CrossFitissä kehittyvät voima, ketteryys, notkeus ja kestävyys

CrossFit on tehokas ja hauska kuntoilumuoto, jonka parissa syke nousee ja voimat kehittyvät. Lajia voi Suomessa harrastaa jo noin neljälläkymmenellä areenalla.

CrossFit Jyväskylä areenalla on leppoisa tunnelma. Vaikka kumitetut painolevyt jytisevät ja väki ähkii treenin tuoksinassa, hymyjä ja hilpeitä moikkauksia satelee sieltä täältä. CrossFit-valmentaja Markus Rosti kättelee iloisesti ja esittelee ylpeänä pari vuotta toiminutta CrossFit Jyväskylän harjoitteluareenaa:

– Tämä on yksi Euroopan suurimmista toiminnallisen harjoittelun areenoista. Se on mitoitettu maksimissaan 650 henkilölle, joten treenaamaan mahtuu kyllä! Yläkertaan avataan pian joogamaailma, johon saadaan eristettyä rauhallinen tila kehonhuollolle, Markus kertoo.

Areenan ympäri hölkkää pari naista puntit käsissään, joustomatolla istuu ryhmä venyttelemässä, salin toisella puolella joku kiipeilee köysissä, toinen kieppuu nojapuilla ja kolmas kyykkää levytangon kanssa. Arki-iltapäivänä väkeä on mukavasti, mutta iltaisin meno on kuulemma vielä villimpää.

– Meillä käy treenaamassa viikoittain 400 ihmistä ja valmentajia meillä työskentelee viitisentoista, Markus kertoo.

CrossFit on lajina nyt huippusuosittu. Markus kertoo, että Yhdysvalloissa perinteiset kuntosalit ovat paikoitellen joutuneet jopa laittamaan lapun luukulle, sillä monipuolinen ja tehokas CrossFit-harjoittelu vie asiakaskuntaa perinteisen saliharjoittelun parista.

– Jos muutama vuosi sitten vertailtiin golf-tasoituksia, nyt ihmiset kyselevät toisiltaan CrossFit-harjoituksien tuloksia, Markus naurahtaa.

Lajin isänä tunnetaan entinen voimistelija, yhdysvaltalainen Greg Glassman. Hän halusi kehittää kuntoilumuodon, joka yhdistää painonnostoa, telinevoimistelua ja sykettä nostavaa liikuntaa. Lajista innostuivat aluksi poliisit, palomiehet ja sotilaat, mutta vähitellen CrossFit-harjoittelu on levinnyt kaiken kansan keskuuteen.

CrossFit tunnetaan rajuna ja vaativana lajina, ja osittain maine on tottakin. Markus kuitenkin korostaa, että jokainen treeni on erilainen ja treenituntiin mahtuu paljon suvantovaiheitakin.

– Yleensä CrossFit-treeneistä esitellään harjoituksen viimeinen, vauhdikkain osuus, vaikka treenikerran aikana tapahtuu paljon muutakin. Niin sanottua suoraa MetCon-harjoitusta ei edes joka kerta tehdä, vaan harjoituskerta voi koostua erilaisista intervalli-, emom- tai taitoharjoituksista. Harjoituksen intensiteetti on yleensä kovempi kuin perinteisissä kuntoilumuodoissa, jokainen tekee silti oman treeninsä itselle kulloinkin sopivalla tasolla.

Hurjasta maineestaan huolimatta CrossFit on turvallinen harrastus:

– CrossFitissä sattuu loukkaantumisia suunnilleen yhtä paljon kuin lenkkeilyssä. Tavalliset vammat ovat venähdyksiä ja kolhuja, Markus selventää.

Jos painonnosto- tai telinevoimistelutekniikat eivät ole tuttuja, CrossFit voi kuitenkin tuntua aluksi vaikealta. Mukaan pääsee helpoiten ONRAMP -peruskurssin tai EAZY-alkeiskurssin kautta.

