Yrttipajan pelloilla samoin kuin sopimusviljelijöillä viljely on luonnonmukaista ilman kemiallisia lannoitteita ja torjunta-aineita. Lannoitteena käytetään kanankakkaa ja karjanlantakompostia. Tuholaistorjunnassa toimii nokkosvesi.

Teksti: Reetta Reinman Kuvat: Nordic Herbs Oy

Rakastunut ja hullaantunut tulevaan vaimooni, elämään ja suomalaisiin luonnon yrtteihin, kiteyttää Nordic Herbs Oy:n eli Yrttipajan omistaja Petri Koivisto tuntojaan keväällä 2015. Hän oli tuolloin vielä teollisuuden palveluksessa palkkatöissä, mutta oli jo suorittanut perinne- ja yrttihoitajan koulutukset, joista kipinä yrtteihin syttyi.

– Silmiini osui, että Suonenjoella toimiva, vuonna 1985 perustettu Savonlinnan Yrttipaja on myynnissä. Yrityksen kiehtovuutta lisäsi se, että Yrttipaja oli alkujaan lähtöisin Heinävedeltä ja teki yhteistyötä muun muassa raaka-aineiden osalta Valamon ja Lintulan luostarien kanssa. Lähdimmekin vuonna 2015 yhtenä keväisenä viikonloppuna Sarin kanssa Suonenjoelle ajelemaan ja tapaamaan Yrttipajan yrittäjää. Matkan seurauksena päätimme ostaa kyseisen yrityksen.

– Sarille yrtit ja rohdokset olivat jo tuolloin hyvin tuttuja. Taidettiinpa häntä sanoa suloiseksi myrkynkeittäjäksikin! Petri naurahtaa.

Kun Petri ja Sari aloittivat yrttiyrityksen pyörittämisen, niin he siirsivät kaiken toiminnan kotiseudulleen Euraan Satakuntaan idylliseen Kauttuan kylään. Tätä nykyä yritys työllistää kuutisen henkilöä, sesonkiaikoina kymmeniä ihmisiä.

– Asumme Euran naapuripitäjässä, Säkylässä, ja parhaillaan rakennamme Säkylään kotimme lähelle uutta 500 neliön suuruista yrttitehdasta. Jatkossa pyrimme saamaan tuotannon pääpiirteissään kokonaan Säkylään, Petri kertoo.

Petrin, 40, ja Sarin, 28, perheessä on kaksi lasta. Luna-tytär on neljävuotias, kuopus Hugo on vuoden vanha.

Nordic Herbsin toiminta painottuu Suomen luonnosta villeinä kerättyjen ja luonnollisesti tuotettujen kasvien tuottamiseen, jatkojalostukseen ja myyntiin. Yrtit jalostetaan yrityksen omassa tuotantotilassa kuivatuiksi superfoodeiksi, teeaineksiksi, maustesekoituksiksi ja kylpytuotteiksi. Yrityksellä on myös suuri valikoima yksittäisiä, kuivattuja yrttejä.

– Lisäksi toimitamme asiakkaillemme tuoreita tai pakastettuja yrttejä, esimerkiksi kuusenkerkkää, nokkosta sekä mustaherukan lehtiä. Tulevaisuudessa valikoimamme täydentyy myös muilla kotimaisilla superfoodeilla, kuten hamppu- ja sienituotteilla.

– Säkylässä on erittäin hyvälaatuinen, kangasharjun suodattama vesi; kunnallisessa verkossa virtaa ikään kuin lähdevettä! Säkylän laadukkaan veden jalostaminen myyntituotteiksi myös innostaisi, Petri tuumailee.

Petri harmittelee, että Suomesta on erittäin vaikea saada toimitusvarmasti korkea- ja tasalaatuisia luonnosta kerättyjä yrttejä tai kasvatettuja yrttejä.

– Olemmekin päätyneet siihen, että viljelemme pääosin peltokasvit itse ja keräämme myös metsäkasvit pääsääntöisesti itse. Meillä on omassa kasvatuksessamme reilu kymmenen hehtaaria peltokasveja, esimerkiksi kamomillaa, kehäkukkaa, voikukkaa, minttua ja tilliä. Lisäksi sopimusviljelijöillämme on viljelyksessään noin 3,5 peltohehtaarin verran kasveja. Metsästä ja muualta luonnosta kerättäviä yrttejä meille toimittaa kymmenkunta koulutettua villiyrttien kerääjää oman keruumme lisäksi.

– Yrttimme viljellään poikkeuksetta luonnollisesti, ja keruu tapahtuu vain puhtailta, hyväksi havaituilta paikoilta. Raaka-aineiden osalta kuulumme luomuvalvontaan, Petri sanoo.

Pakkausmateriaaleina he suosivat mahdollisimman ekologisia materiaaleja, jotka ovat mielellään maatuvia, kompostoitavia tai vähintään kierrätettävissä.

Peltokasvien viljelyksen osalta kylvötyöt alkavat Nordic Herbissä kevättalvella.

– Ensin laitetaan siemenet potteihin itämään, ja ne kasvatetaan taimiksi. Tämän meille tekevät kymmenien vuosien taimikasvatuskokemuksella Säkylän Kankaanpäässä toimivat Taina ja Jouko Eskola. Tänä vuonna he kasvattivat meille noin 300 000 peltokasvin taimia.

– Sillä välin kun taimet kasvavat, muokkaamme pellot ja teemme muovipenkit, joihin yrtit istutetaan. Taimia aletaan istuttamaan kesäkuun taitteessa. Hallanarimmat istutetaan vasta Kustaan päivän jälkeen.

Kustaan päivää (6. kesäkuuta) on pidetty otollisena aikana perunoiden ja pellavan kylvöille. Sanottiin, että Kustaa perunat maahan heittää ja Matti (21. syyskuuta) viimeiset ylös ottaa. Kustaan päivä oli Satakunnassa ohran kylvöpäivä, joissakin hämäläisissä kylissä taas myöhäisin aika päästää karja laitumelle.

Nordic Herbsin pelloilla samoin kuin sopimusviljelijöillä viljely on luonnonmukaista ilman kemiallisia lannoitteita ja torjunta-aineita. Lannoitteena käytetään kanankakkaa ja karjanlantakompostia. Tuholaistorjunnassa he käyttävät nokkosvettä.

– Lisäksi suunnittelemme pelloilla kasvatettavat kasvit mahdollisuuksien mukaan kunkin kasvin kumppanuuskasvit huomioon ottaen. Tähän mennessä ollaankin tuholaistorjunnassa selvitty hyvin vähällä, Petri toteaa.

Kasvirivit pidetään käsipelillä kitkemällä rikkaruohoista vapaana, jotta rikkaruohot eivät vie viljely-yrteiltä voimaa ja valoa.

– Kasvirivien väliin olemme istuttaneet alsikeapilaa ja raiheinää. Peittaamme näiden siemenet vielä mykorritsalla, jonka avulla saadaan sienirihmastoa peltoon. Sienirihmasto auttaa kuljettamaan kasveille ravintoa ja kosteutta. Voikukkapellossa tätä tekniikkaa ei voi käyttää, koska mykorritsa saattaisi viedä myös voikukat mennessään, Petri kertoo.

Tänä vuonna Nordic Herbsin tavoitteena on saada kuivatettuna peltokasveja ja keruukasveja yhteensä noin 6500-7000 kiloa. Metsästä kerättävien kasvien osuus on tästä reilut 1000 kiloa. Tuorepakasteeksi yritys jalostaa 4000 kiloa kasveja.