Musiikki kokoaa suuren joukon

vapaaehtoisia seurakuntien toimintaan.

Teksti: Reetta Reinman

Musiikki on kirkon tuntomerkki, sanoi Martti Luther . Vanhassa testamentissa kerrotaan seurakunnan laulusta ja soitosta sekä kehotetaan seurakuntaa laulamaan ja soittamaan. Uudessa testamentissa rohkaistaan uskovia ylistämään Jumalaa .virsin ja lauluin.. Haukiputaan seurakunnan vastaava kanttori, dir.mus. Hannu Niemelä korostaa, että musiikilla ei ole kirkollisissa tilaisuuksissa välipalan tai juhlistajan rooli, vaan musiikilla on oma vahva funktionsa pyhän kohtaamisessa. Athos-vuoren munkki Andreas toteaa ohjeissaan kirkkomuusikoille: Musiikin tarkoitus on helpottaa rukoilijoita kokemaan taivaan valtakunta jo maan päällä.

– Yhteislaulu, kuten virsien laulaminen jumalanpalveluksissa yhdistää seurakuntalaisia ja tarjoaa heille mahdollisuuden elämyksellisyyden kokemiseen, toteaa Niemelä.

Hän painottaa, että musiikki on myös merkittävä seurakuntalaisten osallistaja.

– Miten suuri onkaan se vapaaehtoisten joukko, joka Suomessa laulaa ja soittaa lapsi-, nuoriso- ja kirkkokuoroissa sekä muissa kokoonpanoissa, iloitsee Niemelä.

Kirkkomusiikki joutuu nykymaailmassa suuresti ponnistelemaan pitääkseen asemansa kaiken informaatiotulvan keskellä.

– Klassisesta taidemusiikista ja siihen pohjautuvasta kirkkomusiikista voidaan jopa sanoa tulleen viime vuosikymmeninä vaihtoehtomusiikkia tässä populaarimusiikin ja viihteen kyllästämässä maailmassa. Taiteilija Juha Sääski on todennut taiteen tilanteesta vielä pari piirua rohkeammin: .Elämme viihteen keskitysleirissä., pohdiskelee Niemelä.

– Tämä heijastuu myös tyylilliseen tuntemukseen siitä, mikä on kristillisiin toimituksiin sopivaa musiikkia. Nykyään esimerkiksi vihkimisiin ja siunaustilaisuuksiin toivotaan elokuvasävelmiä ja muita kevyen musiikin .biisejä.. Kaikki niistä eivät sovellu pyhiin toimituksiin. Me kanttorit pyrimme tasapainottelemaan kirkon tradition ja tämän päivän kontekstin ja ajan hengen välillä. Haluamme säilyttää ammatillisuuden, työn tekemisen ilon ja vapauden samalla kuunnellen ihmisten toiveita herkällä korvalla, sanoo Niemelä.

Hän harmittelee koulujen musiikkikasvatuksen vähäisiä resursseja, mutta korostaa, että lasten ja nuorten kiinnostus esimerkiksi urkuja kohtaan mielenkiintoisena instrumenttina, ja sitä myötä kiinnostus urkumusiikkiin on suurta. Rippikouluaika on Niemelän mukaan nuorille etsikkoaika myös kirkkomusiikkiin. Rippikoulussa Hannu Niemelä haltioitui urkumusiikista. Tuolloin hän tiesi, mitä haluaa tehdä isona. Hän halusi kanttoriksi. 15-vuotiaana Niemelä jo tuurasi kanttoreita kotiseurakunnassaan Haapavedellä. Hän valmistui Sibelius Akatemiasta kanttoriksi alle 20-vuotiaana. Ottaessaan Haukiputaalla kanttorin viran vastaan Hannu Niemelä oli sillä hetkellä Suomen nuorin kanttori. Helmikuussa 2021 hän on toiminut Haukiputaan seurakunnan kanttorina yhtäjaksoisesti 38 vuotta. Tämän vuoden itsenäisyyspäivänä 58-vuotiaan Niemelän työ palkittiin Suomen Valkoisen Ruusun ansioristillä.

