Ulko- ja sisäverhouspaneeleihin erikoistunut Siparila Oy syntyi isoisän rajan taakse jääneen kotiseudun muiston kunniaksi

Tuotekehityksessä Siparilassa panostetaan asentamisen helppouteen, paloturvallisuuteen sekä puisen ulkoverhouksen huoltovälin reiluun pidentämiseen.

Yrityksen tähän saakka merkittävin työmaa on Helsingin Olympiastadionin puujulkisivun saneeraus.

Teksti: Reetta Reinman Kuvat: Siparila Oy

Pääkaupungin maamerkin, arkkitehtien Yrjö Lindegrenin ja Toivo Jäntin suunnitteleman, vuonna 1938 rakennetun Helsingin Olympiastadion vuonna 2016 alkanut mittava perusparannus- ja uudistusprojekti saatiin päätökseen tänä kesänä. Nyt tämä kulttuurihistoriallisesti arvokas, funktionalistista arkkitehtuuria edustava kansallismonumentti näyttää ulospäin lähes samanlaiselta kuin 1952 olympialaisten jälkeen.

Projektin kokonaispinta-ala oli noin 90 000 neliömetriä, josta uudistilaa on kaikkiaan 19 700 neliötä. Olympiastadionin remontti toteutettiin yhteistoiminnallisena projektinjohtourakkana, jossa Skanska toimi pääurakoitsijana. Puuverhoukseen erikoistunut Siparila Oy vastasi puujulkisivujen valmistuksesta ja asennuksesta. Siparila valmisti myös Olympiastadionin palloiluhallien ja auditorion seinissä käytetyt, palosuojatut massiivikoivurimat sekä kattorimat, jotka ovat palosuojattua, sormijatkettua mäntyä.

Uusitun stadionin katsomokapasiteetti on 36 200 katsojaa. Konserteissa paikalle mahtuu jopa 50 000 katsojaa. Lokakuun alussa Suomen Arkkitehtiliitto SAFA myönsi Olympiastadionin saneerausprojektin yhteistyössä suunnitelleille Arkkitehtitoimisto K2S:lle ja Arkkitehdit NRT:lle Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon.

Rakenteellisesti aiempaa korkeammalle kurottava Olympiastadionin puujulkisivu on toteutettu itsenäisellä tukirakenteella, johon runkorakenne ja puu-ulkoverhous kiinnitettiin. Stadionin julkisivun korjaustyön suurin vaikeus oli julkisivun muoto: ulospäin kallistuvat seinäpinnat erityisesti kaarteiden osalta. Korkealla tapahtuva puujulkisivun asennustyö vaati erityistoimenpiteitä turvallisuuden suhteen.

– Koska telineiden rakentaminen ei ollut mahdollista, niin ulkoverhouksesta vastaavat asentajat tekivät työtään yläilmoissa kuukulkijan ja saksilavojen päältä. Turvallisuussyistä työn alla oleva alapuolinen alue oli täysin suljettu muilta työmaan työntekijöiltä, kertoo Siparila Oy:n toimitusjohtaja Juha Sojakka.

Siparila käyttää kaikissa kohteissa kotimaista asennuskumppania.

Olympiastadionin ulkoverhous on toteutettu mahdollisimman samankaltaisena kuin alkuperäinen esikuvansa. Ulkoverhousmateriaalina Siparila käytti suomalaista PEFC-sertifioitua, hienosahapintaista kuusilautaa.

– Normaalia hienommassa hienosahapinnassa maalipinta muodostaa paremmin kestävän, tasaisemman kalvon, joka mahdollistaa näin ulkoverhouksen paremman säänkestävyyden, toteaa Sojakka.

Olympiastadionin ulkoverhous käsittää seinäpinta-alaa 9000 neliötä. Kokonaiskuusisahatavaran määrä julkisivussa on 500 kuutiota, mikä vastaa seitsemää rekkakuormallista puuta tai yli 50 omakotitalon rakentamista puulla. Laskennallisesti Olympiastadionin puu-ulkoverhous sitoo lähes 400 hiilidioksiditonnia elinkaarensa aikana.

Ulkoverhouksen paneelit käsiteltiin teollisesti valvotuissa olosuhteissa Siparilan Vaajakosken ja Myllykosken tehtailla. Siparilan Kajaanin tehtaalta valmistui valmiiksi maalatut tuulensuojalevyt. Yrityksen Parkanon tehdas vastasi sisätilojen koivusta valmistetuista rimakatoista. Kiinnitysjäljet peittävä viimeinen maalipinta on maalattu asennetun julkisivun pintaan työmaalla Olympiastadionilla.

Erikokoisten julkisten kohteiden – joista tähän asti merkittävin on Olympiastadionin perusparannusprojekti – lisäksi Siparilan toimintakenttä ulottuu yksityisten omakotitalojen ulko- ja sisäverhoukseen. Lisäksi yrityksen valmistaa jonkin verran puuosia suomalaiselle huonekaluteollisuudelle.

Henkilökuntaa Siparilassa reilut-0. Viime vuonna yrityksen liikevaihto oli noin 35 miljoonaa euroa. Viime syksynä Siparila Oy yhdistyi virolaisen Thermory AS:n kanssa, joka on erikoistunut lämpöpuu- ja saunatuotteiden valmistukseen. Koko konsernin liikevaihto on nyt noin 110 miljoonaa euroa.

