Sorsapaisti hautui leivinuunissa heti ensimmäisenä linnustuspäivänä

Hilkka Hirvi oli isänsä kanssa sorsajahdissa jo pikkutyttönä.

Metsästyskortin hän suoritti 15-vuotiaana.

Tänä syksynä Hilkan lapset kulkevat äidin mukana sorsajahdissa.

Teksti: Reetta Reinman Kuvat: Jenni Rättyä

Herkuttelimme heti ensimmäisen sorsanmetsästyspäivän iltana yhdessä isovanhempien kanssa leivinuunissa haudutetulla sorsapadalla. Lisukkeena oli pottumuusia ja puolukkahilloa, nivalalainen Hilkka Hirvi kertoo.

Sorsapataan Hilkka laittaa lihojen lisäksi juureksia sekä mausteeksi suolaa, pippuria ja laakerinlehtiä. Lihanpalat ja juurekset peitetään vedellä. Leivinuunissa noin 150 asteessa sorsapata hautuu kolmisen tuntia.

– Kun luut ovat irronneet lihasta, sorsa on ikään kuin .trendikästä nyhtösorsaa., Hilkka naurahtaa.

Sorsanmetsästys alkoi perjantaina 20.8.2021.

– Heinäsorsia on mukavasti Ylivieskan Raudaskylän sorsastuspaikoillamme. Aloituspäivänä neljän hengen porukkamme sai toistakymmentä sorsaa, ja jaoimme saaliin. Mieheni vanhemmilla oli sopivasti leivinuuni lämpimänä, joten perheemme sai tuoreeltaan sorsapataa.

Hilkka kuuluu Nivalan Eränkävijöihin, mutta sorsanpyynnin ajaksi he ostavat vierasluvat itselleen naapuripitäjästä.

10. elokuuta alkaneeseen kyyhkysjahtiin Hilkka ei osallistu. Sorsien sekä metsäkanalintujen - teerien ja metsojen - lisäksi hän metsästää pienriistaa: kettuja, supikoiria ja jäniksiä sekä kauriita.

– Metsäkanalintukanta alueellamme on erinomainen, täällä on oikein hyvät lintumaastot.

Hirvimetsällä Hilkka ei käy, mutta hänen miehensä on innokas hirvimies. Hilkkakin tosin käy silloin tällöin ajamassa hirviä miehensä metsästysporukan mukana. Tänä syksynä hirven metsästys alkaa 15. syyskuuta.

– Näin toimien - eli kun minä en käy hirvimetsällä- toinen meistä voi olla lasten kanssa kotona toisen ollessa metsästämässä, tosin tänä vuonna sekä Mimosa,-, että Veeti, 8, kulkevat jo mukanani sorsajahdissa. Veeti osaa hienosti suolistaakin sorsan.

– Ennen sorsajahdin alkua kävimme ampumassa kiekkoja Ylivieskan ampumaradalla. Veetikin sai harjoitella yhdessä isänsä kanssa pienoiskiväärillä ampumista siihen tarkoitetulla radalla. Saa nähdä, innostuvatko lapsemme suorittamaan metsästyskorttia.

41-vuotiaalla Hilkalla metsästyskortti on ollut 15-vuotiaasta.

Metsästäjäksi hän oppi jo pikkutyttönä.

– Metsällä kuljin nyt jo edesmenneeni isäni kanssa siitä saakka, kun opin kävelemään!

Hilkan äiti ompeli tyttärelleen erähenkisestä .metsästyskankaasta. metsästysasun, ja niinpä Hilkka oli kuin ilmetty .metsästäjä. isänsä mukana kulkiessaan.

– Erähenkisen luonnossa liikkumisen lisäksi eniten olin isän mukana sorsajahdissa. Se oli hyvin jännittävää. Kotona olin ahkerasti mukana riistan käsittelyssä ja riistaruokien laitossa.

– Metsällä isä kysyi minulta, jaksatko kulkea mukana, ja aina vakuutin, että kyllä minä jaksan.

Sorsajahdissa sekä pienriistaa metsästäessään Hilkan mukana on sileäkarvainen noutaja, 7-vuotias Tuikku.

