Lauluissa soi joulun ydin

Monet rakastetut laulut syntyivät koulun kuusijuhlaa varten

Kun suomalaiset hiljentyvät joulun viettoon, musiikki on vahva tunnelman tekijä. Suomessa on julkaistu noin 3000 joululaulua, mutta niistä on käytössä vain pieni osa. Harva kuitenkaan tietää, että nämä monet tutut ja rakastetut joululaulut ovat saaneet alkunsa Jyväskylän Seminaarinmäeltä. Myös maailman tunnetuimman joululaulun ”Jouluyö, juhlayö” Suomeen saapuminen oli jyväskyläläisten aikaansaannosta.

Teksti: Tarja Lehtola

Oli syksyinen lauantai-ilta vuonna 1897, kun 20-vuotias seminaarin opiskelija Helmi Roos istui luokkahuoneessaan. Häntä oli pyydetty kirjoittamaan runo koulun joululehteen. Jyväskylän kauniin, vuonna 1880 rakennetun kirkon kellot alkoivat soida. Runo Joulun kellot syntyi nopeasti vapisevin käsin kirjoitettuna. ”Silloin tunsin kuin olisin siirtynyt kotiini kaukana pohjolassa ja kuullut kotikirkkoni kellojen soinnin. Sieluuni säteili pohjoinen joulukuun taivas tuhansine tähtineen”, on Kajaanista kotoisin ollut runoilija kuvannut tunteitaan.

Tämä kaunis ja herkkä Armas Maasalon säveltämä laulu Hiljaa, hiljaa joulunkellot kajahtaa soitetaan Harjun tornista adventtiaikaan iltaisin yli koko kaupungin. Siitä alkaa jyväskyläläisten joulunvietto.

Uno Cygnaeuksen ansiosta Suomen ensimmäinen kansakouluopettajaseminaari perustettiin Jyväskylään vuonna 1866. Jyväskylän Seminaari kokosi aikoinaan koko maasta lahjakkaimmat nuoret Keski-Suomeen opiskelemaan. Se näkyi esimerkiksi musiikin kukoistuksessa. Sanoituksia ja sävelmiä tehtailivat niin opettajat kuin oppilaatkin. Joululauluissa on jotain sellaista yhteistä, mikä koskettaa ihmisten sisintä ja sielua. Jouluna laulavat nekin, jotka eivät sano omistavansa lauluääntä. Joulu herkistää mielen ja vie ajatukset lapsuuteen.

Seminaarinmäellä koulutettiin ensimmäiset suomenkieliset kansakoulunopettajat aikana, jolloin laulutaitoa pidettiin yhtenä opettajan tärkeimmistä taidoista. Lauluja syntyi varsinkin perinteistä kuusijuhlaa varten. Siitä sai alkunsa koulujen kuusijuhlaperinne koko Suomessa. Suomalaisissa joululauluissa keskeisiä aihepiirejä ovat kirkkomatkat, joulukuusi, tähdet ja kynttilät, jouluruoat, lämpimän joulumielen esille tuominen sekä kaiken lähtöpiste: Seimen lapsi. Joulu onkin erityisesti kaikkien lasten ja lastenmielisten juhla. Siksi on paikallaan laulaa lauluja lapsuuden muistoihin palaten.

Jyväskylän Kaupunginkirkko toimi näyttämönä silloinkin, kun Hoosiannaa veisattiin ensimmäisiä kertoja suomenkielellä. Jyväskylän seminaarin musiikinlehtori E. A. Hagfors toimitti laulun suomeksi. Tänä päivänä ihmiset kokoontuvat ensimmäisenä adventtina sankoin joukoin kirkkoihin laulamaan nimenomaan Hoosiannaa. Heprean sana hoosianna merkitsee auta. Sitä käytettiin siunauksen toivotuksena otettaessa vastaan kuningasta. Adventti aukaisee sydämet jouluun.

Jyväskylän seminaarin opettaja Martti Korpilahti suomensi ranskalaisen laulun Heinillä härkien kaukalon . Sanoituksen kokonaisuus on syvälle joulun sanomaan menevä. Enkelparven tie kohta luokse vie, rakkautta suurinta katsomaan - kertosäe painuu laulajan ja kuulijan sydämiin.

Martti Korpilahti oli merkittävä keskisuomalainen kulttuurimies. Hänen kynästään on lähtöisin myös suosittu joululaulu Tule rakkaus ihmisrintaan . Tämän kauniin joululaulun sanoma on mitä yksinkertaisin. Sellainen on Jyväskylän kaupungin kirkon urkurin Juhani Pohjanmiehen virsimäinen sävelkin.

Joululauluja sanoittivat ja sävelsivät Jyväskylässä myös kirkonmiehet. Joulupuu on rakennettu -laulun on kirjoittanut Gustaf Oskar Schöneman (1839-1894), joka toimi pappina Jyväskylässä lähes 30 vuotta. Schöneman julkaisi 1870-luvulla Uuden Kuva-Aapisen, jonka loppuun hän lisäsi muutaman lasten laulun, niiden joukossa Joulupuu on rakennettu , joka on edelleen erityisesti lasten suosiossa.

