Jousiammunta­radan saa edullisesti harjoittelukuntoon

koti­konstein. Niin taustat, eläinmaalit kuin eläinkuvatkin

voi tehdä itse. Harjoittelusta on tärkeää varoittaa.

Jousimetsästäjä voi harjoitella maastoradalla ampumista riistaeläimiä esittäviin paperikuviin tai kolmiulotteisiin eläinmaaleihin.

Kolmiulotteiset eli 3D-maalit ovat kuitenkin niin kalliita, että vain jousiammuntaseura pystyy hankkimaan niitä monipuolisen valikoiman. Paperikuvia sen sijaan voi ostaa itselleenkin ja kiinnitellä omatekoisiin taustoihin. Innokkaat harrastajat hankkivat myös omia 3D-kuvia.

Radan valmistaminen kilpailukäyttöön vaatii hehtaarien suuruisen alueen. Tällaisen hankkii tavallisesti jousiammuntaseura, jos onni on myötäinen.

Onni potkaisi erästä porvoolaisseuraa äskettäin niin, että kaupunki antoi käyttöön tarpeellisen alan metsämaastoa ja kalliokkoa, joiden piiriin taustat ja maalit voitiin sijoittaa virallisella luvalla.

Kelvollisessa maastossa sekä kasvipeite että korkeussuhteet vaihtelevat. Pitää voida asettaa sekä ylämäki- että alamäkimaaleja. Avointa alaa pitää olla sen verran, että pitkiltäkin, 50-70 metrin etäisyyksiltä voidaan ampua.

Jousimetsästäjä ei näin pitkiä etäisyyksiä välttämättä käytä, mutta kaupunki tuskin olisi antanut maa-alaa, ellei tarkoituksena olisi myös normaalien kilpailujen järjestäminen ja kilpailuja varten treenaaminen.

Jousiseuran rotevat miehet pystyvät kantamaan ja sijoittamaan maastoon kilpailukäyttöön tarkoitetut raskaat taustat. Jousimetsästäjä sen sijaan voi yksinkin sijoitella kohtuumäärän maastomaaleja omalla tavallaan.

Jousella ei kuitenkaan voi ruveta ampumaan missä tahansa. Porvoon kaupungin antama maasto sijaitsee 15 kilometrin päässä kaupungista syrjäisellä paikalla. Varoitustaulut tiedottavat ulkopuolisille henkilöille, että metsässä voi lentää nuolia.

Metsästäjän käyttöön riittävät suhteellisen pienetkin taustat, sillä ampumamatkat ovat lyhyempiä.

Jos valmistaa taustat itse, ne voi myös sijoittaa maastoon omia tarpeita vastaavasti. Jo 85x60-senttisiä, jotka ovat 30-35 sentin paksuisia, yksikin mies tai nainen liikuttelee suhteellisen kevyesti pihapiirin laitamilla tai muissa maastoissa, joissa voi harjoitella.

Olen käyttänyt myös 60x40-senttisiä ja aivan pieniä, 35x35-senttisiä taustoja. Tällaiset sopivat auton tavaratilaan, ja ne voi viedä metsästysretkellä esimerkiksi tukikohtakämpälle ja sijoittaa sopiviin maaston kohtiin.

Olen 30 vuoden kuluessa valmistanut itse melkoisen määrän taustoja solumuovilevyistä tai solumuovia muistuttavista materiaaleista. Esimerkiksi Agrimarketeista ostetut levyt olen leikannut 85 sentin pituisiksi ja 60 sentin levyisiksi pätkiksi.

Näitä levynpätkiä olen latonut päällekkäin niin monta, että 30-35 sentin paksuinen taustapakka on syntynyt. Jotkut jousiampujat tekevät levypakan tueksi laudoista tai vaneerista kehikon. Itse olen valmistanut taustoja niin, että olen käärinyt taustapakan suuren lakanan kokoiseen muovikalvoon ja sitonut solumuovilevyt lujalla narulla kuin pakettiin. Olen vielä vahvistanut tämän muovikalvolla ympäröidyn levypakan adhesive tape -liimauksella.

