Arttu Suurosen omistama JVR-Rakenne Oy aloitti puukerrostalojen rakentamisen Jyväskylässä vuonna 2013. Ensimmäinen puukerrostalo, Puukuokka I voitti vuoden 2015 Puupalkinnon sekä Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon. Tänä päivänä JVR rakentaa massiivipuukerrostaloja kasvukeskuksiin ympäri Suomen.

Teksti: Reetta Reinman Kuvat: JVR-Rakenne Oy

JVR-Rakenne Oy on rakentanut massiivipuisista tilaelementeistä jo yli 600 kerrostalon asuinhuoneistoa eri puolelle Suomea.

– Tähän saakka olemme toimineet urakoitsijoina rakennuttajille, tämä jatkuu, ja nyt rinnalle on tullut myös omaa gryndausta. Toukokuussa meille tuli myyntiin ensimmäinen, oma gryndaus-periaatteella toteutettava puukerrostalokohde, Jyväskylässä Tikan kaupunginosassa Tikanrannassa sijaitseva, neljäntoista huoneiston As. Oy Jyväskylän Puutikka I, JVR-Rakenne Oy:n hr- ja markkinointijohtaja Janne Äijänen kertoo.

JVR:n puukerrostalot rakennetaan kolmen yrityksen tiiviillä asiantuntijuudella. Kolmikossa ovat mukana suunnitteluyritys JVR Plus Oy, rakennusliike JVR-Rakenne Oy sekä tilaelementtitehdas Promodules Oy. Yhteensä näiden yritysten työllistävä vaikutus on noin sata henkilöä sopimusasentajineen.

– Puhumme yritysekosysteemistä ja yhteisöstä, joka toimii saman sateenvarjon alla edistäen yhteistä tavoitetta. Yhdessä suunnittelemme ratkaisun, jossa pystymme yhdellä sopimuksella, avaimet käteen -periaatteella rakentamaan asiakkaalle täysin muuttovalmiin puukerrostalon, sanoo Äijänen.

Teollisessa puurakentamisessa kerrostalo suunnitellaan ja esivalmistetaan tehtaassa noin 70-prosenttisesti.

– Tämä mahdollistaa merkittävän tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämisen, sanoo Äijänen.

– Kauhajoella, Etelä-Pohjanmaalla toimivassa Promodules-tilaelementtitehtaassa JVR:n massiivipuukerrostalojen asuntomoduuliin rakennetaan valmiiksi esimerkiksi listat, väliovet, laatat, vessanpöntöt ja keittiökalusteet jääkaappia ja uunia myöten. Sen jälkeen asunto kuljetetaan työmaalle ja asennetaan osaksi kerrostaloa. Työmaalla tehdään talotekniikan liitokset ja kytkennät. Asunnot myös liitetään toisiinsa, hän kertoo.

Tehtaalla rakentaminen antaa myös suojaa vaihtuvissa sääolosuhteissa. Kuivaketju jatkuu työmaalla, jossa vesikatto on jo valmiina odottamassa elementtien saapuessa.

Päämateriaalina JVR:n puukerrostalojen massiivipuutilaelementeissä on kuusi.

– Pääsääntöisesti saamme käyttämämme kuusipuun Suomesta, sanoo Äijänen.

Hänen mukaansa massiivipuurakentamisessa on valtavasti etuja muihin rakentamistapoihin verrattuna.

Rakentamisesta ja rakennuksista aiheutuvat päästöt puhuttavat. Vähähiilisyys on jo nyt monen uuden rakennushankkeen vaatimus. Suomessa pyritäänkin kasvattamaan puukerrostalojen osuutta asuntotuotannossa. Nykyisessä hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi puurakentamisen määrän kaksinkertaistaminen hallituskauden aikana.

– Puu on uusiutuva materiaali, joka sitoo kasvuvaiheessa itseensä hiilidioksidia. Kun puuta käytetään rakennusmateriaalina, toimii koko rakennus hiilivarastona koko elinkaarensa ajan. Meidän rakentamistapa ja liitostekniikka ovat sellaiset, että pystymme purkamaan puukerrostalomme 100 vuoden päästä. Asuntomoduulit voidaan irrottaa ja siirtää sellaisenaan vaikkapa mökkitontille järven rantaan. Uudet eristeet ja vesikatto päälle, niin puurakenne jatkaa tehtäväänsä kestävästi, JVR Plus Oy:n Antti Erola avaa kiertotaloutta edistävää rakentamista.

– Tavoitteemme on tarjota ihmisille parempia koteja, joissa voi viettää huolettomampaa elämää ekologisten arvojen mukaisesti, hän summaa.

– Lukuisten selvitysten mukaan puukerrostalo on rauhoittava asuinympäristö, toteaa Äijänen.

– Myös rakentamistapa ja kotimaisuus ovat puurakentamisen etuja, hän korostaa.

Äijäsen mukaan kaupungit ja kunnat suhtautuvat puurakentamistavoitteisiin kunnianhimoisesti; kaavoituksesta ei muodostu esimerkiksi puukerrostalorakentamisessa jarrua.

– Myös julkisissa kohteissa, esimerkiksi koulu- ja päiväkotirakennuksissa suositaan nykyään ilahduttavasti puurakentamista.

Hän näkee suomalaisen massiivipuisen tilaelementtikerrostalorakentamisen tieto-taidon merkittävänä tulevaisuuden vientivalttina.

Äijäsen mukaan JVR:n puukerrostaloissa asuvat ovat erityisen tyytyväisiä raikkaaseen sisäilmaan.

– Tilaelementeissämme käyttämämme massiivipuu tasaa vaihtelevaa ilmankosteutta sitomalla itseensä kosteutta ja vapauttamalla sitä ympäristöönsä, eikä elementin väliin tarvita höyrynsulkukalvoja. Asumismukavuutta lisää myös se, että elementit ovat tiiviitä, eikä taloon muodostu kylmäsiltoja, jotka aiheuttaisivat vetoisuutta lattianrajassa. Huoneistokohtaisen ilmanvaihtokoneen avulla saadaan miellyttävä sisälämpötila, ja koneen oikeilla säädöillä voidaan säästää asumisen energiankulutuksessa ja kustannuksissa.

Äijänen huomauttaa, että puun pintakäsittely antaa mahdollisuuden luoda kerrostalojen julkisivuihin ja sisäpintoihin yksilöllistä designia.

Käsitys siitä, että puukerrostalot olisivat paloturvallisuuden näkökulmasta suurempi riski, ei hänen mukaansa pidä paikkaansa.

– Useimmiten tulipalossa palaa ensiksi irtaimisto, mikä aiheuttaa myrkyllisiä kaasuja. Puukerrostalossa huoneistokohtainen sprinklerijärjestelmä hoitaa alkusammutuksen, mikä estää tulipalon leviämisen ja suuret vahingot.

Automaattinen sammutusjärjestelmä on Suomessa pakollinen vain puukerrostaloissa.