– Kettu- ja supikoirakannan rajoittaminen on tärkeää metsäkanalintujen suojelutyötä

Omille lapsilleen Hilkka Hirvi haluaa opettaa luonnon ja riistan kunnioittamisen sekä opettaa heidät oivaltamaan, miten monipuolisesti hoitava luonto on. Metsä tarjoaa myös jännitysnäytelmiä, esimerkiksi eläinten jälkien seuraamisen myötä.

Teksti: Reetta ReinmanKuvat: Jenni Rajaniemi ja Hilkka Hirvi

Nivalasta kotoisin olevalla ja siellä asuvalla Hilkka Hirvellä , 36, on ollut metsästyskortti 15-vuotiaasta saakka.

– Metsällä olen kulkenut nyt jo edesmenneeni isäni kanssa siitä saakka, kun opin kävelemään, Hilkka kertoo.

Hilkan äiti ompeli tyttärelleen erähenkisestä ”metsästyskankaasta” metsästysasun, ja niinpä Hilkka oli kuin ilmetty ”metsästäjä” isänsä mukana kulkiessaan.

– Erähenkisen luonnossa liikkumisen lisäksi eniten olin isän mukana sorsajahdissa. Se oli hyvin jännittävää. Kotona olin ahkerasti mukana riistan käsittelyssä ja riistaruokien laitossa.

– Metsällä isä kysyi minulta, jaksatko kulkea mukana, ja aina vakuutin, että kyllä minä jaksan.

Hilkkaa lukuunottamatta muut perheen neljästä lapsesta eivät innostuneet metsällä käymisestä.

Tätä nykyä Hilkka metsästää edelleen. Hilkan metsästysseurassa, Nivalan eränkävijöissä on jäseniä reilut 200. Naismetsästäjiä heistä noin 50, ja määrä on kasvussa.

Hilkan lapsista etenkin 8-vuotias Mimosa -tytär on perinyt äitinsä ”metsästysvietin”. Perheen 3-vuotias Veeti -poika myös lähtee innokkaasti mukaan metsäretkille esimerkiksi viemään kauriille ruokaa niiden ruokintapaikoille. Hilkan ohella hänen miehensä on innokas metsästäjä ja eränkävijä.

Kyyhkysjahtiin Hilkka suuntaa heti aloituspäivänä, 10. elokuuta. Sorsajahti alkaa 20.8. Kyyhkysten ja sorsien sekä metsäkanalintujen lisäksi Hilkka metsästää pienriistaa: kettuja, supikoiria ja jäniksiä.

– Hirvimetsällä en käy, mutta mieheni käy. Näin toimien toinen meistä voi olla lasten kanssa kotona toisen ollessa metsästämässä.

Tähän syyskesään saakka Hilkan mukana kyyhkys- ja sorsajahdissa on kulkenut hänen itse kouluttamansa espanjanvesikoira, Ronja. 9-vuotiaalla Ronjalla jalat ovat alkaneet reistailla, ja Hilkka ei enää ota koiraa mukaan jahtiin.

Hilkka kiittää Ronjan noutajantaitoja vesilintujen metsästyksessä. Espanjanvesikoirat ovatkin aikoinaan erikoistuneet nimenomaan vesilintujen metsästykseen kosteikoilla ja rannikoilla.

Vesilintujen hakemista Hilkka opetti Ronjalle muun muassa pallon noutamisella.

– Paukkeeseen totuttelimme Nivalan ampumaradalla. Kuuntelimme Ronjan kanssa pauketta ensin vähän kauempaa ja sitten vähitellen yhä lähempää. Tottelevaisuuskoulutuksena teimme tuttuja paikka, maahan, hakee -harjoituksia.

Kyyhkys- ja sorsajahdin lisäksi Ronja on kulkenut Hilkan mukana kaurismetsällä. Hänen miehellään on kaksi norjanharmaatahirvikoiraa.

Hilkka kertoo, että kettupassissa matkat ovat pitkiä, aikaa passissa olo ottaa reippaasti – ja varpaita palelee! Aikavaa on myös jänisten jälestys.

– Yleensä passitamme ketun kuusisaarekkeisiin, joskus myös louhikkoihin.

Ronja espanjanvesikoira ei ole käynyt Hilkan kanssa kettujahdissa.

– Siellä on usein mukana luolakoiria.

Ketun metsästystä Hilkka sanoo ennen kaikkea riistanhoidolliseksi työksi, samoin supikoirien metsästystä.

