– Tuntureiden hiljaisuudessa löytää itsensä

Elsi Suorsa kannustaa naisia lähtemään ohjaamilleen vaellusretkille Lappiin. Vaelluskokemusta ei tarvita, normaali fyysinen kunto riittää.

Teksti: Reetta Reinman Kuvat: Elsi Suorsa

Oululaiselle Elsi Suorsalle, 70, luonnossa liikkuminen oli olennainen osa lapsuutta. Marjat poimittiin lähiseutujen metsistä.

– Vallankin isäni opetti näkemään ja kokemaan Lapin luonnon lumon. Vaelluksilla kävimme koko perheen kanssa muun muassa Oulangan kansallispuistossa ja Kiutakönkään luonnonalueella, hän muistelee.

Työuransa Elsi teki liikealalla pääkaupunkiseudulla, jonne muutti 1975. Takaisin kotikaupunkiinsa Ouluun hän muutti nelisen vuotta sitten – meren äärelle Nallikariin.

Pohjoisen luonto kutsui häntä myös etelän vuosinaan.

– Lapin tunturierämaat ovat rakkaimpia vaelluskohteinani, ja jokaisena vuodenaikana. Ruska on toki aivan upea ja loistaa erilaisena syksyn eri aikoina, mutta olen vallan hurmaantunut alkukesän tunturikukkien väriloistosta ja niiden .huumaavasta. tuoksusta. Keväisin nautin hiihtää tuntureilla.

Lapin tuntureiden lisäksi Elsi on vaeltanut Espanjan ja Kreikan vuoristoissa.

Nyt hän haluaa tarjota tunturivaeltamisen riemun myös kanssasisarilleen. Elsi järjestää elo- ja syyskuussa viisi päivää kestävät Naisten vaellukset Muotkatunturien erämaa-alueella, joka sijaitsee Suomi-Neidon oikeassa poskipäässä, erämaa-Lapin maakunnassa, Utsjoen ja Inarin kuntien alueella.

Elokuun vaellus on 18.-22.8.2021 ja syyskuun 8.-12.9.2021, molemmat keskiviikosta sunnuntaihin. Opastetun vaellusretken hinta on parin sadan euron tuntumassa.

– Nämä järjestämäni naisten vaellukset ovat ns. matalan kynnyksen vaelluksia, mukaan uskaltaa lähteä, vaikka ei olisi aikaisempaa vaelluskokemusta. Vaeltajalle riittää normaali fyysinen kunto. Vaellamme sopivan letkeällä vauhdilla, luonnosta nauttien, pidämme taukoja jutustellen tai vain kuunnellen luonnon ääniä omassa hiljaisuudessamme, Elsi kannustaa mukaan lähtijöitä.

Erityisesti hän korostaa, miten vaelluksella kukin saa keskittyä omaan hiljaisuuteensa, ja keskittyä löytämään oman voimansa sisältään.

Vaellukset ovat opastettuja päivävaelluksia. Yöksi tullaan Hans Niittyvuopion isännöimiin Muotkan Ruoktun mökkeihin. Elsin lisäksi oppaana on toinen kokenut vaeltaja. Naisten vaelluksen yöpymispaikka, kelohonkainen retkeilykeskus, Muotkan Ruoktu avattiin Karigasniemen tien varteen vuonna 1967. Hans Niittyvuopio on isännöinyt sitä vuodesta 1976.

Naisten vaellusretkien päivävaelluskohteista Elsi nostaa esimerkiksi Lahtisen kämpän ja Ailigas-tunturin.

– Muun muassa Inarissa opettajana toiminut, mikkeliläissyntyinen Pentti Lahtinen rakensi Lahtisen kämpän - pienen erämaakämpän - vuonna 1949, Elsi kertoo.