Arvellaan Suomessa syntyneen lähes 3000 joululaulua. Siitä huolimatta käytännössä niistä reilusti alle sata on aktiivisessa käytössä. Niiden varassa pyörii joulumusiikkimme vuodesta toiseen. Joka vuosikymmen ja vuosi tuo mukanaan uusia joululauluja, mutta vain harva niistä kestää kilpailun vanhojen, hyviksi havaittujen joululaulujen kanssa.

Maailman ehkä tunnetuin joululaulu syntyi Itävallassa 1800-luvun alussa. Jouluyö, juhlayö on käännetty yli 300 kielelle. Se on Itävallan joululahja koko maailmalle. Pohjoiseen Suomeenkin laulu kiiri vielä saman vuosisadan loppupuolella. Laulun teksti on itävaltalaisen pastorin Joseph Mohrin käsialaa. Laulu näki suomenkielisen päivänvalon Jyväskylässä vuonna 1883 E.A.Hagforsin toimittamassa vihkosessa. Suomennos oli G.O.Schönemanin käsialaa.

Joka puolella maailmaa kaikuu tämä monen mielestä kaunein joululaulu. Sen syntymästä kerrotaan monia tarinoita. Yksi tarina on tällainen:

Jouluaattona vuonna 1818 pastori Joseph Mohr valmisteli joulusaarnaansa pienessä Oberndorfin kylässä. Lukiessaan raamatusta kohtaa: "Teille on tänä yönä syntynyt Vapahtaja..." oveen koputettiin. Maalaisvaimo pyysi häntä siunaamaan korkealla vuoristomajassa juuri syntynyttä miilunpolttajan lasta. Pappi lähti heti matkaan. Kun hän tuli hämärään, ränsistyneeseen majaan ja näki vuoteessa äidin vierellään vastasyntynyt lapsi, hän koki todeksi jouluevankeliumin sanoman. Heti kotiinsa palattuaan pastori kirjoitti runon kokemastaan. Näin syntyivät Jouluyö, juhlayö -laulun sanat. Oli kovin harmillista, että Oberndorfin kylän kappelin urut olivat menneet juuri jouluksi rikki. Pastori näytti urkurilleen Franz Gruberille kirjoittamaansa laulua. Urkurin mielestä runo oli kaunis ja hän sävelsi sen hetkessä. Jouluyön messuun saapuneet kyläläiset ihastuivat heti pastorin ja kanttorin kitaran säestyksellä esittämään uuteen lauluun.

Mutta kuinka laulusta tuli niin laajalti suosittu? Ensinnäkin urut korjannut urkujenrakentaja sai Gruberilta luvan esittää laulua kotiseudullaan Zillertalissa. Strasserin perheen lapset, jotka olivat erityisen hyviä laulajia, oppivat tuon nyt "Taivaiseksi lauluksi" nimitetyn laulun. Lapset kävivät myymässä vanhempiensa tekemiä hansikkaita Leipzigin messuilla ja laulelivat yleisön iloksi. Kuinka sattuikaan, kaupungin ylikapellimestari kuuli lasten laulavan, ihastui sanattomaksi ja antoi heille liput illan konserttiin. Kesken konsertin kapellimestari ilmoitti jännittyneen kohahduksen seuraamana, että paikalla olivat uskomattoman ihana-ääniset lapset, Caroline, Josef, Andreas ja Amalie Strasser. Nyt hän pyysi lapsia laulamaan. Paikalla olivat Saksin kuningas ja kuningatar ja he kutsuivat lapset laulamaan jouluna linnaansa.

Pian laulu tunnettiin koko Saksassa ja myöhemmin se kiiri valloittamaan koko maailman. Suomessakin tämä laulu on ollut vuosikymmenestä toiseen yksi suosituimmista ja rakastetuimmista joululauluista.

Laulu kuuluu jouluun . Ei ainoastaan siksi, että kaunis musiikki luo tunnelmaa, vaan myös siksi, koska laulaminen tai kuunteleminen tuo esille jotain koko juhlan sisällöstä ja merkityksestä. Mielikuvien voimalla palataan muistoihin, kenties omaan lapsuuteen asti. Perinteiden voima on jouluna erityisen vahva.

Seminaarimäellä sanoituksia ja sävelmiä synnyttäneet opettajat ja oppilaat eivät tienneet laulujensa elävän ihmisten sydämissä vielä sata vuotta heidän jälkeensä. Rakastettuina, muistorikkaina. Kaikuen joulusta jouluun.

"Martti Korpilahti oli merkittävä keskisuomalainen kulttuurimies. Hänen kynästään on lähtöisin myös suosittu joululaulu Tule rakkaus ihmisrintaan. "

"Maailman ehkä tunnetuin joululaulu syntyi Itävallassa 1800-luvun alussa. Jouluyö, juhlayö on käännetty yli 300 kielelle."