– Ahkeruus on onnen veli

Suomalainen, keväinen metsä on luontokuvaaja Hannu Hautalalle rakkain, metsä tarjoaa valttikortin matkailuille

Parhaat luontovalokuvat vaativat pitkäjänteisen perehtymisen luontoon ja valokuvaamiseen. Luottamus eläimiin rakennetaan vuosien kärsivällisyydellä. Suomen luonnoneläimistä Hannu Hautalan kärkikolmikon muodostavat joutsen, kuukkeli ja poro.

Teksti: Reetta Ahola

Monipuolisuus on metsäluonnolle hyväksi, yksipuoliset ja metsänistutukset näivettävät metsän lajistoa, niin kasvi- kuin eläinlajistoa. Laajoilla avohakkuilla tehdään vuosikymmeniä kestävät tuhot, esimerkiksi lintulajisto hiipuu avohakkuiden myötä kymmesosaan entisestään. Onneksi 1960-70-luvuilla tehtyjen isojen avohakkuiden kaltaisia hakkuita pyritään nykyään välttämään. Näin pohtii palkittu luontovalokuvaaja Hannu Hautala.

Töysän Tuurissa toukokuussa 1941 syntynyt Hautala tutki pikkupoikana ahkerasti tietosanakirjoja ja hurmaantui niissä olevista lintujen kuvista.

17-vuotiaana hän osti puolukoidenpoimimisrahoilla ensimmäisen oman kameran. Siitä alkoi palkitun luontokuvaajan ja -kirjailijan ura, joka huipentui viime vuonna tasavallan presidentin myöntämään Pro Finlandia -mitaliin. Hautala uskoo, että samalla sai tunnustusta myös suomalainen valokuvaaminen ja eritoten luontokuvaus.

Pro Finlandia -mitali ei ollut ensimmäinen kerta, kun Hannu Hautala sai tunnustusta työstään.

Suomalaisen luontokuvauksen grand old man on kerännyt uransa aikana lähes kaikki palkinnot, joita valokuvaamalla voi saada.

Vuoden lehtikuvan hän otti 1973. Viime vuosien huippuja ovat Oulun yliopiston kunniatohtorin arvo sekä tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinto. Hän on saanut useita tunnustuksia pitkäjänteisestä työstään luonnonsuojelun airueena.

Kuusamossa vuodesta 1979 asunut Hautala tunnetaan erityisesti Koillismaan luonnon ikuistajana. Hänen nimeään kantava Suomen ensimmäinen luontokuvakeskus Hannun Jäljet – Hannu Hautala luontokuvakeskus avattiin yleisölle vuonna 2007 Kuusamossa toimivan matkailukeskus Karhuntassun yhteyteen.

– Luontomatkailu on merkittävä, työllistävä valttikortti suomalaiselle matkailuelinkeinolle, sitä pitäisi paremmin osata hyödyntää, Hautala toteaa.

Hannu Hautala on alun perin ammatiltaan autonasentaja. Hän myi ensimmäisen kuvallisen luontojuttunsa Vaasa-lehteen vuonna 1958. Hänen ensimmäinen kirjansa Erämetsän elämää ilmestyi vuonna 1968. Kirjoja Hautalalta on ilmestynyt yli 50. Lisää on tekeillä.

– Nyt on työn alla kirja palokärjestä, Hautala kertoo.

Hän on myös suosittu luennoitsija. 1970-luvulla Hautala luontokuvitti kouluissa käytettäviä biologian oppikirjoja.

Saatuaan valtion puolivuotisen taiteilija-apurahan vuonna 1970 Hautala ryhtyi päätoimiseksi luontokuvaajaksi.

Hän kuvaa edelleen filmikameralla, vaikka toteaa digitekniikan tarjoavan valtavasti mahdollisuuksia luontokuvaajille, niin ammattilaisille kuin harrastelijoille.

– Digitekniikka on kolmas suuri läpimurto valokuvaamisessa. Ensimmäinen oli valokuvaustaidon keksiminen, toinen värivalokuvauksen läpimurto 1950-luvulla, hän toteaa.

Hyvät välineet sekä runsas tietomäärä, jota nykyään on kirjallisuuden lisäksi netti pullollaan, ovat Hautalan mukaan tärkeitä eväitä luontovalokuvaajan repussa.

– Kaikkein tärkeintä on kuitenkin ajatus siitä, mitä haluaa kuvata ja miten sen toteuttaa, kuvaamiseen riittää sitten vähän vaatimattomampikin välineistö, Hautala korostaa.

Hän muistuttaa, että luonnossa kuvataan luontoa kunnioittaen ja sen rytmissä.

– Lintujen luottamus rakennetaan rauhallisuudella ja pitkäjänteisyydellä. Johdonmukainen ruokapalkitseminen on hyvä keino luottamuksen rakentamisessa. Parhaat lintukuvat saa lintujen aktiiviaikoina.

Keväiseen metsään Hautala neuvoo menemään lintuja tarkkailemaan ja kuvaamaan aamulla tunti ennen auringon nousua tai illalla tunti ennen auringon laskua.

Suomen kevättä ja keväistä metsää Hautala rakastaa.

– Joka päivä tapahtuu niin paljon uutta.

Keväisten päivien ohella myös lumipyrypäivät ovat palkitulle luontovalokuvaajalle rakkaita.

– Luontomatkailu on merkittävä, työllistävä valttikortti suomalaiselle matkailuelinkeinolle, sitä pitäisi paremmin osata hyödyntää.

Kuka?