Ylivieskan kirkon rakentamisessa paikallisuusaste yli 80 prosenttia

Ylivieskan uudessa kirkossa ei ole ikkunoita, joista kuvastuisi paikkakunnan arkinen hyörinä. Valo tulee kattoikkunan kautta ylhäältä.

Teksti: Reetta Reinman Kuvat: Ylivieskan seurakunta

Maanantaina-. joulukuuta luovutettiin pronssinen risti asennettavaksi Ylivieskan uuden kirkon itäpäätyyn. Vajaan metrin korkuisen, noin 50 kiloa painavan pronssiristin on valanut sen lahjoittaja, ylivieskalainen, käsinsaumattuja pelti- ja kuparikattoja tekevä Vaskisepät.

– Uuden kirkon rakentamisessa on huomioitu vahvasti paikallisuus. Sekä työvoiman että tavarantoimittajien suhteen paikallisuusprosentti on 80 luokkaa, kertoo Ylivieskan seurakunnan talousjohtaja Kaisa Toivoniemi ja tarkentaa paikallisuuden tarkoittavan Ylivieskan työssäkäyntialuetta.

Kirkon ulkovuoraus on rapattu Ylivieskan Raudaskylällä toimivan Ylivieskan Tiili Oy:n tekemästä ruukintiilestä. Ylivieskassa on pitkä perinne tiilenvalmistuksessa. Raudaskylässä on valmistettu tiiltä 1930-luvulta lähtien. Myös kirkon sisustuksen toteuttamisessa käytetään runsaasti paikallisia tavarantoimittajia. Kirkkotekstiilit suunnittelee turkulainen kirkkotekstiilien suunnittelemiseen erikoistunut tekstiilitaitelija Silja van der Meer.

Rakennustyömaalla on työskennellyt keskimäärin kymmenkunta työntekijää. Työläissä projekteissa, esimerkiksi liimapuupalkkien nostossa, urakkaan osallistui parisenkymmentä työntekijää.

Uuden kirkon rakennusprojekti käynnistyi lokakuun 2019 alussa. Peruskivi muurattiin 10.12.2019. Rakennustyöt tulevat valmiiksi alkuvuodesta 2021. Kirkon penkit päästään asentamaan tammikuussa 2021. Istumapaikkoja uuteen kirkkoon tulee noin 420. Kirkon yhteydessä olevassa seurakuntasalissa on noin 120 istumapaikkaa.

Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo vihkii uuden kirkon pääsiäismessussa 4.4.2021. Viisi vuotta sitten pääsiäisyön messu pidettiin Ylivieskassa yöllä tuhoutuneen kirkon vielä savuavilla raunioilla. Vonna 1786 valmistunut hirsistä rakennettu kirkko tuhoutui täydellisesti tulipalossa pääsiäislauantai-illan aikana maaliskuussa 2016. Palosta aiheutui noin 7 miljoonan euron vahingot.

Kuukausi sen jälkeen, kun Ylivieskan kirkko oli tuhoutunut, seurakuntaan perustettiin Kirkkotalakoot-niminen keräystoimikunta suunnittelemaan ja koordinoimaan varainhankintaa uuden kirkon rakentamiseksi. Kirkkotalakoot-toimikuntaan kuuluu sekä Ylivieskan seurakunnan kirkkoneuvoston että Ylivieskan Kotiseutuyhdistyksen valitsemia edustajia. Kirkkotalakoot-toimikunnan johtoajatuksena on sen perustamisesta lähtien ollut: .Olemme Jumalan johdatukseen luottavan seurakunnan kasvot.. Yhdessä toimien on järjestetty erilaisia tilaisuuksia, konsertteja, pidetty myyjäisiä sekä toteutettu mittava kansalaiskeräys.

– Joulukuun 2019 alkuun mennessä uuden kirkon rakentamista vauhdittava Kirkkotalakoot-keräys tuotti reilut 710 000 euroa. Kirkkotalakoot-toimikunta oli tuolloin luottavainen, että keräystavoitteena oleva miljoona euroa täyttyisi kuluvan vuoden aikana. Tänä vuonna oli tarkoitus keskittyä erityisesti yritysten kanssa tehtävään varainhankintayhteistyöhön. Korona keskeytti tämän, mutta toivottavasti Kirkkotalakoot-keräys pääsee tulevana vuonna uuteen vauhtiin. Talakoot eivät suinkaan pääty siihen, kun uusi kirkko valmistuu, toteaa Ylivieskan seurakunnan tiedottaja Jussi Leppälä .

Kirkon rakentamisen kustannusarvio on noin-,4 miljoonaa euroa.

