Lisätyppeä pieneliöiden avuksi

Puutarhakompostissa syksyn lehdistä ja oksista kypsyy muhevaa multaa

Kompostimullassa kasvien ottamat ravinteet palaavat takaisin puutarhaan ja kiertävät uudelleen kasvien käyttöön. Kompostista saadaan puutarhaan arvokasta humusta.

Pieneliöiden työtä voi auttaa lisäämällä kompostiin kompostiherätettä sekä silppuamalla kovia tammen ja vaahteran lehtiä.

Teksti: Reetta Reinman

Syystöiden yhteydessä syntyvä puutarhajäte kannattaa kompostoida, ja näin saa jätteet kiertoon uudeksi mullaksi. Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttulan mukaan puutarhakompostoriin voi laittaa kaikki syksyn lehdet sekä kuivuneet oksat ja myös kaiken muun puutarhajätteen, kuten esimerkiksi naatit, huonolaatuiset juurikasvit ja pudonneet ylijäämäomenat.

– Puiden ja pensaiden kuolleita oksia voi karsia pitkin vuotta. Nuorennus-ja hoitoleikkaus tehdään syksyllä sitten, kun lehdet ovat pudonneet, eikä kasvissa näy enää mitään vihreitä osia. Näin kasvi on saanut talteen kaikki ravinteet.

Keväällä puutarha alkaa nopeammin kukoistaa, kun syksyllä napsii kuivuneet ja kuolleet osat pensaista ja puista pois.

– Mutta on huomattava, että mikäli marjapensaita leikkaa syksyllä tyveä myöden koko pensaan osalta, niin seuraavana kesänä tämä leikattu pensas ei tuota satoa. Marjapensaita onkin hyvä uudistaa siten, että karsii niistä kuivia osia pois vähän kerrallaan, toteaa Kerttula.

– Kovien ja kauan maatuvien tammen ja vaahteran lehtien päältä voi ennen haravointia ajaa ruohonleikkurilla, ja sitten haravoida ja viedä lehdet kompostiin. Näin helpottaa pieneliöiden työtä. Pieneliöillä kun ei ole hampaita, joilla tarttua koviin lehtiin! naurahtaa Kerttula.

Puutarhakompostin voi rakentaa itsekin, mutta oiva valinta on esimerkiksi valmis Biolanin puutarhakompostori, jollainen löytyy myös Kärkkäisen valikoimista. Jos kompostoriin viedään omenoita tai muuta jyrsijöille kelpaavaa syötävää, puutarhakompostorin alle on Kerttulan mukaan hyvä laittaa verkko, joka estää jyrsijöiden pääsyn kompostoriin.

– Aloita puutarhakompostin rakentaminen laittamalla pohjalle haketta, silputtuja oksia, kuoriketta tai pieniä risuja turvaamaan kompostin ilmansaanti. Sitten voi alkaa kasata kompostiin puutarhajätettä. Kesällä puutarhakompostiin saadaan lahoamista nopeuttavaa typpeä naateista, rikkakasveista tai ruohonleikkuujätteestä, mutta syksyllä, kun sinne laitetaan valtaosin kuollutta ainesta, kuten pudonneita, kuivia lehtiä ja kuivia oksia, joissa ei ole typpeä, niin on hyvä käyttää pieneliöiden ravinnonsaannin varmistamiseksi joko valmista typpipitoista kompostiherätettä tai kanankakkarakeita, neuvoo Kerttula.

Kastelemalla varmistetaan, että kompostista tulee sopivan kostea. Kuiva jäte ei lahoa, kun taas liika märkyys estää ilmankierron kompostissa, jolloin jäte alkaa mädäntyä. Oikea kosteus voidaan todeta, kun 10–20 sentin syvyydestä otetaan kourallinen kompostia ja puristetaan sitä nyrkissä. Kompostimassasta tulisi irrota muutama tippa vettä.

Syksyllä koottu puutarhakomposti käännetään seuraavana keväänä.

– Näin varmistutaan, että komposti kypsyy tasaisesti.

Puutarhajätteen muhiminen mullaksi vie 1–2 vuotta.

– Kompostointia helpottaa, jos käytössä on kaksi kompostoria. Toista täytetään ja toinen saa muhia rauhassa. Jos käyttää yhtä puutarhakompostoria, niin pohjalla oleva jo maatunut multa, jonka ottaa käyttöön, on hyvä vielä seuloa, ja seulonnassa erottuvat, maatumattomat osat voi laittaa takaisin kompostiin, sanoo Kerttula.

”– Keväällä puutarha alkaa nopeammin kukoistaa, kun syksyllä napsii kuivuneet ja kuolleet osat pensaista ja puista pois.”