Siparila on saanut alkunsa sata vuotta sitten Karjalan kannaksella Valkjärven rannalla olevassa Siparilan kylässä, jota ympäröivät tiheät metsät. Siparilan kyläläiset olivat kuuluisia kyvyistään hyödyntää ja työstää puuta.

– Isoisäni Hilmer Sojakka toi rajan taakse jääneen Siparilan kylän puusepäntaidot muistoina ja kertomuksina Suomeen, joita me nyt vaalimme Siparila Oy:ssä, kertoo toimitusjohtaja Juha Sojakka.

Siparila Oy:n Juha Sojakka perusti vuonna 2003, reilut parikymppisenä, vasta valmistuneena diplomi-insinöörinä.

Investointien suhteen esimerkiksi konekanta on Sojakan mukaan Siparilassa kunnossa.

– Itse asiassa laadukkaat työstökoneet palvelevat vuosikymmenestä toiseen, ovat ns. iän aseita! hän toteaa.

– Nyt panostanne tuotekehitykseen erityisesti sen osalta, että puisia ulkoverhousmateriaaleja saataisiin entistä paloturvallisemmaksi ja puisen ulkoverhouksen huoltoväliä entistä pidemmäksi, nykyisestä 15 vuodesta jopa 30 vuoteen. Tässä teemme tuotekehitysyhteistyötä suomalaisten ulkomaaleja valmistavien yritysten kanssa, Sojakka kertoo.

Toimintavuosiensa aikana Siparilassa on aina panostettu tuotekehitykseen.

– Esimerkiksi vuonna 2008 onnistuimme kehittämään TOPCOAT®-ulkoverhouspaneelin, joka mahdollistaa naulattoman puupinnan. Kyseinen ulkoverhouspaneeli on pintamaalattu kolmeen kertaan tehtaallamme, eikä se siis tarvitse työmaalla enää pintakäsittelyä asennuksen jälkeen.

Valmiiksi sahattua puutavaraa Siparila jalostaa ulko-ja sisäverhoustuotteiksi vuosittain noin 80 000 kuution verran. Valtaosaltaan, noin 90 prosenttia, käytetään kuusi- ja mäntylautaa, koivua jonkin verran sekä nykyään ekologisiksi terassiverhoilutuotteiksi myös lehtikuusta.

– Sahattua kuusta ja mäntyä saa Suomesta hyvin. Koivulaudan saannissa on jonkin verran ollut notkahdusta. Lehtikuusi tulee Siperiasta, kertoo toimitusjohtaja Sojakka.

Tuotannosta noin 70 prosenttia myydään kotimaassa. Reilu kolmannes menee vientiin. Siparilan tärkeimmät vientikohteet ovat Keski-Euroopan lisäksi Japani ja Pohjois-Amerikka.

Sojakka uskoo puun käytön pitävän pintansa sekä ekologisuus- ja luonnonmukaisuus-trendin myötä yhä lisääntyvän niin ulko- kuin sisäverhouksessa. Hän uskoo myös siihen, että puukerrostaloista tulee entistä houkuttelevampia vaihtoehtoja kerrostalorakentamiseen. Siparilalla on parhaillaan tänä syksynä menossa julkisivun asentaminen espoolaisella puukerrostalotyömaalla.

– Puisessa ulkoverhouksessa tuotekehitys on mennyt valtavasti eteenpäin. Ennen puinen ulkoverhous näytti monesti vaatimattomalta, kun siinä käytettiin ohutta ”rimamaista” materiaalia. Nyt ulkoverhoukseen on tarjolla näyttäviä ratkaisuja.

– Esimerkiksi vuonna 2017 kehittämämme täysin valmiiksi maalattu, piilokiinnitettävä PLATTA-julkisivulevy on vastannut hyvin teollisen rakentamisen tarpeeseen saada markkinoille leveämpiä puupintoja, joilla voidaan helposti ja kustannustehokkaasti verhoilla esimerkiksi kerrostalojen julkisivuja.

Vallankin omakotitalojen sisäverhouksessa muistanemme sisäseinien puolipaneelit, jotka jatkuivat seinän puolivälistä kattoon joko maali- tai tapettipintana.

– Tämänkaltainen puun käyttö sisäverhouksessa loppui kuin seinään 2000-luvun alussa. Onneksi olemme onnistuneet sopeuttamaan tarjontaamme näyttävän kokoisia sisäverhouspaneeleja, jotka toimivat erittäin hyvin myös tehosteseininä, ja sisäverhouspaneelit soveltuvat lisäksi kattomateriaaleiksi, toteaa Sojakka.

Siparilan valmistamat sisäverhouspaneelit ovat yleensä 2350, 2800, 3600 milliä pitkiä. Jalopuumateriaaleissa pituus vaihtelee-00-2800 millin välillä raaka-aineen saatavuudesta riippuen. Sisäverhouspaneelin pintakäsittely tehdään asiakkaan toiveen mukaan, esimerkiksi maalipintana tai kuultolakkauksena.

Siparilassa on panostettu sisäverhouspaneelien asentamisen helppouteen.

– Esimerkiksi vuonna 2014 kehittämämme PALA™-sisustuspaneelit kiinnitetään liimalla. Vasaroita ja nauloja ei tarvita.

”– Olympiastadionin julkisivun korjaustyön suurin vaikeus oli julkisivun muoto: ulospäin kallistuvat seinäpinnat erityisesti kaarteiden osalta.”