– Kursseilla opetetaan oikeat tekniikat ja tutustutaan lajissa käytettäviin luonnollisiin liikkeisiin ja kehon toimintatapoihin. Lisäksi näiltä kevyemmiltä Bootcamp-kursseilta on karsittu kaikista raskaimmat painonnostoliikkeet sekä vaativimmat telinevoimisteluliikkeet pois: näin kaikille eritasoisille ja -kuntoisille harjoittelijoille löytyy sopiva aloitustaso.

CrossFit EAZY -alkeiskursseille voivat osallistua myös reilusti ylipainoiset tai tupakoinnin lopettamista suunnittelevat ihmiset. Suosituimpia ovat kuitenkin CrossFit ONRAMP -kurssit, jotka on suunnattu jo nykyiselläänkin liikuntaa harrastaville ihmisille. Kun tekniikat on kursseilla hiottu kuntoon, harrastajat voivat osallistua avoimille WOD-treenitunneille.

CrossFit-areenalla treenaavat niin tavalliset pulliaiset kuin huippu-urheilijatkin. Markus neuvoo, että laji sopii kaikille perusterveille ihmisille, joiden olkapäät, selkä ja polvet ovat ehjinä. Harjoittelijan täytyy päästä kyykkyyn, minkä lisäksi pitää kyetä nostamaan kädet pään yläpuolelle sekä pystyä kiipeämään, työntämään, vetämään ja kantamaan eri tavoilla. Muuten rajoituksia ei ole.

– Noin 90 prosenttia asiakkaistamme harrastaa lajia kuntoilumielessä WOD-tunneilla ja 10 prosenttia kilpailee sen parissa. Kuntoilijoille sopiva treenitahti on 2–3 kertaa viikossa, mutta puoliammattilaiset voivat treenata jopa kymmenen kertaa viikossa, Markus kertoo.

– Joka treeniä eivät kilpailijatkaan vedä sata lasissa: mukaan mahtuu myös palauttavia harjoituksia, liikkuvuus- ja kehonhuolto- sekä esimerkiksi joogaharjoituksia. Myös tekniikoiden hiomiseen käytetään paljon aikaa, hän jatkaa.

CrossFit Jyväskylä -areenan kilpailevat urheilijat Sari Korkalainen, 25, ja Antoni Stranden, 23, kertovat, että lajissa viehättää sen monipuolisuus ja jatkuvat kehittymismahdollisuudet. Molemmilla on vankka yleisurheilutausta, ja lajin pariin he hakeutuivat kollegoiden innoittamina.

– Mukanaan vie se tunne, että tässä oikeasti treenaa ja ylittää itsensä jatkuvasti. Minulle esimerkiksi voimistelu on ollut haasteellista, joten on mahtavaa oppia uutta ja kehittyä sen parissa! Korkalainen kertoo.

– CrossFitissä on paljon eri elementtejä, joten aina riittää kehittymisen paikkoja. Jos lajissa haluaa menestyä, ei voi keskittyä vain vahvuuksiinsa. Asetan itselleni jatkuvasti uusia tavoitteita, jotka kannustavat kehittymään, Stranden jatkaa.

Stranden on harjoitellut lajia aktiivisesti vasta puolisen vuotta, mutta hän on jo ensikertalaisena tämän vuoden CrossFit Games Open 2015 -karsinnoissa selättänyt ison rivin kanssakilpailijoitaan. Seuraavaksi tavoitteeksi asetetaan epävirallisiin SM-kisoihin vievät karsinnat. Korkalainen on ehtinyt hankkia kisakokemusta muun muassa Karjalan Kovin CrossFit-kisoissa, joissa hän sijoittui viime kesänä viidenneksi.

– Sen lisäksi, että laji on tosi rankka, sen parissa treenaavilla on hyvä yhteisöllinen henki ja kaikki kannustavat toisiaan, vaikka kilpaillaankin toisiamme vastaan, urheilijat summaavat.