Ihokarvat nostattavalla tunteella – Taskilat!

Teksti: Ari SteniusKuvat: Joonas Hepola

Aarno ja Jari Taskila osaavat tehdä vaikutuksen.

Intohimo, jolla veljekset puhuvat musiikistaan, värisyttää.

Tenoriveljekset Taskila innostuivat uudelleen musiikista aikuisiällä ja elämänsävelen löytyminen on tehnyt miehet lähes herkiksi.

Aarno tuli valituksi Oulun konservatorioon sen historian vanhimpana sisään hyväksyttynä laulunopiskelijana.

– Aloitin laulunopinnot varttuneella iällä, 37-vuotiaana, tenori Esko Jurvelinin yksityisoppilaana. Kaksi vuotta myöhemmin 2009 minut hyväksyttiin Oulun konservatorioon, kertoo Aarno, joka opiskelee yksinlaulua tenori Vladimir Nedvizhayn johdolla.

Aarnon ääniala on lyyrisdramaattinen tenori: pehmeä, vaikuttava ja kantava!

Jarin lauluääntä kuvataan lämminsävyiseksi ja taipuisaksi, lyyriseksi spinto-tenoriksi.

Niin, kuvaukset voi ymmärtää alaa tunteva, mutta musiikista vähemmän perillä oleva voi kuulla – ja nauttia.

Jari myöntää , että on soittotaitoisen puolison ja isoveljen ansiota että musiikki ja laulu löytyivät uudestaan.

– Lähellä oli, että musiikki olisi jäänyt nuoren pojan jutuksi, tiernapoikaa ja sellaista, naurahtaa rakennusyrittäjä Jari.

– Onneksi veli rohkaisi ja kannusti, kiittelee Jari, joka ei ollut osannut ajatella ehtivänsä enää musiikin pariin.

Nykyisin korjausrakentajana muusikon harrastamiseen sopivasti työskentelevä Aarno sanoo asian painavammin, isovelimäinen hymy huulillaan.

- Sanoin, että älä tule sitten minulle märisemään myöhemmin, ellet nyt lähde mukaan, kertoo Aarno sanoneensa.

Jari mietti jonkin aikaa, mutta ajatus yhteisestä harrastuksesta oli ruvennut houkuttamaan.

– Mietin ja kysyin Aarnolta että ottaisikohan se Jurvelinin Esko minutkin oppiinsa, muistelee Jari.

Aarno kannusti ottamaan yhteyttä ja Jari lähti näytille nöyränä vähän kuin hattu kourassa.

Jarin kehitys oli hämmästyttävän nopeaa.

– Nyt kehtaa mennä esiintymään, hymyilee Jari, jonka urheilullisuus on antanut pohjaa esiintymiselle.

– Ei huonokuntoinen voi mennä edes laulamaan, pallean pitää toimia, muistuttaa Jari.

Tenoriääni on harvinainen ja veljesten osaamiselle on ollut kysyntää ja loistava palaute kannustanut eteenpäin.

– Yhdessä esiintyminen on ollut värisyttävä kokemus, sanoo Aarno ja Jari nyökkää.

Ensimmäinen yhteinen konsertti oli Haapavedellä itsenäisyyspäivän aattona 2011.

– Se oli käsittämättömän hieno elämys. Kaikki toiveet ja odotukset täyttyivät, kirkko oli täynnä – mahtava konsertti, huokailee Aarno vieläkin ja muistaa mitä ajatteli konsertin alla.

– Nyt pää kylmänä, tämä saattaa olla ensikonsertti huipulla ja sieltä alas, naureskelee Aarno.

Veljesten suosio ollut mahtavaa ja salit ovat täyttyneet tyytyväisistä ja liikuttuneista kuulijoista.

Taskilan tenoriveljeksiltä on turhaa odottaa teatraalisuutta tai pöyhkeyttä.

– Teemme ja esitämme itsemme näköistä musiikkia. Tunteella sielusta asti ja joskus silmät kiinni, uskomme kuulijoiden aistivan että olemme laulumme takana, sanoo Aarno hartaana.

Itsenäisyyspäivän alla tenoriveljeksillä on Kaunis kotimaamme –levyn julkistamiskonsertti Oulun tuomiokirkossa.

– Olemme saaneet syntymälahjana kirkkaan ja heleän äänen sekä rohkeuden esiintyä, sanovat veljekset kun kysyy mitä tuleman pitää.

Vastaus kehottaa paikalle kuuntelemaan!

”-- veljesten osaamiselle on ollut kysyntää ja loistava palaute kannustanut eteenpäin.”

Mikä?