Kirkkovaltuuston periaatepäätös uuden kirkon rakentamisesta on, aikataulu ja kustannusarvio avoinna

Perinnerakentamisen ystävät toivovat Ylivieskan uuden kirkon materiaaleiksi massiivihirttä, graniittiportaita ja kuparikattoa.

Teksti: Reetta Reinman Kuvat: Ylivieskan seurakunta

Perinteinen massiivihirsi on ainoa oikea materiaali Ylivieskan uudeksi kirkoksi, sanoo Vaaran Aihkitalojen toimitusjohtaja Matti Vaara .

– Oikein rakennetun ja huolletun massiivihirsitalon elinkaari mitataan sadoissa vuosissa. Kun taas muiden materiaalien, kuten esimerkiksi lamellihirsitalojen elinkaari on kymmenissä vuosissa. Hyvänä esimerkkinä massiivihirren pitkästä elinkaaresta on Tervolan vanha kirkko vuodelta 1687, joka on yli 300 vuotta palvellut tervolalaisia, toteaa Vaara.

Vuonna 1984 perustetun perheyritys Vaaran Aihkitalot Oy:n massiivihirsitalotehdas sijaitsee Tervolassa.

– Hirsitalojen valmistuksessa käytämme parasta mahdollista hirsitalon raaka-ainetta eli massiivista, isoa mäntytukkia, kertoo Vaara.

Massiivihirsisten omakoti- ja huvilakohteiden lisäksi Vaaran Aihkitalot on toteuttanut myös suuria julkisia rakennuskohteita, esimerkiksi Kierikkikeskuksen, joka on Oulussa, Yli-Iin kaupunginosassa Kierikin kylässä Iijoen varrella sijaitseva arkeologinen esihistoria- ja kulttuurimatkailukeskus. Kierikkikeskuksen päärakennus on maailman suurimpia hirsirakennuksia.

Kierikkikeskuksen päärakennukseen massiivihirttä meni reilut 3000 neliötä. Matti Vaara arvelee, että Ylivieskan uuteen kirkkoon, mikäli siitä tehtäisiin samanlainen kuin tulipalossa tuhoutunut kirkko, massiivihirttä menisi noin 1300 neliötä.

– Meillä Vaaran Aihkitalossa on varastossa kirkon rakentamiseen riittävä määrä pari vuotta kuivuneita massiivihirsiä, toteaa Vaara.

Yli 30 vuotta hirsirakentamisalalla toimineen Vaaran haaveena on aina ollut, että pääsisi joskus rakentamaan kirkon.

– Ennen vanhaan kirkontekijöiksi valikoivat kaikista parhaat hirsimiehet. Olisi se upeaa, että me nykyajan hirsirakentajat voisimme näyttää, että perinteinen kirkonrakentamistaito on edelleen Suomessa voimissaan.

Vaara korostaa, että aito hirsi on ekologinen materiaali.

– Minkään muun rakennusmateriaalin valmistamiseen ei mene niin vähän energiaa ja teollisesti valmistettuja kemikaaleja kuin hirren. Hirsitalon elinkaari on pidempi kuin itse puun kasvuaika, joten se on pitkäikäisyytensä vuoksi luontoa säästävä vaihtoehto.

Hän muistuttaa myös hirsitalon hyvästä sisäilmasta sekä ison hirsirakennuksen erinomaisesta akustiikasta.

Liimahirren kannalla Ylivieskan uudeksi kirkoksi ovat Mammuttikodin toimitusjohtaja Vesa Nylander sekä kalajokinen, nykyään Virossa toimiva hirsirakentaja Markku Rautio . Rautio on liimahirren kannalla aikataulusyistä.

– Massiivihirsi tarvitsee parin vuoden kuivumisajan, ja ennen ensi talvea ei enää ehditä kaataa hirsitukkeja.

Mammuttikodin Nylander pitää liimahirttä terveellisenä ja turvallisena rakennusmateriaalina, josta saadaan energiatiivis ratkaisu. Hän myös sanoo, että materiaaliksi liimahirttä riittää hyvin.

Perinteisiä käsin saumattuja pelti- ja kuparikattoja tekevän Ylivieskan Vaskiseppien myyntipäällikköNiko Kreivinmukaan, aito käsityönä tehty saumattu peltikatto on paras kate Ylivieskan uuden kirkon katoksi.

– Käsityönä tehty, sinkitty saumapeltikatto on yleisin käytetty materiaali. Toinen, pitkäikäisin vaihtoehto on kuparikatto.