– Kettu- ja supikoirakannan rajoittaminen on tärkeää metsäkanalintujen pesien ja munien suojelutyötä. Molemmat sekä ketut että supikoirat ovat lisääntyneet kovasti myös meillä täällä Nivalan seudulla.

– Samoin on lisääntynyt ilveskanta – ja ilvesten lisääntymisen myötä kauriskanta vastaavasti kovasti pienentynyt, Hilkka kertoo.

Myös susia ja karhuja Keski-Pohjanmaalla tavataan runsaasti.

Hilkka Hirvi työskentelee J. Kärkkäinen Oy:ssä yritysmyynnissä. Työpöytä on Kärkkäisen tavaratalossa Ylivieskassa. Hän vastaa yritysmyynnin hallinnollisista asioista, mutta hoitaa myös asiakkaiden sähköiset tilaukset, laskutuksen sekä koordinoi koko yritysmyyntiä. Kenttämyyjiä Kärkkäisen yritysmyynnissä on tällä hetkellä neljä.

– Kenttämyyjät kiertävät asiakkaiden luona läpi Suomen. Kärkkäisen yritysmyynnin asiakkaina ovat yksityiset yritykset sekä julkiset toimijat, esimerkiksi kunnat, koulut ja laitokset sekä julkisyhteisöt.

– Verkkokaupan jatkuva kasvu takaa myös Kärkkäisen yritysmyynnille loistavia mahdollisuuksia niin myyjän kuin asiakkaan näkökulmasta, sanoo Hilkka.

Nuoruudessa kaupallinen ala oli Hilkalle itsestäänselvä uravalinta. Hän jatkuvasti päivittää tieto-taitojaan.

Kotona Hilkka loihtii hänen ja miehensä metsästämästä riistasta maukkaita ruokia. Hirvikäristys on koko perheen suosikki, myös sorsapaistit maistuvat.

– Emme juurikaan osta kaupasta lihaa. Riistaa on talven varalle aina hyvin pakkasessa. Riistalihahan on myös paljon terveellisempää kuin teollisesti tuotettu liha.

Metsämarjoja riittää niitäkin pakastimessa.

– Esimerkiksi teerijahdissa, puolukka-aikana, minulla on marjaämpäri mukana, Hilkka kertoo.

Nyt 36-vuotias Hilkka on kulkenut luonnossa lähes 36 vuotta. Miten luonto on sinä aikana muuttunut, vai onko?

– Mielestäni luonto ei ole juurikaan muuttunut, toki maisemat muuttuvat ajan kuluessa.

Luonto on Hilkalle merkittävä hyvinvoinnin lähde, niin fyysisesti kuin henkisesti.

– Mummolan mökin seinällä olevassa taulussa on kiteytettynä luonnon anti: Metsä kirkkoni olla saa, siellä voin palvella Jumalaa, Hilkka sanoo.

Hilkan mukaan luonnossa liikkuminen poistaa stressin ja rauhoittaa yleensäkin mielen.

– Sen kyllä huomaa levottomuutena, jos ei ole hetkeen päässyt luontoon. Luontoon on mentävä: sieneen, marjaan, kalaan tai metsälle.

Hilkka ei kulje luonnossa ainoastaan metsällä tai marjassa, vaan myös juoksee pitkin metsäpolkuja.

– Se on erinomaista liikuntaa.

Lapsilleen Hilkka haluaa opettaa riistan kunnioittamisen ja oikeanlaisen käsittelyn sekä opettaa lapsilleen myös sen, että metsässä on hyvä olla ja metsässä ihminen voi rauhoittua vain olemaan.

– Eläinten käytöstapojen oppiminen kiehtoo lapsia ja niiden myötä he pääsevät lähelle villiä luontoa – se on lapsista jännittävää.

Hilkkaa on aina kiehtonut luonnon kasvien käyttö ravintona ja lääkinnällisiin tarkoituksiin.

– Myös tätä luonnon kasveihin liittyvää tieto-taitoa jaan lapsilleni kasvi kerrallaan, Hilkka kertoo.

”Riistaliha on paljon terveellisempää kuin teollisesti tuotettu liha.”
”– Paukkeeseen totuttelimme Nivalan ampumaradalla. Kuuntelimme Ronjan kanssa pauketta ensin vähän kauempaa ja sitten vähitellen yhä lähempää. ”