Kolmiulotteiset eläinmaalit ovat samankokoisia kuin elävät riistaeläimet.

Maalikuvat, joita nimitetään 3D-eläinmaaleiksi, pystytetään maahan metallipuikkojen avulla.

Puikko työnnetään toisesta päästä 3D-kuvan jalan sisään pitkittäissuuntaisesti reikään – joka on puikkoa varten valmiina olemassa – niin, että puikon toinen pää jatkuu ikään kuin jalan jatkeena. Tämä puikon jatkepää työnnetään maan sisään, jolloin puikon toinen pää tukeutuu maahan ja toinen pää 3D-kuvan jalkaan, jolloin 3D-kuva pysyy pystyssä.

parhaiden 3d-maalien pinta on kumimainen, jolloin maali kestää suuren määrän laukauksia. Eräissä 3D-maaleissa on irrotettavat kylkipalat, jotka muutetaan kun maali on kyljen kohdalta kulunut liikaa. Uusi, käyttämätön kylkipala asetetaan poistetun tilalle.

Kolmiulotteiset maalit on ensin kehitetty ja tuotu myyntiin ulkomailla, missä luvalliset riistaeläimet ovat osittain toiset kuin Suomessa.

Suurin osa Suomessa myytävistä 3D-maaleista ovat lajeja, joita ei saa metsästää täällä: karhuja, susia, isokauriita ja villisikoja. Myös kotimaisia alkaa olla tarjolla, kuten jäniksiä, kettuja, mäyriä, majavia, metsoja ja teeriä.

Hinta on tuhdinlainen, 150 eurosta ylöspäin 400 euroon saakka. Suuren 3D-erän ostaminen onnistuu vain seuralta, ei tavalliselta jousimetsästäjältä. Jotkut harrastukseen hurahtaneet ostavat yhden tai useampia kolmiulotteisia eläinmaaleja.

Paperille painetut eläinkuvat kiinnitetään taustoihin nastoilla tai nauloilla. Kuvat ovat elävien riistaeläinten kokoisia, joten harjoittelu perehdyttää realistiseen matkojen arviointiin. Kotimaisista paperimaaleista on tarjolla eräkaupoissa jäniksen, metsäkauriin, kärpän, oravan, fasaanin, metson, teeren, peltopyyn ja pyyn kuvia.

Paperikuvat voi vaihtaa, kun ne menevät repaleisiksi.

Paperikuvien hinnat ovat vain murto-osia 3D-kuvien hinnoista: halvempia saa parilla, kolmella eurolla, kalliimmat maksavat kahdeksasta kymmeneen euroon kappaleelta.

Pohjoismaisissa maastokilpailuissa ammutaan eräissä sarjoissa myös rengaskuvioisiin maaleihin.

Näitä voidaan myös vuorotella paperikuvioisten eläinmaalien ja 3D-maalien kanssa. Jos aikoo vain metsästää, harjoituslaukauksia voi radalla sopimuksen mukaan ampua myös vain omilta matkoilta valitsemiinsa maaleihin ja omassa tahdissaan.

Kilpailija tietää etukäteen, millaisiin maalikuvioihin ja millaisilta matkoilta ampuu.

Suomen jousiampujain liitto ry noudattaa kansainvälisessä toiminnassaan FITA`n kilpailusääntöjä. Rengastauluja on näissä kilpailuissa neljää eri kokoa: 80 cm, 60 cm, 40 cm ja 20 cm. Jos kilpailussa noudatetaan muita kuin FITA`n sääntöjä, rengastaulujen koot voivat poiketa näistä.

Metsästäjälle rengaskuviot eivät ole harjoittelumaaleina parhaat mahdolliset, elävien riistaeläinten kyljissä kun ei ole renkaita. Paperikuvat ja 3D-kuvat vastaavat paremmin metsästäjän tarpeita.

”Paperille painetut eläinkuvat kiinnitetään taustoihin nastoilla tai nauloilla.”
”Metsästäjän käyttöön riittävät suhteellisen pienetkin taustat, sillä ampumamatkat ovat lyhyempiä.”