joilla olisi mahdollisimman hyvät opettajat.

Jälkipolvet ovat kunnioittaneet Suomen kansakoulun isää nimeämällä hänen mukaansa katuja, aukioita ja puistoja muun muassa Helsingissä, Hämeenlinnassa ja Jyväskylässä. Lisäksi hänelle on pystytetty muistopatsas Janakkalaan, Jyväskylään ja Hämeenlinnaan.

Lähteitä ja kirjallisuutta:

Veli Nurmi:

Uno Cygnaeus

Martti Peltonen:

Jyväskylän kansakoulun historia

Irja Tuominen:

Koulun kello soi, opettajat muistelevat

Juhani Seppovaara:

Kansakoulu - armas aika

useita internetlähteitä

”– Aiheutettuaan pahennusta pelehtimällä liikaa naisseurassa Uno Cygnaeus purjehti 1839 venäläis-amerikkalaisen kauppakomppanian palvelukseen papiksi Venäjän Alaskassa sijaitsevaan Sitkaan.”

MITÄ?

Kansakoululaitos Suomessa