Kotimaiset spelt ja kvinoa valtaavat maailmaa

– Pitsapohjissakin spelt on erinomainen raaka-aine

Kari Kaipainen on toiminut suomalaisen ravinnon parissa vuoden 2000 alusta saakka. SunSpeltin spelt-tuotteet ovat olleet markkinoilla 16 vuotta, kvinoa kolme vuotta. Vientiä on Ruotsiin, Norjaan ja Belgiaan.

Kiinnostusta on myös New Yorkissa.

Tamperelainen Kari Kaipainen on pyrkinyt suuntaamaan ruokaan liittyviä näkökulmiaan monipuolisesti eettisyyttä, aitoutta, puhtautta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia kohden.

– Välillä olen kokenut synkkiä aikoja, mutta aina olen löytänyt uskon, toivon ja rakkauden tekemiseen. Osa innostusta on uuden ajattelutavan edistäminen sekä halu uudistua ja kehittyä. Yhteistyökumppanit ovat arvossaan, sillä heillä on käytännön osaamista omilta aloiltaan, sanoo Kaipainen.

Sukkulointi kaupallisen ja henkisen maailman välillä vaatii tasapainoilua.

– Uskottavuus on kuitenkin löytynyt ja haluan edelleen yhdistää toimivalla tavalla ravinnon, eettisyyden ja henkisyyden, Kari Kaipainen toteaa.

Jatkuva kehittyminen ja uudistuminen ovat Kaipaisen toiminnan ytimessä.

– Olemme pyrkineet tekemään uudistuksia. Tällä hetkellä uusi brändi on markkinoilla sunspelt.com-osoitteessa. Tuotteet ilmestyvät pikku hiljaa uudistuneena, kansainvälisellä ilmeellä, hän sanoo.

SunSpeltin valikoimissa on reilut 20 tuotetta. Vuosittain yritys jalostaa spelttiä noin 250 000 kiloa ja kvinoaa noin 15 000 kiloa. Luomuspeltin ja -kvinoan SunSpelt ostaa kotimaisilta viljelijöitä Uudeltamaalta, Kymeestä, Lounais-Suomesta ja Pohjanmaalta. Tuotteet valmistetaan alihankintatyönä, muun muassa Jalasjärvellä, Kauhajoella, Tammelassa, Mynämäellä ja Porvoossa.

Kaipainen kokee, että geneettinen perimämme vaatii enimmäkseen kotimaista ravintoa.

– Toki voimme jossain määrin nauttia muualta tulevia ruoka-aineita, mutta pääpainon olisi hyvä olla kotimaisessa, sillä se tukee meidän geneettistä perimäämme. Olisi hyvä suosia suomalaista lähiruokaa, luomua ja mahdollisimman laadukasta ravintoa. Tämä on myös ekologisen ajattelun mukaista, hän toteaa.

Tavanomaisen viljan rinnalla speltillä ja kvinoalla on yhä enemmän käyttäjäkuntaa. Kaipainen on nähnyt muutoksen viimeisen parin vuosikymmenen aikana ihmisten asenteissa. Aluksi joku saattoi sanoa, että miehen yritystoiminta oli huuhaata. Nykyisin kukaan ei enää kyseenalaista alkuviljojen laatua, vaan arvostus on noussut vuosi vuodelta.

– Jopa luomu oli vielä 20 vuotta sitten marginaalinen ilmiö, mutta nykyisin jokainen tietää luomun laadukkaamman arvon eikä sitä kukaan kiistä.

– Ravitsemuksen kentällä on jonkun oltava tienraivaaja, toteaa Kaipainen.

Kari Kaipainen välttää fundamentaalista otetta ruokaan. Hän rohkaisee jokaista itse päättämään, mikä sopii ja mikä ei.

– Mitään uskontoa ei ruoasta kannata tehdä. Tämä pätee myös lihan syömiseen.

– Olen itsekin ollut jonkin aikaa kasvissyöjä. Monille kasvissyönti sopii oikein mainiosti, hän sanoo.

Nykyisin kasvissyöntiä harjoitetaan sekä eettisistä että terveydellisistä syistä.

– Söi sitten lihaa tai ei, kannattaa kiinnittää huomio laatuun.

– Olisi hyvä suosia mahdollisuuksien mukaan luomulihaa ja metsästettyjä eläimiä tuotantoeläinten sijaan. Riista ja villinä kasvanut kala ovat varmasti eettisempiä ja terveyttä edistävämpiä vaihtoehtoja. Nykyisin on ilmaantunut myös erilaisia ruokarinkejä, joiden kautta laadukas- ta lihaa saadaan suoraan tuottajilta edullisempaan hintaan.

Spelt ja kvinoa toimivat hyvin arkipäivän kokkaamisessa kotona.

– Lisääntyvä gluteenittomuus asettaa vaatimuksia markkinoille. Silloin hyvä vaihtoehto on kvinoa, sillä se on luontaisesti glueeniton.

Kvinoassa on tutkimusten mukaan hyvä aminohapporakenne. Se on verisuonistolle ystävällinen ja palautumista edistävä ruoka-aine.

– Spelt ei ole gluteeniton, mutta sopii silti ihmisille, jotka eivät ole varsinaisesti gluteenittomia, mutta heillä on tavalliseen vehnään liittyviä yliherkkyyksiä. Speltistä voi silloin löytää uudenlaisen ja maukkaan ratkaisun.

Tällä hetkellä SunSpeltin tuotteita menee Suomen markkinoiden lisäksi Ruotsiin, Norjaan ja Belgiaan. Kiinnostusta on ollut myös New Yorkissa.

Kaupalliselle tasolle pääseminen vaatii oman matkansa, mutta vientimarkkinat ovat tähtäimessä.

– Suomalaisella aitoudella ja puhtaudella on paikkansa, mutta hinnalla emme voi kilpailla. Menemme identiteetti ja tarina edellä, Kaipainen toteaa.

MIKÄ?