Kuinkas sitten kävikään

Tämä vuosi on muumien juhlaa

”Kuinkas sitten kävikään” on ensimmäinen suomennettu Tove Janssonin muumikirja. Kirjan nimi oli enteellinen: 1990-luvulla alkoi muumibuumi, jolle ei näy loppua. Ilmiöstä tuli myös vahvasti kaupallinen.

Teksti: Tarja LehtolaKuva: Markku Toikkanen

T ove Slotte on kuvittanut vuosien mittaan muumimukin toisensa jälkeen, ja suosituimmista niistä on tullut jopa loistavia sijoituskohteita. Tänä vuonna muumit täyttävät 70 vuotta. Vaikka Tove Slotte suunnitteleekin muumimukit, alkuperäisesti nämä kuvat ovat lähtöisin Tove ja Lars Janssonin pensseleistä. Jotain muutoksia Slotte on saattanut kuviin tehdä lähinnä sen takia, että ne saadaan paremmin sopimaan astioihin. Hän piirtää yleensä taustat ja tekee värityksen, koska alkuperäiset piirrokset ovat mustavalkoisia.

– Mukien suuri suosio tuntuu edelleen hauskalta ja hieman yllättävältä.

– Kaikki suunnittelemani muumikoristeet perustuvat Tove Janssonin alkuperäiskuvituksiin. Kuvani ovat eräänlainen tulkinta Tove Janssonin muumeista, siksi en ajattele, että oma osuuteni tässä olisi mitenkään korostettu, Tove Slotte toteaa.

Tällä hetkellä erilaisia muumimukeja on julkaistu yli 70 kappaletta. Ne ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta Tove Slotten suunnittelemia. Muumimukin koko on aina kolme desilitraa, joten se on juuri sopiva kahvin tai teen juomiseen. Normaalisti muumimukeja julkaistaan yhdestä kahteen kappaletta vuodessa sekä lisäksi teemamukit kesäisin ja talvisin.

Muumimukeilla on myös ollut tapana juhlistaa erilaisia merkkipäiviä. Esimerkiksi viime vuonna vietettiin muumien luojan, Tove Janssonin 100-vuotispäivää. Tämä muumimuki kantaakin nimenään Toven Juhla. Toven juhlavuosimuki sai keräilijät lähes hysterian valtaan. Joka kuudennessa mukissa on sisäpuolella yksityiskohta, silmälasit, niinpä niitä vietiin kaupoissa lähes toisten asiakkaiden käsistä.

Tänäkin vuonna juhlitaan, sillä muumit täyttävät 70 vuotta. Sen kunniaksi on julkistettu Muumitalomuumimuki. Tämän mukin erikoisuus on siinä, että sen mukana tulee pahvinen katto, jonka avulla mukista voi luoda täydellisen muumitalon.

Muumimukeista on tullut suosittu keräilykohde. Parhaat mukimallit ovat myös loistavia sijoituksia, sillä niiden arvot ovat nousseet pilviin.

Himoituimmista malleista on maksettu jopa tuhansia euroja. Tove Slotte on tutustunut intohimoisiin keräilijöihin vuosien mittaan.

– Mukien huima suosio onkin aika paljon varmaan keräilijöiden ansiosta.

Alussa mukeja on ehkä ostettu erilaisia perheen kaikille jäsenille, niinpä niistä on muodostunut pieni kokoelma, jolloin on ehkä tuntunut mielekkäältä hankkia lisää, ja kohta huomaakin olevansa mukikeräilijä.

Mukien ja muiden muumituotteiden myynti on monta kertaa ylittänyt kuvittajan omat odotukset.

– En olisi mitenkään voinut kuvitella 26 vuotta sitten, että vielä tänä päivänä piirtäisin muumimukeja.

Kasteessa saatu nimi saattoi olla enne.

– Äitini valitsi nimen minulle, ja vaikka hän oli tutustunut Tove Janssonin muumikirjoihin, niin en ole kuitenkaan saanut nimeäni Tove Janssonin mukaan. Se on vain hauska yhteensattuma, koska nimi ei ole myöskään kovin yleinen.

Slotten omat suosikkihahmot ovat vaihdelleet vuosien varrella.