Ailigas on saamen kieltä ja tarkoittaa pyhää. Suomen Lapissa on kolme Ailigas-nimistä tunturia. Ne ovat kaikki Utsjoen kunnassa lähellä kuuluisaa Tenojoen lohivirtaa. Ylimmäinen Ailigas on Karigasniemellä, lähellä paikkaa, missä rajajoki Norjan kanssa muuttuu Teno-nimiseksi. Tämä Ailigas on näyttävä 620 metriä korkea tunturi. Seuraava Ailigas lähtee jyrkkään nousuun aivan Tenon rannasta, Nuvvus-kylän kohdalta, ja on saanut siitä nimekseen Nuvvus-Ailigas. Sekin on näyttävä tunturi, jolla on korkeutta komeat 535 metriä. Kolmas ja alimmainen Ailigas kohoaa Utsjoen kirkonkylän kotitunturina ja on sisaruksista pienin, vain 342 metriä korkea.

Elsi johdattaa naiset vaelluksilla korkeimmalle Ailigas-tunturille.

– Ajamme autoilla Muotkan Ruoktusta noin 40 kilometriä kohti Karigasniemeä lähelle Norjan rajaa ja vaellamme ylös Ailigas-tunturiin. Sieltä on huikeat näkymät kaikkiin ilmansuuntiin, tulee tunne kuin olisi taivaan laella. Kauniilla ilmalla Ailigaksen huipulta näkyy Rastigaisan lumihuippuiset vuoret.

Elsi on hurmaantunut ja kiitollinen siitä, miten luonnon kauneus ottaa vaeltajan syleilyynsä, kun hän askeltaa äiti maa jalkojensa alla.

– Luonto rauhoittaa. Se eheyttää ja parantaa meitä, hän toteaa.

Elsi on omakohtaisesti kokenut luonnon kehoa ja mieltä vahvistavan voiman. Hän sairastui vuonna 2004 aggressiiviseen syöpään, joka oli diagnostisointihetkellä ehtinyt jo levitä rajusti.

– Sain kaikki lääketieteelliset hoidot, ja lisäksi käytin luontaisia hoitomuotoja tukihoitoina, muun muassa psykologista vyöhyketerapiaa, hän kertoo.

Syövästä hän on kuntoutunut. Tällä hetkellä hän hoitaa itseään luonnon ja liikunnan lisäksi maalaustaiteella, kirjallisuudella, teatterilla ja musiikilla. Hän valmistui vuonna 2017 Vedic Art -opettajaksi ja järjestää Oulusta käsin Vedic Art -kursseja ja erilaisia työpajoja sekä luennoi eri puolilla Suomea.

– Vedic Art perustuu ikivanhaan veda-tietoon. Luova prosessi lähtee omasta sisimmästä ja siitä ajatuksesta, että jokainen osaa maalata. Voit nauttia taiteen tekemisestä täysin vapaasti, ilman mielen rajoitteita ja kritiikkiä, Elsi sanoo.

Kuorolaulu tuo loistetta sosiaalisen Elsin elämään. Kaksilapsinen tyttären perhe on kaikista rakkain voiman lähde.

Joogaamisen Elsi aloitti jo 1970-luvulla Oulussa. Jooga kuuluu hänellä edelleen jokaisen aamun aloitukseen, samoin viisi tiibetiläistä riittiä. Kaikkein ensiksi hän aamuisin kiittää ja hiljentyy.

Ruokavaliossa hän suosii puhdasta, itse valmistettua ruokaa. Kovia rasvoja hän välttelee. Ruusujuuri-uute on yksi hänen luotto luontaistuotteensa.

– Ruusujuuri-uutetta saan Porvoossa ja Kemijärvellä luontaishoitajana toimivalta ystävättäreltäni Brita Seveliukselta. Hänellä on myös loistava antiseptinen Citrosept-uute, joka on erinomainen apu muun muassa mäkäräisiä vastaan.

Elsi Suorsan järjestämistä matalan kynnyksen naisten vaelluksista saa lisäinfoa:

elsi@elsisuorsa.fi

elsisuorsa.fi

040 700 3842

.– Olen vallan hurmaantunut alkukesän tunturikukkien väriloistosta..

MITÄ?