Jetta-Taloissa höyrysulku toteutetaan polyuretaanilla. Seinän ja eristevillan välissä käytetään SPU-levyjä, liitoskohdat vaahdotetaan SPU-polyuretaanilla.

Teksti: Reetta AholaKuvat: Jetta-Talot Oy

Erittäin hyvä ilmatiiviys. Siinä Jetta-Talojen valtti, korostaa Mäntsälässä asuva Jetta-Talo edustaja Juha Kiviluoma . Hänen myyntialueenaan on pääsääntöisesti Uusimaa ja pääkaupunkiseutu.

– Jetta-Taloissa höyrysulku toteutetaan polyuretaanilla. Seinän ja eristevillan välissä käytetään SPU-levyjä, liitoskohdat vaahdotetaan SPU-polyuretaanilla.

– Mikäli 250–450 millin villakerroksen yhteydessä höyrynsulku tehtäisiin muovilla, aivan varmasti kosteus ja ilma pääsisivät eristeeseen; ja Suomen kesä ei millään ehtisi kuivattaa eristeeseen päässyttä kosteutta. Ilmatiiviin ja vettymättömän SPU-vaipan kanssa ei ole tätä ongelmaa, Kiviluoma korostaa.

Hän myös huomauttaa, että polyuretaani on palamatonta.

Jetta-Talot on käyttänyt eristyksen osana polyuretaania vuodesta 2011.

– Yksistään polyuretaani ei riitä eristykseen, koska se ei ole äänieristävää. Siksi käytämme lisäksi mineraalivillaa. Polyuretaani on myös kalliimpaa kuin villa, ja tiettyihin rakenteisiin villaa hankalampaa käyttää.

Jetta-Talo valmistetaan aina matalaenergia- tai passiivirakenteisena.

– Se, mikä energiamuoto taloon valitaan, riippuu lähinnä talon koosta ja muista mahdollisista lämmönlähteistä sekä kunnan mahdollisista rajoituksista (esim. pohjavesialueet) ja perustamiskustannuksista, toteaa Kiviluoma.

Hän huomauttaa, että tätä nykyä hyvin suosittu maalämpö ei välttämättä ole järkevin valinta esimerkiksi noin sadan neliön yksikerroksiseen matalaenergiataloon.

– On myös huomattava, että maalämmön kohdalla lämpökaivon poraaminen kallioperustaan on huomattavasti edullisempaa kuin sen poraaminen maahan.

Kiviluoma sanoo, että nykyisenä matalaenergia- ja passiivirakentamisen aikana talon energialähteen valinta ei ole enää niin merkittävä asia kuin aikaisemmin.

– Nykyään käyttöveden lämmitys haukkaa valtaosassa taloja suurimman osan energiankulutuksesta.

Jetta-Talot ulkovuorataan perinteisesti puulla, ja ne voidaan toteuttaa myös tiili- tai rappauspinnalla.

– Käytämme ulkovuorauspaneelissa sydänpuuta, joka tiukkasyisenä ja paksuna ei väänny eikä halkeile, Kiviluoma kertoo.

Ulkokatteena tiili tai pelti on nykyrakentajien suosiossa. Huovan osuus on vähentynyt, mikä johtuu osittain myös kaavoituspäätöksistä.

– Konesaumapeltikatto on selvästi tullut takaisin ulkokaton materiaaliksi, Kiviluoma toteaa.

Kolmisenkymmentä vuotta rakennusalalla työskennelleen Kiviluoman mielestä betonipohja on paras valinta. Rossipohjaa hän pitää käytännön kannalta, muun muassa eristämisen ja viemäröinnin osalta, hankalana.

– Betonipohja pitää ja varaa lämpöä, tasaisena se tarjoaa hyvän alustan pinnoittamiselle.

– Rossipohjan kohdalla on maan kosteuden lisäksi huomioitava kivipintojen yhteensopivuus puurungon kanssa, sillä kivi ja puu elävät eri tavalla.

Sisävuorausmateriaaleista erityisesti lattiamateriaalit ovat Kiviluoman uran aikana kehittyneet eniten.

– Esimerkiksi lattialaminaatit ja muovimatot ovat nykyään todella hyvälaatuisia.

Jetta-Talot on valmistanut elementtipuutaloja yli 30 vuotta. Jetta-Talo on osa Perhossa toimivaa Jetta konsernia. Jetta-Talon lisäksi konserniin kuuluu sahausta ja jatkojalostusta harjoittava Jet-Puu Oy.

Juha Kiviluoma korostaa, että Jetta-Talo suunnitellaan aina asiakkaan toiveita kuunnellen.

– Meillä on tietty perusmallisto, mutta todella harvoin asiakas valitsee taloaan ”suoraan kuvastosta”, vaan arkkitehtimme suunnittelevat perusmallien pohjalle yksilölliset ratkaisut. Teemme suunnitelmia myös asiakkaiden omilla kuvilla ja saatavissa on luonnospalvelu sisustussuunnitteluun saakka.

Jetta-Talon asennus sisältyy aina sopimukseen. Asennuksesta huolehtii Jetta-Talon oma asennushenkilökunta.

– Sisätiloissa valmistetut ja lastatut suurelementit saavat ensikosketuksen ulkoilmaan vasta työmaalla. Talopakettimme sisältävät tarvittavat perustukset, kertoo Kiviluoma.

Olosuhteista ja talon koosta riippuen asennus kestää 2–14 päivää.

Kaiken kaikkiaan siitä hetkestä, kun asiakas tekee Jetta-Talojen kanssa talokaupat, rakennusluvan hankinta ja tontin pohjatyöt mukaan lukien menee Juha Kiviluoman mukaan noin puoli vuotta, että asiakas pääsee muuttamaan uuteen kotiin.

– Nykyään käyttöveden lämmitys haukkaa valtaosassa taloja suurimman osan energiankulutuksesta.
– Käytämme ulkovuorauspaneelissa sydänpuuta, joka tiukkasyisenä ja paksuna ei väänny eikä halkeile.

Mitä?

Jetta-Talolla, Kymen Kattokeskuksella ja Perustavalla on Lahdessa Kärkkäisen tavaratalon aulassa neuvottelutila, jota yritykset käyttävät asiakastapaamisiin.