– Kustannuksissa olemme pysyneet erinomaisesti. Tämän on mahdollistanut allianssimalli, jolla rakennusprojekti on toteutettu, sanoo talousjohtaja Toivoniemi.

Allianssin osapuolet ja tilaaja ovat solmineet allianssisopimuksen, jossa hankkeen riskit ja hyödyt jaetaan sopimukseen kirjatulla tavalla.

– Allianssimallin perusperiaatteet eli avoimuus, läpinäkyvyys, luottamus, yhteisvastuullisuus ja yhteinen päätöksenteko ovat toteutuneet erinomaisesti tässä kirkkorakennusprojektissa, vaikka kyseessä on sekä rakennusteknisesti että kulttuurihistoriallisesti erittäin vaativa kohde, toteaa Toivoniemi.

25 metriä korkean kirkon kolmiharjainen muoto on vaatinut tarkkaa suunnittelu- ja rakennusosaamista sekä niiden toteuttaminen monia erikoisratkaisuja.

Ylivieskan uuden kirkon rakentamisesta järjestettiin vuonna 2017 suunnittelukilpailu, johon tuli kaikkiaan 214 ehdotusta arkkitehtitoimistoilta eri puolilta Eurooppaa. Suunnittelukilpailun voitti helsinkiläinen Arkkitehtitoimisto K2S Oy:n Trinitas, moderni kivikirkko.

Ylivieskan seurakunnan kirkkovaltuusto valitsi alkuvuonna 2018 hankintaesityksen mukaisesti kirkon rakentajaksi Kotikirkon rakentajat. Ryhmittymään kuuluvat Kaarron Rakennus Oy ja Rave Rakennus Oy ovat Ylivieskasta ja HSK-Sähkö Oy Kalajoelta. LVI-puolesta vastaa Ylivieskassa toimiva, valtakunnallinen ARE Oy.

Ylivieskan seurakunnan kirkkoherra Eija Nivala korostaa, että kirkon rakentamiseen kulminoituu vahvasti symboliikkaa. Kirkonrakentajistaan paikkakunnat tunnetaan.

– Kirkko on sakraalirakennus, eli itse rakennuksenakin pyhä, samoin kuin siellä suoritettavat toimitukset. Raamatun sanoma, sakraalirakennuksen funktio sekä kristillinen ja kulttuurihistoriallinen symboliikka ohjaavat kirkon rakentamista, vaikkakin arkkitehtuuri, rakennustekniikka ja raha sanelevat reunaehdot. Kirkkorakentamisessa myös aikakaari on omanlaisensa. Kirkko tehdään vähintään 200 vuoden elinkaarimallilla.

Ylivieskan uuden kirkon nimi Trinitas tarkoittaa kolminaisuutta, jota kirkkorakennuksen muoto toistaa. Kolminaisuusoppi on kristinuskon perustavin opinkappale. Se on pohjana kaikelle muulle kristilliselle opetukselle. Suhde kolminaisuuteen (latinaksi trinitas) on ratkaiseva kriteeri arvioitaessa, onko jokin uskonnollinen suunta tai ryhmittymä kristillinen vai ei-kristillinen. Seurakuntalaisille tutuin kolminaisuuden ilmentymä lienee Matteuksen evankeliumin lopussa oleva Jeesuksen antama lähetyskäsky: .Kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.. (Matt. 28:19).

Kirkkoon ei tule ikkunoita. Valo tulee kirkkosaliin epäsuorasti kirkon korkeimmalla harjalla olevan ison kattoikkunan kautta.

– Suunnittelijoiden mielestä ikkunanäkymä katsoisi arkeen ja arjesta kirkkoon, toisin kuin kattoikkunasta ylhäältä tuleva valo, kirkkoherra Nivala avaa ikkunavalintaan liittyvää symboliikkaa.

Hän muistelee, miten koki elokuussa työmaakokouksessa Raamatun luomiskertomuksen tulevan todeksi. Kokous pidettiin uudessa kirkkosalissa, johon kajasti paikoilleen asennetusta kattoikkunasta tuleva valo.

Luomiskertomuksessa sanotaan: Jumala sanoi: .Tulkoon valo!. Ja valo tuli. Jumala näki, että valo oli hyvä.

– Tuossa työmaakokouksessa pääarkkitehti Kimmo Lintulan ilmeistä ja eleistä oli aistittavissa, että kattoikkunan kautta tuleva valo on hänen mielestään oikein hyvä.

Ylivieskan kirkon rakennustöiden edistymistä voi seurata livenä: paikallistv.fi/ylivieskankirkko/

.– Kustannuksissa olemme pysyneet erinomaisesti. Tämän on mahdollistanut allianssimalli, jolla rakennusprojekti on toteutettu..