Vyöhyketerapia tukee synnyttäjää monin tavoin
Helsingissä koulutetaan kätilöille vyöhyketerapiaa
Vyöhyketerapian avulla synnytys voi muodostua nopeammaksi ja kivuttomammaksi kokemukseksi. Päivi Mustajärvi opettaa Kätilöopiston sairaalan kätilöille vyöhyketerapiaa.
Diplomirefleksologi Päivi Mustajärvi ja kätilö-vyöhyketerapeutti Eeva Toivonen tietävät, että vyöhyketerapiasta voi olla valtavasti apua raskauden ja synnytyksen aikana. Päivi Mustajärvi on kouluttanut kätilöitä vyöhyketerapian saloihin parin vuoden ajan Jyväskylässä Kätilöyhdistyksen kautta. Toivonen on seurannut toimintaa vierestä Kätilöyhdistyksen edustajan roolissa. Marraskuussa Helsingissä alkoi Kätilöopiston sairaalan tilaama vyöhyketerapiakurssi kätilöille. Kyseessä on täydennyskoulutustyyppinen, työajalla järjestettävä kahden päivän mittainen vapaaehtoinen kurssi, joka liittyy sairaaloiden Vähäriskinen synnytys -hankkeeseen.
– Toiveemme on, että jatkossa vastaavia koulutuksia voitaisiin järjestää ympäri Suomen. On valtavan hienoa, että koulutuksen tilaa juuri sairaala: koululääketieteen edustajilta tämä on iso askel ja olen valtavan iloinen siitä, että he lähtivät tälle tielle, Mustajärvi riemuitsee.
– Koska synnyttäjä saa nykyään valita, missä sairaalassa haluaa synnyttää, on vyöhyketerapiaosaaminen yksi kilpailuvaltti sairaaloille. Puskaradio toimii: äidit kertovat toisilleen, missä sairaalassa on monipuolisimmat kivunlievitysmetodit, Toivonen lisää.
Kätilöille järjestettävällä vyöhyketerapian intensiivikurssilla keskitytään siihen, miten vyöhyketerapian keinoin voidaan vaikuttaa synnytyksen etenemiseen ja lievittää synnytyskipua.
– Ensin opiskellaan vyöhyketerapian perusteita teoreettisesti ja sitten opetellaan käytännössäkin tiettyjä asioita, jotka limittyvät toisiinsa. Näitä ovat esimerkiksi kivunlievitys ja rentoutus. Kurssilaiset myös harjoittelevat hoitamaan toisiaan, Mustajärvi täsmentää.
Mustajärvi itse on hoitanut raskaana olevia ja synnyttäviä naisia vyöhyketerapialla 15 vuoden ajan. Hän on työssään havainnut, että vyöhyketerapia on todella tehokasta.
– Vaikka hoidolla ei olisi varsinaisesti tähdätty mihinkään päämäärään, äiti sanoo aina vyöhyketerapialla avustetun synnytyksen jälkeen, että synnytys sujui kivuttomammin, nopeammin ja rauhallisemmin ja lapsi oli tyynempi kuin niissä synnytyksissä, joissa vyöhyketerapiaa ei ole käytetty. Vyöhyketerapia vähentää kokemukseni mukaan myös synnytyksenjälkeistä masennusta ja raskaudenaikaisia vaivoja, Mustajärvi hehkuttaa.
Vyöhyketerapian vaikutuksista synnytyksessä ei ole olemassa täsmällistä tutkittua tietoa. Mustajärvi ja Toivonen toteavat, että tutkimuksen tekeminen olisikin äärimmäisen hankalaa. Myös Toivosen kätilöäiti Merja Kumpula toteaa, että randomisoitujen sokkotutkimusten teettäminen vyöhyketerapian hyödyistä synnytyksessä olisi mahdotonta.
– Ei mitenkään voi sanoa toiselle synnyttäjälle, että sinä saat vain vyöhyketerapiaa ja sinä saat epiduraalin. Kätilön täytyy pystyä palvelemaan erilaisia asiakkaita.
Kumpula muistaa ajan, kun vyöhyketerapia ja muut luonnonmukaiset kivunlievitysmenetelmät ensimmäistä kertaa virallisesti tulivat synnytyssairaaloihin.
– Vaaditaan aina sairaalan johdon sitoutumista, jotta luonnolliset keinot voivat lyödä synnytyssairaalassa läpi, Kumpula muistuttaa.
Yhdentoista lapsen äiti Päivi Mustajärvi kertoo synnyttäneensä neljällä eri vuosikymmenellä. Hän on huomannut, että kulloinkin vallitsevat synnytyskäytännöt muuttuvat jatkuvasti ja ovat hyvin sairaalakohtaisia. Yksi asia kuitenkin säilyy muuttumattomana:
– Vauvan syntymä on aina valtavan tunnepitoinen juttu ja asia, jonka naiset muistavat vielä vanhoina mummoinakin. Siksi on erityisen tärkeää ymmärtää, että kätilön työpanos on iso asia – niin hyvät kuin huonotkin kokemukset kätilöistä jäävät elämään iäksi.
Eeva Toivonen toteaa, että synnyttäjät ovat yleensä kiinnostuneita kaikista mahdollisista avuista, eikä kukaan hänen kohtaamansa synnyttäjä ole koskaan kieltäytynyt kokeilemasta vyöhyketerapiaa.
– Yleensä toivotaan vain, että paina kovempaa! Toivonen naurahtaa.
– Kyllä keho tietää, että se painaminen auttaa. Ja kannattaa muistaa, että lääkkeellinen kivunlievitys ei mitenkään estä antamasta rinnalla myös vyöhyketerapiaa, Mustajärvi toteaa.
”Lääkkeellinen kivunlievitys ei mitenkään estä antamasta rinnalla myös vyöhyketerapiaa.”