– Tuikku tuli meille viitisen vuotta sitten. Sukulaisperheessämme tuli allergiaa, ja he joutuivat luopumaan koirasta. Samoihin aikoihin espanjanvesikoiramme Ronjan jalat alkoivat reistailla, ja sille tuli vielä kasvaimiakin.

– Tuikku ja Ronja olivat hetken yhtä aikaa, mutta elokuussa 2018 jouduimme lopettamaan Ronjan. Se oli kova paikka. Koulutin itse Ronjan metsästyskoirakseni. Sen noutajantaidot vesilintujahdissa olivatkin aivan erinomaiset, mutta hyvin Tuikkukin pärjää.

Lisäksi perheessä on Riitu-niminen, 4-vuotias norjan harmaahirvikoira, joka käy Hilkan miehen kanssa hirvijahdissa.

Jahtivuoden kierrossa koirien ruokavalio vaihtelee.

– Varsinaisena metsästyskautena ruoka on rasvaisempaa ja ravitsevampaa, koska metsällä koirien energiankulutus on suurta.

Ruokana koirilla on kuivamuonan lisäksi koiranmakkaraa.

Ketun metsästystä Hilkka sanoo ennen kaikkea riistanhoidolliseksi työksi, samoin supikoirien metsästystä.

– Kettu- ja supikoirakannan rajoittaminen on tärkeää metsäkanalintujen pesien ja munien suojelutyötä. Molemmat sekä ketut että supikoirat ovat lisääntyneet kovasti myös meillä täällä Nivalan seudulla.

– Samoin on lisääntynyt ilveskanta – ja ilvesten lisääntymisen myötä kauriskanta vastaavasti kovasti pienentynyt, Hilkka kertoo.

Myös susia ja karhuja Keski-Pohjanmaalla tavataan.

Luonto on Hilkalle merkittävä hyvinvoinnin lähde, niin fyysisesti kuin henkisesti.

– Mummolan mökin seinällä olevassa taulussa on kiteytettynä luonnon anti: Metsä kirkkoni olla saa, siellä voin palvella Jumalaa.

Hilkan mukaan luonnossa liikkuminen poistaa stressin ja rauhoittaa yleensäkin mielen.

– Sen kyllä huomaa levottomuutena, jos ei ole hetkeen päässyt luontoon. Luontoon on mentävä: sieneen, marjaan, kalaan tai metsälle.

Hilkka ei kulje luonnossa ainoastaan metsällä tai marjassa, vaan myös juoksee pitkin metsäpolkuja.

– Se on erinomaista liikuntaa.

Lapsilleen Hilkka haluaa opettaa riistan kunnioittamisen ja oikeanlaisen käsittelyn sekä opettaa myös sen, että metsässä on hyvä olla ja metsässä ihminen voi rauhoittua vain olemaan.

– Eläinten käytöstapojen oppiminen kiehtoo lapsia. Niiden myötä he pääsevät lähelle villiä luontoa – se on lapsista jännittävää.

Hilkkaa on aina kiehtonut luonnon kasvien käyttö ravintona ja lääkinnällisiin tarkoituksiin.

– Myös tätä luonnon kasveihin liittyvää tieto-taitoa jaan lapsilleni kasvi kerrallaan.

Hän on myös innokas marjastaja ja sienestäjä.

– Esimerkiksi teerijahdissa, puolukka-aikana, minulla on aina marjaämpäri mukana, Hilkka kertoo.

– Puolukkasato on tänä vuonna hyvä. Mustikoita oli kuivasta hellekesästä johtuen vähemmän, mutta sain niitä kuitenkin mukavasti talven varalle pakkaseen. Sieniä, vallankin tatteja on tänä syksynä todella paljon, Hilkka kertoo.

Hän työskentelee Kärkkäisen verkkokaupan asiakaspalvelussa.

– Meillä Kärkkäisellä on aivan huippulaadukas ase ja erä -osasto ja erittäin ammattitaitoiset myyjät osastolla. Omasta talosta löytyvät aseet, metsästystarvikkeet ja -vaatteet sekä riistankäsittelyvälineet. Samoin ämpärit, korit ja välineet marja- ja sienimetsälle, sekä kaikki mitä tarvitaan niiden säilöntään ja pakastamiseen.

.– Eläinten käytöstapojen oppiminen kiehtoo lapsia..
.– Kotona olin ahkerasti mukana riistan käsittelyssä ja riistaruokien laitossa..