Kilpisjärven yleisimmät kalalajit ovat siika ja rautu, lisäksi saadaan harjusta, taimenta ja madetta

Kilpisjärvi, Peera, Helsinki. Kalle Mannelalle ja Risto Salmiolle välimatkat ovat suhteellinen käsite. Helsinkiläinen Salmio löysi Peeran, kun ajoi seitsemäntoistakesäisenä polkupyörällä Rovaniemeltä Peeran kautta Haltille. Polkupyörä oli ostettu paperinkeräysrahoilla.

Teksti: Reetta AholaKuvat: Reetta Ahola ja Risto Salmio

Kilpisjärveläinen Kalle Mannela , 67, on toiminut yli kolme vuosikymmentä kipparina kolmen valtakunnan väliä – Suomen, Norjan ja Ruotsin – seilaavassa sisävesialuksessa. Ainoana laatuaan Suomessa.

Ensimmäisen sisävesialuksensa Mannela hankki 1970-luvulla. Nyt Kilpisjärvellä liikennöi hänen Malla-tyttärensä mukaan nimetty risteilyalus, M/S Malla.

– Laivurin hommat alkavat juhannukselta ja kestävät syyskuun loppuun saakka, Mannela kertoo.

Mallaan mahtuu viitisenkymmentä matkustajaa. Kesässä matkustajia on yleensä viitisentuhatta.

Monet kuninkaallise t sekä Ruotsista että Norjasta ovat olleet Kallen kuljetettavana, samoin monet Suomen valtionpäämiehet ja -naiset.

Kilpisjärvi on noin 20 kilometriä pitkä tunturijärvi, joka sijaitsee Enontekiöllä Käsivarressa 473 metriä merenpinnan yläpuolella. Noin puolet järvestä on Ruotsin puolella. Valtakunnan raja kulkee järvessä sen pituussuunnassa. Itärannalla eli Suomen rannalla tunnetuin maamerkki on Saanatunturi, joka kohoaa 1029 metrin korkeuteen.

Kilpisjärvi antaa elannon Mannelalle myös talvisin. Kalastajan opin hän on saanut isältään, rostojärveläiseltä ammattikalastajalta.

Kalle Mannela on itsekin syntynyt Rostojärvellä ja asunut siellä seitsemäntoistakesäiseksi.

Rostojärvi sijaitsee tunturien keskellä, erämaassa Pohjois-Ruotsissa. Se kuuluu nykyään Kiirunaan, vaikkakin Kiirunan keskustaan on matkaa lähes 300 kilometriä.

Mannela asuu vaimonsa kanssa kaunista omakotitaloa Kilpisjärven rannalla. Lapset ovat aikuisia. Poika, eräopas ja kokki, elää ja toimii Lapissa, tytär Helsingissä.

Mannelan vaimo, Eija , 64, on kotoisin Helsingistä. Hän tuli 1970-luvun alussa johtamaan Kilpisjärven retkeilyä, löysi Kallensa ja kotiutui Kilpisjärvelle. Talven kaamoskaudet Eija viihtyy Helsingissä.

Toukokuun ensimmäisenä sunnuntaina Kilpisjärven pinnalla ja pinnan alla kuhisee. Perinteisiin pilkkikisoihin kokoontuu säännöllisesti yli 6000 pilkkijää.

Kilpisjärven yleisimmät kalalajit ovat siika ja rautu, lisäksi sieltä saadaan harjusta, taimenta ja madetta.

– Kallella on aivan mahtava rauturesepti ja Kallen kurppi pitää nälän kaukana tunturivaelluksen aikana, toteaa toinen käsivarren poika, Risto Salmio , 64.

Salmio on pyörittänyt nelisen vuotta Peerassa Peeran majat -lomakylää. Majoitustilaa löytyy kuudellekymmenelle.

Peera sijaitsee Pohjois-Lapissa, käsivarren tuntumassa, noin 20 kilometrin päässä Kilpisjärveltä.

Peeratunturi kohoaa 933 metriin. Kalaisa Peerajärvi on suosittu kalastusjärvi. Sieltä voi kalastaa esimerkiksi taimenta ja harjusta.

– Peerasta pääsee kätevästi Ruotsin käsivarren moottorikelkkareiteille nauttimaan motorisoidusta vauhdin hurmasta, mikäli sellaista kaipaa, Salmio sanoo.

Peerasta löytyy myös monia lintuharrastajan suosikkeja. Esimerkiksi tunturipöllöja, riekkoja ja muuttohaukkoja asustaa aivan Peerajärven tuntumassa.

– Jylhä Peerakoski on vaikuttava näky, Salmio sanoo.

Peeran luonto näyttää myös karut puolensa. Länsikairan paliskuntien alueella ahmat ja ilvekset tekevät vuosittain yli 200 poron vahingot.

Risto Salmio on syntyjään kuudennen polven helsinkiläinen.

– Sukuni on kotoisin Orimattilasta. Esi-isäni tuli aikoinaan Suurkirkon rakennustyömaalle rappariksi, ja jäi sille tielle Helsinkiin, Salmio kertoo.

Helsinkiläispoika Risto Salmio löysi Lapin ja Peeran 1960-luvulla.

– Ostin paperinkeräysrahoilla polkupyörän ja päätin ajaa pyörällä Haltitunturille. Pistin polkupyörän junaan ja menin junalla Rovaniemelle. Rovaniemeltä kätevin reitti Haltille oli pyöräillä Peeran kautta.

Matkaa Rovaniemeltä Peeraan on noin 440 kilometriä.

1960-luvun pyöräilyreissulla Salmion sydän jo jäi Peeraan.

Helsinkiin hänet tuo tämän tästä sukulaiset ja tuttavat, ennen kaikkea poikansa vaimoineen.

”Ostin paperinkeräysrahoilla polkupyörän ja päätin ajaa pyörällä Haltitunturille.”
”Laivurin hommat alkavat juhannukselta ja kestävät syyskuun loppuun saakka.”