Lastenruokavalmennusta vauvoille ja pikkutaaperoille

Vähemmän purkkiruokia, enemmän tuoreita ja puhtaita raaka-aineita

Aikuisille on tarjolla yllin kyllin ravitsemussuosituksia, mutta vauvojen ja pienten lasten terveys- ja ravintovalmennuksista ovat huolehtineet tähän saakka vain neuvolat. Nyt kentälle ovat astelleet lastenruokavalmentajat, joilla on asiaa.

Kaikki vauvojen vanhemmat painivat lapsensa ravitsemukseen liittyvien kysymysten äärellä. Kuinka kauan imetetään ja milloin aloitetaan kiinteät ruuat? Mitä vauvalle voi syöttää: perunaa vai puuroa, lihaa vai hedelmää, soseita vai sormiruokaa?

Kuinka suuria annoksia lapselle voi syöttää ja mikä on liikaa ja mikä on liian vähän? Entäpä mausteet ja makuyhdistelmät? Ja vielä: tehdäkö itse vai ostaako kaupasta? Mikä viidakko!

– Aikuisille on olemassa monenlaisia terveys- ja ravintovalmennuksia, mutta lasten ravintoasioihin apua on saanut vain neuvolasta, toteaa lastenruokavalmentaja Emma Sandström.

Neuvolassa asiakkaan kohtaamiseen on kuitenkin rajallisesti aikaa, ja kysymyksiin voi olla hankala saada vastauksia varsinkin, jos perheen ruokavalio poikkeaa virallisista suosituksista.

Sandström pyörittää yhdessä kollegansa Anni Sirviön kanssa Lastenruokavalmennus.fi-sivustoa ja järjestää lastenruokavalmennuksia niin netissä kuin reaalimaailmassakin.

Nettisivut avattiin vuoden 2014 lopussa, ja aihe on herättänyt lyhyessä ajassa ennätysmäärän kiinnostusta.

Tänä vuonna lastenruokavalmennuksia on ehditty järjestää Helsingissä jo seitsemän, minkä lisäksi meneillään on ensimmäinen nettipohjainen lastenruokakurssi. Valmennuksissa käsitellään pääasiassa alle 1-vuotiaiden lasten ravitsemusta.

– Lasten ravitsemukseen liittyy paljon hämmennystä, ja positiivista vertaistukea on vaikea löytää. Tällaiselle tuelle on selvästi tilausta, Anni Sirviö toteaa.

Sirviön ja Sandströmin kiinnostus lasten ravitsemukseen on herännyt omien kokemusten kautta. Molemmat naiset ovat äitejä: Annilla on kolme 1–12-vuotiasta lasta ja Emmalla 6-vuotias poika.

– Poikani nukkui pienenä todella huonosti, ja me molemmat sairastelimme jatkuvasti. Luulin meidän syövän aivan terveellisesti, mutta kun aloin ottaa asioista selvää, ravitsemuksestamme löytyikin paljon puutteita.

Maustetut jogurtit ja leivät jäivät pois ruokavaliosta, ja aloimme syödä ravintotiheämpää ja puhtaampaa ruokaa. Niin minun kuin poikanikin olo koheni muutamassa viikossa, uniongelmat loppuivat ja sairastelukierre katkesi, Emma muistelee.

Anni kertoo tukeneensa nuorimman tyttärensä toipumista vaikeasta leikkauksesta hyvän ravinnon avulla.

– Miilan lonkka leikattiin, kun tyttö oli vasta neljän kuukauden ikäinen. Hän joutui olemaan kokovartalokipsissä neljä kuukautta. Äitinä saatoin tehdä tilanteelle hyvin vähän, joten päätin tukea lasta ravinnon kautta niin paljon kuin mahdollista.

– Aloin syöttää lapselle muun muassa niveliä ja luita vahvistavaa luulientä sekä fermentoitua turskanmaksaöljyä. Nyt Miila on 1,5-vuotias pikkutaapero, joka kävelee, hyppii ja luisteleekin jo, Anni kertoo.

Omat hyvät kokemukset ja opiskelun kautta saatu ravitsemuksellinen tieto innostivat ystävyksiä jakamaan lastenruokaoppeja muillekin vanhemmille.

Sirviö ja Sandström kertovat, että lastenruokavalmennuksissa käy aivan tavallisia vanhempia, jotka syystä tai toisesta haluavat lisätietoa ravitsemuksesta ja vaihtoehtoja niin sanotun virallisen tiedon rinnalle.

– Lääkäreiden mukaan noin 40 prosenttia lapsista kärsii erilaisista ruuansulatusongelmista, ja vaivojen yleisyyden takia pitäisi uskoa, että ummetus, ripuli ja vatsakivut ovat normaaleja.

– Me emme usko, että lasten vatsavaivoja tarvitsee sietää, vaan niitä voi ennaltaehkäistä ja hoitaa oikeanlaisen ravinnon avulla.

Lastenruokavalmentajien mukaan lapsille sopiva ravinto on mahdollisimman ravintotiheää ja laadukasta. He myös painottavat sitä, että pienten lasten tulee saada riittävästi laadukkaita rasvoja ja kolesterolia, jotta aivot kehittyisivät toivotulla tavalla.

Ensimmäisiksi kiinteiksi ruoiksi Lastenruokavalmennus suosittelee muun muassa luulientä, kananmunankeltuaista ja avokadoa.

– Meihin on täällä Suomessa aika tiukasti iskostettu ajatus siitä, että peruna ja puurot ovat lapsille sopivia ensiruokia. Todellisuudessa monet lapset saavat huonosti sulavasta perunasta vatsavaivoja, Sirviö toteaa.

Vaikka lastenruokavalmentajat työskentelevät vakavan ja kiistellynkin aiheen parissa, he eivät suhtaudu asiaan tiukkapipoisen valistavasti.

Kursseilla ja Lastenruokavalmennuksen nettikeskusteluissa tärkeässä asemassa onkin vanhempien toisilleen tarjoama vertaistuki.

– Vanhemmat itse tuntevat lapsensa, eikä meidän tehtävämme ole kertoa heille, mitä lapsille tulisi syöttää. Me vain annamme esimerkkejä hyvistä raaka-aineista ja resepteistä, ja teemme näin vanhempien valintoja helpommiksi.

Sirviö ja Sandström muistuttavat, että ruuanlaitto on loppujen lopuksi aika helppoa puuhaa, eikä siitä kannata ottaa liikaa paineita: juurekset pataan, pata uuniin ja sitten syömään. Ei se ole sen vaikeampaa.

– Lastenruokahyllyn sijaan kehotamme tuoreita vanhempia suuntaamaan kaupassa vihannesosastolle. Siellä ei tarvitse tutkia tuoteselosteita, lastenruokavalmentajat naurahtavat.

– Esimerkiksi korvikemaidoissa ongelmana on usein rasvakoostumus: maidossa ei ole lapsen kehityksen kannalta riittävästi kolesterolia.

– Myös valmiit purkkiruuat ovat melko kyseenalaisia ravinnonlähteitä: ne ovat pitkälle prosessoituja, keinotekoisesti vitaminoituja ja sisältävät paljon turhaa nestettä, naiset selventävät.

”Lastenruokahyllyn sijaan kehotamme tuoreita vanhempia suuntaamaan kaupassa vihannesosastolle.”

”Anni kertoo tukeneensa nuorimman tyttärensä toipumista vaikeasta leikkauksesta hyvän ravinnon avulla.”