Kaalinlehtikääre helpottaa kipeää polvea

Kuujärvellä kukoistavat vielä suomalaisten vanhat uskomukset pyhistä puista ja luonnonhengistä. Omavaraistalous pelastaa kuujärveläisten arjen. Yrtit ja naapuriapu ovat parhaat lääkärit

Teksti ja kuvat: Reetta Ahola

Kaalinlehti helpottaa kipeää polveasi. Laita viikon ajan kaalilehtikääre polvesi ympärille, vähintään kerran päivässä puolen tunnin ajaksi. Hyvä, jos ehtisit laittaa pari kertaa, Ludmila, Lycja, Kiprucova , 72, neuvoo naapuriaan ja ystävätärtään, Anna Nikitinaa , 67, naisten turistessa Lycjan kotona teepöydässä heinäkuisena päivänä.

– Kaalinlehtien ohella myös nokkosista tehty vasta on erinomainen polvikipujen parantaja. Sillä kun saunassa vastoo, niin kyllä polvet vetreytyvät, Anna sanoo.

– Nivelkipuja helpottaa myös leppävasta, selkäkipuja katajavasta, hän jatkaa.

Ollaan Kuujärvellä , Venäjän Itä-Karjalassa, Laatokan ja Äänisen välisellä kannaksella, noin 300 kilometriä Suomen rajalta itään. Kuujärvi on osa lyydiläisten asuinaluetta, joka ulottuu Äänisjärven rantaa myötäillen kapeana vyöhykkeenä Syvärille.

Lyydiläisiä on tänä päivänä noin 10 000. Lyydinkieltä puhuvia arvoidaan olevan kolmisen tuhatta. Kuujärven väestö on kuitenkin etnisesti hyvinkin sekoittunutta. Lycja Kiprucova on puoliksi lyydi, puoliksi livviläinen. Anna Nikitina on syntyjään kotkajärveläinen, mutta sydämeltään lyydiläinen.

Kuujärvi, kuten muitakin osia Itä-Karjalasta kuului jatkosodan aikana Suomeen. Runoilija Yrjö Jylhä ylisti Kuujärven kauneutta ja olisi halunnut perustaa sinne taiteilijasiirtolan. Nykyään suomalaisrahoitteinen, vuonna 2009 Kuujärvelle valmistunut Lyydikeskus elvyttää ja ylläpitää lyydin kieltä ja kulttuuria. Suomesta käsin toimintaa koordinoi Lyydiläinen seura.

Kommunistisena aikana Kuujärvellä elettiin ensin maatalouskolhooseissa ja vuodesta 1959 lähtien sovhoosissa, jossa kasvatettiin turkiselämiä. Nykyään kunnanvirastoa, koulua, päiväkotia ja kyläkauppaa lukuunottamatta työmahdollisuuksia ei juurikaan ole. Työn perässä pitää ajaa 60 kilometrin päähän Aunukseen. Asukkaita Kuujärvellä on tätä nykyä reilut 300.

Koivu on Karjalassa pyhä puu, sauna pyhä paikka.

Talveksi kuivattavat vihdat Anna ja Lycja keräävät heinäkuun alkupuolella olevin Iivanan päivien eli paikallisten ”juhannusjuhlien” jälkeen.

Saunan ovesta mennään kunnioittavasti ja saunassa käyttäydytään hillitysti.

– Saunassa on omat haltijansa, isäntäset ja emäntäset, joita saunaan mennessä tervehditään lämpimästi ja kysytään heiltä, saako saunaan tulla, he sanovat.

Kun oikein väsyttää ja raajoja kolottaa, Anna ja Lycja lekottelevat lauteilla koivunlehtipedillä.

– Saunomisen lopussa lehdet saa siististi kääräistyä kankaaseen, he neuvovat.

Jalkojen virkistämiseksi Anna ja Lycja neuvovat kokoamaan saunaan jalkakylvyksi vesiasian, jossa on veden lisäksi katajan ja männyn oksia.

”Karjalainen nainen on rautaa, pajassa taottua.”