Lapsuudenkodissaan leipuriksi varttunut Jarmo Matikainen:

Ylivieskalaisessa Pohjanmaan Leipomossa leivotaan lähipeltojen viljoista jauhetuista jauhoista. Vehnäjauhot ovat sataprosenttisesti kotimaisia. Suomalainen leipäruis ei aivan riitä.

Teksti: Reetta AholaKuvat: Pohjanmaan Leipomo

Pohjanmaan Leipomon Runebergin torttuja kehutaan erityisen meheviksi. Mikä on niiden mehevyyden salaisuus, toimitusjohtaja Jarmo Matikainen ?

– Se on salaisuus ja salaisuuksia ei kerrota! Matikainen naurahtaa.

Sen verran hän suostuu salaisuuksien verhoa raottamaan, että kertoo Pohjanmaan Leipomon Runebergin torttujen reseptin olevan yrityksessä monin kerroin kokeiltu ja jalostettu.

– Olennaista onnistumisessa ovat hyvät raaka-aineet ja oikeanlainen paistaminen: sopiva paistoaika ja paistolämpötila, Matikainen korostaa.

Mehevyytensä Runebergin tortut saavat rommiaromista.

– Erään nettitutkimuksen mukaan 100 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että Runebergin torttujen pitää olla kostutettuja.

Laskiaispullat, hillolla vaiko mantelimassalla?

– Mantelimassalla, vastaa Matikainen.

Pohjanmaan Leipomossa tehdään molempia, laskiaispullia sekä mantelimassalla että hillolla, vadelmahillolla. Yhteistyöleipomossa Porokylän Leipomossa mansikkahillolla.

– Sellaisen olen huomannut, että leipomomme jakelualueen ruotsalaispitäjissä mantelimassatäytteiset laskiaispullat ovat hillopullia suosituimpia.

Jos on makuerot jakaantuvat hillon ja mantelimassan välillä, niin yksi laskiaispullissa on ehdottomuus: runsas määrä tuoreesta kermasta vaahdotettua kermavaahtoa.

Rieska-alueella kun ollaan, niin erityisen ylpeä Pohjanmaan Leipomon toimitusjohtaja Jarmo Matikainen on leipomonsa rieskavalikoimista.

– Valikoimissamme on kahdeksan erilaista rieskaa, valtaosin perinteisiä, mutta myös uudempia, jatkuvan tuotekehittelymme tuloksia.

Rieskakulttuuri on levinnyt Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalta kaikkialle Suomeen, vaikkakin edelleen suurin osa suomalaisleipomoiden leipomista rieskoista myydään Kokkolan pohjoispuolella.

– Erilaisin täyttein, esimerkiksi savulohi- ja savuporotäyttein mehevöitetyt rullatut leivät ovat nyt suosittuja, niihin rieskat ja erityisesti rullarieskat soveltuvat hyvin.

Pohjanmaan Leipomon runsaasti erilaisia siemeniä sisältävällä, kuitupitoisella Jaksava-ruokaleivällä voi hillitä verensokeritason nousupiikkejä. Jaksavan hiilihydraattien imeytyminen verenkiertoon on tasaista ja hidasta.

Yhteistyössä Oxfordin yliopiston kanssa kehitetyllä reseptillä leivotulla Jaksavalla on matala glykeeminen indeksi, Gi. Jaksavan Gi on 54.

Gi eli glykeeminen indeksi luokittelee hiilihydraattipitoisia ruokia sen mukaan, miten ne nostavat verensokeria.

Korkea Gi tarkoittaa verensokerin nopeaa nousua, jolloin vereen vapautuu paljon insuliinia. Tällaisia tuotteita ovat yleensä vaaleat ruokaleivät, kuten ranskanleipä. Matala Gi kertoo tasaisemmasta ja vähäisemmästä vaikutuksesta verensokeriin.

– Jaksava-leipä on hyvä vaihtoehto myös karppaajille, Matikainen sanoo.

Pohjanmaan Leipomo Oy on aloittanut toimintansa 2010. Yrityksen kiireisimmäksi juoksupojaksi itseään tituleeraava Jarmo Matikainen toimii leipomon toimitusjohtajana. Työntekijöitä yrityksessä on noin 30.

Vuosittain leipomossa paistuu satoja tuhansia ruoka- ja kahvileipiä. Jauhoja kuluu reilut kaksisataa tonnia vuodessa.

– Pyrimme ostamaan kaikki perusraaka-aineet mahdollisimman läheltä, esimerkiksi jauhot tulevat

Kinnusen Myllystä Utajärveltä.

– Kaikki käyttämämme vehnäjauho on jauhettu suomalaisesta vehnästä. Suomalainen ruis ei aivan riitä leipäviljaksi, ruisjauhoissa on osittain myös ulkomaista ruista.

Jarmo Matikainen , 50, on syntynyt leipurin lakki päässä. Hänen vanhemmillaan oli oma leipomo Alavieskassa.

Matikaisen Vähästäkyröstä, Etelä-Pohjanmaalta kotoisin oleva, nyt jo edesmennyt äiti Eeva Hyyppä aloitti työuransa vuonna 1958 edelleen Vähässäkyrössä toimivassa Hakomäen leipomossa.

Naapuripitäjässä Isossakyrössä, vuonna 1939 syntynyt isä, Reijo Hyyppä oli ensin töissä Isonkyrön Osuuskaupan leipomossa. Sittemmin hän kulki tarkastusmestarina pitkin Pohjanmaata valvomassa leipomoiden tuotannon laatua.