– Lapsena pidin vihaisesta, viehättävästä pikku Myystä. Nuorena aikuisena pidin boheemista Nuuskamuikkusesta. Kun itse perustin perheen ja muutin maaseudulle, tunsin yhteyttä Muumimammaan keittäessäni omenasoseita ja mustaviinimarjamehuja. Tällä hetkellä pidän kaikista hieman aroista pikkunyyteistä, ja esimerkiksi Tiuhdista ja Viuhdista.

Kuvittajan oma suosikkimuki tällä hetkellä on Seikkailu Muutto vuodelta 2013.

– Minusta harmaan sävyt yhdistettynä mustaan, ripauksella vaaleanpunaista ja punaista, ovat harmoniset. Koristeessa on myös sivuhahmoja, jotka tekevät mielestäni kuva-aiheesta mielenkiintoisemman.

Muumien piirtämisestä tuli Tove Slottelle elämäntyö. Alkuperäinen ammatti keraamikkona on joutunut sivummalle.

– Ei se ole välttämättä huono ratkaisu, vaikka välillä kaipaan savityöskentelyä. Muumien ansiosta olen saanut niin paljon, ja nautin työstäni. Olin esimerkiksi tänä syksynä Muumi-mukinäyttelyn avajaisten yhteydessä Tokiossa. Olin siellä melkein viikon. Koin ja näin sellaista, jota harva pääsee kokemaan. Kaikki Muumien ansiosta.

Se, miksi nimenomaan japanilaiset ovat muumeista niin huumaantuneita, saattaa selittyä sillä, että Japanissa on vahva ns. Anime-kulttuuri, jolla on myös pitkät perinteet. Monet keski-ikäisetkin japanilaiset lukevat esimerkiksi mangakirjoja, joissa käsitellään vakavasti otettavia aiheita oikeasta elämästä, ei pelkästään fantasioita.

– Monilla japanilaisilla on suosikkihahmoja. He saattavat pukeutua suosikkihahmokseen ja ainakin kerätä kaikenlaista tavaraa, jotka liittyvät näihin. Muumit ovat osa tätä kulttuuria, ja ovathan muumit olleet tunnettuja Japanissa jo 1950-luvulta lähtien.

Japanilaisilla on paljon samankaltaisia arvoja kuin suomalaisilla, joihin liittyy toistensa kunnioittaminen, tietty esteettisyys, perheen tärkeys, luonnonläheisyys tai sen ihaileminen.

– Nämä arvot näkyvät myös muumien maailmassa, josta puuttuu kaikki väkivaltaisuus ja nopea tempo; siksi muumien elämäntavat ja -filosofia varmaan vetoaa japanilaisiin.

Näyttelyt avataan Japanissa aina hyvin juhlavasti.

– Näyttelytilan sisääntulon eteen oli ripustettu nauha ruusuineen, jota oli leikkaamassa useampi henkilö itseni lisäksi, sekä Muumipeikko ja pikku Myy. Saimme valkoiset hanskat käteen ja muumisaksilla leikkasimme yhtaikaa nauhan poikki viidestä kohdasta. Sen jälkeen seurasi puheita.

Japanilaiset mukikeräilijät näyttävät innostuksensa hyvin voimakkaasti.

– Jouduin ostamaan toisen matkalaukun Tokiosta, koska sain niin paljon lahjoja sekä mukikeräilijöiltä että tapahtuman järjestäjiltä. Ja kaikkien kanssa otettiin tietysti yhteisvalokuva.

– Keräilijöiden joukossa oli myös nuoria miehiä, mikä ei varmaan ole niin tavallista meillä Suomessa.

Eräs nuorimies saapui yhteen tilaisuuteen pukeutuneena Nuuskamuikkuseksi, reppu selässään.

– Hän kertoi, että oli käynyt Suomessa ja oli vaeltanut Nuuksion metsässä. Siellä hän oli oivaltanut, miksi Nuuskamuikkusen vaatetus on vihreänsävyinen.

Japanissa muumit ovat nousseet ilmiöksi, jonka perässä saavutaan Suomeen jopa viettämään häitä – missäpä muualla, kuin Muumimaailman Muumitalossa. Japanissa on myös menty muumi-innostuksessa niin pitkälle, että Tove Janssonin syntymäpäivää 9.8, vietetään koko maassa virallisena Muumipäivänä.

”Mukien suuri suosio tuntuu edelleen hauskalta ja hieman yllättävältä. ”

KUKA?