Kun Pohjois-Pohjanmaan kanttorit kokoontuivat vajaat 40 vuotta sitten opintopäiville Kuusamoon Soivion leirikeskukseen, niin opintopäivien nuorin osanottaja, Haukiputaan 20-vuotias kanttori-urkuri Hannu Niemelä totesi paikallislehden haastattelussa: Mukavalta tuntuu, on saanut tutustua virkaveljiin ja -sisariin. Samaa yhteisöllisyyttä ja kollegiaalisuutta Pohjois-Pohjanmaan Kanttori-urkuriyhdistyksen puheenjohtajana toimiva Niemelä korostaa edelleen. Pohjois-Pohjanmaan Kanttori-urkuriyhdistys rekisteröitiin Oulussa 27.11.1950. Yhdistyksessä on nykyään noin 50 jäsentä. 70-vuotias yhdistys juhli sunnuntaina 22.11.2020 Oulun tuomiokirkossa juhlakonsertin muodossa kutsuvierastilaisuutena. Juhlakonsertti on katsottavissa www.virtuaalikirkko.fi

– Päivä sopi erinomaisesti teemaan, sillä 22. marraskuuta on kirkkomusiikin suojeluspyhimyksen, Pyhän Cecilian muistopäivä, kertoo Niemelä.

Konsertin ohjelma oli monipuolinen kattaus kirkkomusiikkia.

– Erityisen kiitollisia olemme siitä, että mittavan kansainvälisen uran tehnyt oopperalaulaja Soile Isokoski oli juhlakonsertissamme solistina. Hän on myös yhdistyksemme entinen jäsen. Juhlapuhujaksi saimme Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalon , kertoo Niemelä.

Juhlakonsertissa yleisöä herkisti, kun oopperalaulaja Soile Isokoski esitti oululaisen säveltäjämestari Leevi Madetojan (1887-1947) Hilja Haahden runoon säveltämän hengellisen yksinlaulun Kotihin mielin.

Musiikki on tie kristillisen sanoman äärelle, mutta Niemelä muistuttaa myös musiikin fyysisesti ja psyykkisesti tervehdyttävästä voimasta. Lisäksi hän korostaa kirkkomusiikin mukanaan kuljettamaa kulttuurihistoriaa.

– Bachin ja Mozartin suuret kirkkomusiikkiteokset vievät kuulijansa paitsi kristillisyyden niin myös länsimaisen sivistyksen lähteelle. Meillä Suomessa on monia hienoja kirkkomusiikin säveltäjiä. Leevi Madetojan lisäksi esimerkiksi Armas Maasalo , Ilmari Krohn , Einojuhani Rautavaara sekä uudemmista Tuomo Nikkola , jolla oli merkittävä rooli, kun parikymmentä vuotta sitten jumalanpalvelusuudistuksen yhteydessä tehtiin messusävellyksiä. Niistä valtaosa on Nikkolan säveltämiä. Eikä myöskään Sibeliusta voi sivuuttaa kirkkomusiikinkaan kohdalla, vallankin hänen säveltämänsä joululaulut, kuten .En etsi valtaa loistoa. kestävät aikaa.

Ainolassa joulussa musiikilla oli tärkeä sijansa. Sibeliuksen säveltämistä joululauluista Aino Sibelius säesti aina laulun .En etsi valtaa, loistoa.. Säveltäjämestari itse säesti muut joululaulut.

Siinä missä Martti Luther sanoi, että musiikki on kirkon tuntomerkki, niin hänen vuonna 1535 kirjoittamansa jouluvirsi Enkeli taivaan on joulun tuntomerkki. Myös virren sävelmä on hyvin todennäköisesti Lutherin. Luther tarkoitti Enkeli taivaan alun perin lasten seimikuvaelmaksi. Suomalaisessa virsikirjassa Enkeli taivaan (virsi 21) on ollut vuoden 1605 virsikirjasta lähtien, alkujaan Hemminki Maskulaisen suomentamana. Nykyisen suomennoksen laati vuoden 1886 virsikirjauudistusta varten Julius Krohn .

. – Yhteislaulu, kuten virsien laulaminen jumalanpalveluksissa yhdistää seurakuntalaisia ja tarjoaa heille mahdollisuuden elämyksellisyyden kokemiseen..
.– Vaikka koko Suomessa seurakuntien jäsenmäärä ja jumalanpalveluksiin osallistujien määrä laskee, niin seurakuntien musiikkitilaisuuksissa yleisömäärät eivät ole laskussa..