Vaskisepät ovat Kreivin mukaan kiinnostuneita tekemään uuden käsintehdyn saumapelti katon Ylivieskan uuteen kirkkoon. Vaskisepät lahjoittaa kirkkoon uuden käsintehdyn ristin.

– Risti on puurunkoinen ja siinä on peltiverhoilu, kertoo Kreivi.

Ylivieskalainen kivirakentamisenkäsityönä osaava kivimies Esa Nygård on käynyt katsomassa palaneen kirkon raunioiden pää- ja sivuportaat sekä sokkelin.

– Joen puoli on tuhoutunut pahasti sokkelikiviä myöden, kylän puoli on säästynyt paremmin. Sitä ei tosi vielä tiedä, miten pahasti tulipalon kuumuus on kaiken kaikkiaan tuhonnut porras- ja sokkelikiviä.

Nygård korjasi kymmenisen vuotta sitten Ylivieskan kirkon pääportaat sekä sakastin puolen portaat.

– Tuolloin korjaustyössä samat porraskivet ladottiin uudelleen, Nygård kertoo.

Ylivieskan kirkon portaiden ja sokkelin kivinä on ylivieskalainen Kettukallion ja/tai Kauriinkallion punainen graniitti.

– Sama paikallinen materiaali ja kivet käsin tehtyinä myös uuteen sokkeliin ja portaisiin olisi upeaa – tosin meitä entisajan käsityötaidon osaavia kivimiehiä ei taida enää juuri löytyä, pohtii Nygård.

Lahtelainen taidemaalari Lauri Tervo on noin puolentoista vuoden ajan tehnyt öljyväritöitä Raamatun kertomuksista ulkoilmamaalauksen ohella. Tervon mielestä alttaritaulun pitää olla ennen kaikkea kaunis ja sen pitää antaa vastauksia, ei herättää kysymyksiä.

– Ylivieskan uuden kirkon alttaritaulun tulee mielestäni olla samalla linjalla kuin aikaisempikin oli. Näin parhaiten tehdään tuhopolttajan työ tyhjäksi.

Kirkkomaalaustaiteessa on Tervon mukaan Suomessa pitkä ja laadukas perinne.

– Alttaritaulun maalaamisessa työn tekniset ominaisuudet korostuvat, koska alttaritaulun pitää kestää satoja vuosia.

Ylivieskan seurakunnan kirkkovaltuuston kokouksessa 30. maaliskuuta kirkkovaltuusto kävi perusteellisen, mutta vielä epävirallisen lähetekeskustelun uuden kirkon rakentamisesta.

– Kirkkovaltuustossa yksimielinen henki on se, että uusi kirkko pitää saada ja tästä tehtiin periaatteellinen päätös, sanoo kirkkovaltuuston puheenjohtaja Kalle Luhtasela .

Sekä Luhtasela että Ylivieskan kirkkoherra Timo Määttä korostavat, että virallista päätöstä ei vielä ole tehty ja avoimina ovat niin aikataulu kuin kustannusarvio. Luhtasela sanoo, että nyt ollaan uuden kirkon rakentamisen suhteen ajatusten kokoamisvaiheessa.

– Kuuntelemme eri tahojen ajatuksia uudesta kirkosta: seurakuntalaisten, seurakunnan työntekijöiden, viranomaista ja Museoviraston.

Ylivieskan kaupungin johtava rakennustarkastaja Leena Löytynoja sanoo, että seurakunta tekee itsenäisesti uuden kirkon rakentamiseen liittyvät päätökset, mutta kaupungin rakennusvalvonta on mielellään mukana yhteistyössä jo suunnitteluvaiheessa ja tietenkin lupavaiheessa.

– Kirkon rakentaminen on iso asia, jossa myös eri viranomaistahojen yhteistyö on tärkeää.

Ylivieskan puukirkko tuhoutui täysin tulipalossa pääsiäislauantain iltana. Ylivieskan ristikirkko oli valmistunut vuonna 1786. Sen piirrustukset ovat Ylivieskan seurakunnassa. Tuhoutunut kirkko oli vakuutettu noin kuudesta miljoonasta eurosta. Palaneen kirkon seurakunnallisiin tilaisuuksiin mahtui mukaan 700 ihmistä.

”Sama paikallinen materiaali ja kivet käsin tehtyinä myös uuteen sokkeliin ja portaisiin olisi upeaa.”
”Aito hirsi on ekologinen materiaali.”