Etelä-Korean kosmetiikkateollisuus arvostaa Kurikasta suolta lapiolla nostettua hoitoturvetta

Reinon Tuvalla on kaksi saunaa, vihtasauna ja savusauna. Koska ollaan nevalla, niin kaikki rakennukset ovat betonilaatan päällä. Paalutus on tehty peruskallioon saakka.

Teksti: Reetta Reinman Kuvat: Reinon Tupa

Katso, miten kaunis joutsenpariskunta lipuu suolampea pitkin, Marko Haanpää osoittaa Niinistönjärveksi kutsuttua suolampea kohti. Ollaan Kurikassa Etelä-Pohjanmaalla, Markon ja hänen isänsä, Reino Haanpään isännöimällä Reinon Tuvalla. Reilu seitsemänkymppinen Reino on rakentanut Reinon Tuvan parin hehtaarin alueelle Niinistönjärven rannalle 1990-luvun lopulla. Hän on edelleen toiminnassa mukana, mutta nyt vetovastuu on viisikymppisellä Marko-pojalla perheineen.

Marko on koko ikänsä havainnoinut luontoa kameran linssin läpi. Reinolla on järeämmät aseet. Hän on innokas metsästäjä.

– Luontovalokuvaus on siitä upea harrastus, että luonto tarjoaa joka kerta erilaisen näkökulman kuvauskohteeseen, ja samasta maisemakohteesta jokaisena vuodenaikana erilaisen värikirjon. Värit vaihtelevat myös vuodenaikojen sisällä, esimerkiksi alkukesän vihreä on paljon heleämpää kuin heinäkuun vihreä. Tekniikkaan digivalokuvaus on tuonut valtavasti mahdollisuuksia, Marko pohdiskelee harrastustaan.

Alkukesä on Markolla ja Reinolla kiireistä aikaa. Juhannuksen tienoilla kerätään vihta-ainekset, tehdään vihdat niin kesän kuin talvenkin saunatarpeita varten. Talven vihdat pakataan ilmatiiviisti ja pakastetaan.

Kun vihta on tehty oikeaan aikaan, pysyvät lehdet hyvin kiinni. Täytyy tarkkailla koivun kerkän kokoa, se ei saa päästä liian pitkäksi.

– Oksia, missä on siemenkotia, ei käytetä, tarkentaa Marko.

Vanha kansa keräsi koivunoksat vihtoja varten nousevan kuun aikana, nykypäivän vihtasten taittajat ovat liikkeellä kahta puolen juhannusta. Tuorepakastevihdat tehdään yleensä rauduskoivusta, joka kestää hieskoivua paremmin pakastamista. Rauduskoivun lehti on sahalaitainen ja lehden kärki on terävä. Hieskoivun lehti on pehmeämmän muotoinen, sydämen mallinen.

– Pääasiassa teemme koivuvihtoja. Morsiusvihtaan taitetaan lisäksi muutama pihlajan oksa onnea tuomaan, sanoo Marko.

Vajaan hehtaarin alueella olevalla Reinon Tuvalla on suojärven rannalla kaksi saunaa, vihtasauna päärakennuksen yhteydessä sekä erillinen savusauna. Vihtasaunan lauteille mahtuu parikymmentä saunojaa, savusaunaan kymmenkunta.

Vihtasaunassa saa valita löylyt kahden kiukaan väliltä. Siellä on Aito-kiuas eli perinteinen, kertalämmitteinen kiuas sekä toinen, pienempi, jatkuvalämmitteinen puukiuas.

Savusaunan kiukaassa on reilut 800 kiloa kiviä. Savusaunan sisältä päin lämmitettävän kiukaan kylpemiskuntoon sopivaan lämmitykseen on varattava aikaa reilut viisi tuntia, talvella seitsemisen tuntia.

– Kesäaikaan 800 kivikilon kiukaan kivet kuumuvat tulipunaisiksi reilussa neljässä tunnissa, sitten noin puolentoista tunnin ajan savusauna saa tekeentyä: hiilet otetaan pesästä pois, saunaa ilmataan ja heitetään häkälöylyjä. Savusaunan lämmittämisestä meillä vastaa kolme saunamajuria aina kukin vuorollaan. Jokaisella on myös omat tietyt ja salaiset niksinsä savusaunan lämmittämiseen, kertoo Marko.

– Olennaista on, että savusaunan kiukaan kivet on lämmitetty punaiseksi pintaan asti ja savusauna on lämmittämisen jälkeen hyvin ilmattu, siten taataan sopivan kosteat löylyt.

Ennen koronaa Reinon Tuvan savusaunavieraat olivat noin 70-prosenttisesti ulkomaalaisia, lähinnä lähialueen yritysten vieraita ja yhteistyökumppaneita.

– Ulkomaalaiset, vallankin aasialaiset tykkäävät lempeistä löylyistä. Heille mieluinen lämpö savusaunassa on kuin ”lehmän henkäys”, Marko naurahtaa.

