Autoillessa on välillä kiva etsiä vaihtoehtoisia autoilureittejä. Lahdesta pohjoiseen, kohti Jyväskylää matkatessa on autolla liikkuvalle tarjolla useampikin reittivaihtoehto.

Teksti ja kuvat: Janne Suomalainen

Suosituin vaihtoehto Lahdesta Jyväskylään on Valtatie 4 eli tuttavallisemmin Nelostie. Se on suorin ja nopein reittivaihtoehto. Toinen tie kulkee Päijänteen länsipuolella, eli Lahden ja Jämsän yhdistävä Valtatie 24.

Tämä kolmas reittivaihtoehto, Asikkalan ja Sysmän kautta Korpilahdelle vievä maisemareitti on hitain, mutta tarjoaa eniten sisältöä matkantekoon.

Tarjolla on mukavia maisemia, hyviä pysähdyspaikkoja ja vielä nautinnollisia mutkateitä kuljettajalle. Tälle reitille haluaa lähteä ajelemaan myös ilman varsinaista päämäärää, ihan vain mukavan reitin takia.

Lahdesta lähdettäessä matka alkaa ensin Valtatie 24:ä pitkin. Asikkalasta löytyy ensimmäinen mukava pysähdyspaikka eli Vääksyn kanava, joka yhdistää Vesijärven Päijänteeseen. Ympäröivässä puistossa voi nauttia kahvin tai jäätelön, tai vain seurata kanavan toimintaa ja sen liikennettä. Varsinkin kesäviikonloppuisin kanavalla on välillä runsaastikin veneilijöitä.

Asikkalasta matka jatkuu kohti Pulkkilanharjua tietä 314 pitkin. Jääkauden aikana muodostunut Pulkkilanharju näkyy Päijännettä halkovana saarijonona. Tie vie saarelta toiselle ja tarjoaa mukavia järvimaisemia sekä hyviä pysähdyspaikkoja.

Osa Pulkkilanharjusta kuuluu Päijänteen kansallispuistoon, joten kannattaa varata vähän aikaa tähän luonnonihmeeseen tutustumiseen.

Tämän noin kymmenen kilometriä pitkän harjun jälkeen tie jatkuu hieman leveämpänä maantienä kohti Sysmää, jonne on matkaa vähän yli 20 kilometriä. Jos haluaa hieman poiketa reitiltä sivuun, voi matkalla käydä tutustumassa myös Kalkkisten kanavaan, joka yhdistää Päijänteen ja Ruotsalaisen.

Sysmä on viimeinen isompi paikkakunta ennen Korpilahtea. Sysmästä matka jatkuu tietä 612 pitkin. Tämä tie on selvästi kapeampi, mutkaisempi ja mäkisempi kuin aikaisempi maantie. Tämä mutkainen tie ei ole ehkä kaikkien matkustajien mieleen, mutta kuljettaja nauttii tiukoista mutkista ja mäennyppylöistä.

Noin 50 kilometrin ajon jälkeen saavutaan T-risteykseen. Kääntymällä oikealle pääsee Nelostielle. Vasemmalle kääntymällä saavutaan seuraavaksi Kärkistensalmen ylittävälle sillalle ja lopulta Valtatie 24:lle. Ennen Kärkistensalmea on vielä jyrkkä nousu Vaarunvuorten yli.

Tämä nykyinen , loivempi tie on rakennettu 1980-luvulla. Sitä ennen liikenne kulki Vanhaa Vaaruntietä pitkin, joka oli tunnettu jyrkkyydestään. Nousu mäen päälle oli niin jyrkkä, että matkustajien oli noustava pois linja-auton kyydistä ja miesten lähdettävä työntämään, jotta auto pääsi mäen ylös.

Vanha tie on nykyään poistettu käytöstä, mutta retkeilyreitti kulkee osan matkaa Vanhaa Vaaruntietä pitkin. Jos siis haluaa pitää vähän pidemmän tauon, kannattaa pysähtyä Vaarunvuorten pysäköintialueelle ja käydä tutustumassa maisemiin luontopolulla tai vanhan tien reittiin.

Vaarunvuorten jälkeen ylitetään vielä Kärkistensalmi. Ennen sillan valmistumista vuonna 1997 paikalla liikennöi lossi. Kärkisten silta on 788 metriä pitkä, ja siten Suomen kolmanneksi pisin silta Raippaluodon ja Tähtiniemen siltojen jälkeen.

Tämän viimeisen nähtävyyden jälkeen saavutaankin Ysitien risteykseen. Tie vie valinnan mukaan joko Jämsään tai Jyväskylään. Tai sitten voi vain kääntyä ympäri ja nautiskella reitistä vielä toistamiseen.

Ennen Kärkistensalmea on jyrkkä nousu Vaarunvuorten yli.