Piristystä lukijoiden syksyyn

Herää nainen, mies, ihminen kuka oletkin,

katso ulos, miten luonto valmistaa,

kerää voimat, lähde mukaan sinäkin,

katso puita, kun ne lehtensä varistaa.

Se on yhteistyötä tuulen sekä puiden,

tuuli harjoittelee ensin itsekseen,

se ajaa tänään ehkä jarrua painaen,

saa lehdet leijailla ihan hiljakseen.

Mutta yöllä tuuli tekee vuosihuollon,

joka kivenkolonkin se silloin tarkistaa,

sateen kanssa vielä pesee koko luonnon,

loput saasteet näin vielä puhdistaa.

Kun aamu sitten valkenee, on kaikki valmista,

silloin tuuli repäisee, antaa mennä täysillä,

työnjohtaja herra Myrsky määräsi huollosta,

tänään otetaan jarrut kokonaan pois käytöstä.

Nyt syksy kaahaa rajusti, myrskytuuli ulisee,

ikkunat kaikki kitisee, peltikatot kolisee,

puut taipuu maahan asti, joku katkeaa,

vesi pieksee luontoa, vasta illalla armahtaa.

Seuraavana aamuna ovat puut paljaina

et näe yhtään lehteä enää leijuvan,

mutta kuitenkin katsovat taivaalle uljaina,

siellä näkyy enää pieni pilvi soljuvan.

Luonto selvisi tästäkin hurjasta koeajosta,

nyt huokaa se hetken aivan hiljaa.

Se jää odottamaan seuraavaa koitosta,

kun talvella lumimyrskyt ajaa kilpaa.

Hilkka-Miljetta Lehto

Lahti