Reinon Tupa palvelee ympärivuotisesti.

Reinon tuvan saunat sekä noin 150 neliön suuruiset kokous- ja ruokailutilat on rakennettu betonilaatan päälle.

– Olemme nevalla, joka laskee ja nousee koko ajan. Siksi kaikki rakennukset pitää perustuksiltaan ensin huolellisesti paaluttaa noin seitsemässä metrissä vastaan tulevaan peruskallioon saakka ja rakentaa betonilaatan päälle, kertoo Marko.

Niinistönjärvi kuivattiin 1830-luvulla rehupelloksi, josta torpparit hakivat järviheinää lehmille. 1870-luvulla vesi nousi itsestään takaisin Niinistönjärveen. Nevalla olevan suolammen vedessä turve tuoksuu ja maistuu. Lähialueelta, muttei Reinon Tuvan välittömästä läheisyydestä, nostetaan myös lämmitysturvetta.

Reino Haanpää nostaa käsipelillä soiltaan hoitoturvetta. Niinistönjärvi ja sen lähinevat ovat geologisesti erikoisia paikkoja lakeuksien Pohjanmaalla: Noin 170 metrin korkeudella olevilla suoalueilla turve on saanut maatua harvinaisen kauan.

– Hoitoturpeen laadulle on tarkat kriteerit. Helsingin yliopiston geologian laitoksen tutkijat ovat tutkimuksissaan todenneet Reinon nostaman hoitoturpeen olevan erittäin laadukasta. Siinä on sopivassa suhteessa rahka- ja saraturvetta, sen rikkipitoisuus on korkea. Vuosituhannet ovat maaduttaneet suokasveista turveseoksen, jossa on muun muassa humus- ja fulvohappoja sekä luonnon estrogeeneja ja humiineja. Turve on hyvin maatunutta ja hienojakoista. Hoitoturve jaotellaan arvosanamittarilla 1-10. Reinon Tuvan hoitoturpeen arvosana on 9/10, Marko kertoo.

Reino Haanpää myy nostamansa turpeen pääsääntöisesti Etelä-Koreaan kosmetiikkateollisuudelle, joka eristää turpeesta tarvitsemiaan ainesosia ja jalostaa niitä ihonhoitotuotteisiin.

– Suomalainen hoitoturve on Etelä-Korean kosmetiikkamarkkinoilla erittäin arvostettua korkean laatunsa ja puhtautensa vuoksi, sanoo Reino.

– Vallankin aasialaiset vieraamme ovat myös erittäin ihastuneita suonsilmämme humus- ja rikkipitoisesta vedestä. Se on heille oikea terveyden lähde.

Reinon Tuvalla ”suonsilmään” laskeudutaan uimaan rappusia pitkin.

Ruokapöytään nevalta nousee hilloja (lakkoja) ja karpaloita.

– Hillasato oli tänä kesänä kohtuullinen. Karpaloita näyttää tulevan oikein hyvin, sanoo Marko.

Muutoinkin ruokapöydässä nautitaan lähiseudun antimista.

– Pyrimme käyttämään luomua niin paljon kuin mahdollista, sanoo Marko.

– Kalat haemme Vaasan kauppahallista Ruotsalan Kalaliikkeestä, joka käyttää paikallisia kalastajia, joita vielä on jokunen jäljellä. Sataprosenttisesti kotimaiset lihat tulevat Atrialta Nurmosta. Täällä lähiseudulla on runsaasti vihannesten ja juuresten viljelijöitä, joten ne saamme ostaa heiltä. Itse keräämme salaatti- ja teeaineksiksi sekä ruoan maustajiksi ja koristeluun muun muassa horsmaa, ketunleipää, kuusenkerkkiä ja mustikan lehtiä. Villiyrtit ovat nyt in!

Reinon Tuvalle mahtuu kokoustamaan ja ruokailemaan noin 30 henkilöä.

– Maisemapolut ja tulipaikat mahdollistavat myös isompien, jopa satojen osallistujien ohjelmakokonaisuudet esimerkiksi TYKY-päiville, sanoo Marko.

Virkistysaktiviteettien, saunomisen ja lähiruoan lisäksi vieraat saavat nauttia monesti myös Reinon tarinoista.

– Muori laittoi isä-Reinon aikoinaan pikkupoikana monesti pois jaloista klapajamasta. Kylän miesten mukana Reino meni mukana savotoille tai metsästysreissuille tulia pitämään. Metsätulilla pikkupoika kuuli sekä sopivia että vähemmän sopivia tarinoita. Niistä riittää ammennettavaa.

Reinon Tuvan palveluihin voi tutustua www.reinontupa.fi

”– Luontovalokuvaus on siitä upea harrastus, että luonto tarjoaa joka kerta erilaisen näkökulman kuvauskohteeseen, ja samasta maisemakohteesta jokaisena vuodenaikana erilaisen värikirjon.”