Liikkuva koulu -hanke kuuluu hallitusohjelmaan, mukana jo 70 % peruskouluista

Ympäri Suomen maata, sadoissa kouluissa liikutaan tänä päivänä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Niin, kouluissahan on aina liikuttu. Ja tullaan aina liikkumaan. Mutta nyt tekeillä on jotakin sellaista, jota aikaisemmin ei ole näin suuressa mittakaavassa tehty. Jotakin sellaista, jota voi ihailla. Josta voi olla ylpeä!

Teksti: Paulus Veteläinen

Hyppäämme ajassa hiukan taaksepäin. Ylivieskalaisen Rannan koulun piha on luminen. On talvi. Pihalta kuuluu lasten iloisia ääniä. Tyypillinen äänimaisema, jonka kaikki tunnistavat.

Maisemasta erottuu kuitenkin jotakin sellaista, joka saa kuulijan höristämään korvia. Äänien seasta nimittäin erottuu kannustusta, hurraamista.

Jotakin täytyy olla tekeillä. Ehkä kilpailut. Olisikohan kyseessä hiihtokilpailu, saattaa kuulija ajatella. Mutta ei. Vaikka Suomi edelleen hiihtomaa onkin ja vaikka kyseisen koulun pihalla vallan hyvin hiihtokilpailujen ääniä saattaisi kuulua, ei nyt kuitenkaan kyseessä ole hiihtokilpailut.

Rannan koulu on yksi maamme kouluista, joka on mukana valtakunnallisessa Liikkuva koulu –hankkeessa. Kuulijaa askarruttaneet kilpailun äänet kuuluivat hyppyrimäeltä, joka on osa Lasten Lumipäivät –tapahtumaa, mikä on järjestetty Rannan koululla kaksi kertaa.

Lasten Lumipäivät -kiertue (aikaisemmin Lasten Mäkiviikko) kuuluu laajempaan Hiihtoliiton ja Ampumahiihtoliiton yhteiseen Lumilajit Liikuttavat-hankkeeseen, jossa Ylivieskan Kuula on lumilajiseurana mukana tulevan talvikauden. Lisäksi Lasten Lumipäivät on yksi Ylivieskan Liikkuva Koulun –tapahtumista. Tapahtuma on lapsia hyvin motivoiva ja liikuttava talvinen tapahtuma. Useissa muissakin kouluissa ja kunnissa pyritään Liikkuva koulu –hankkeen kautta saamaan aikaan jotakin omaleimaista. Jotakin sellaista, joka tekee hankkeesta oman näköisen.

Liikkuva koulu -hanke on lähtenyt liikkeelle nykymuodossaan vuonna 2010 pilottivaiheella, joka kesti kaksi vuotta. Tänä päivänä hanke on maanlaajuinen ja kuuluu hallitusohjelmaan. Hankkeessa on tällä hetkellä mukana yli 1700 koulua, joka on yli 70 prosenttia kaikista maamme peruskouluista.

Hanketta toteuttavat koulut ympäri maata, ja mukana ovat opetushallitus, opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, puolustushallinto, aluehallinto ja järjestöt. Ohjelman koordinoinnissa on mukana Likes. Rahoitus toteutetaan veikkausvoittovaroin, ja siitä vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Lisäksi aluehallintovirastot rahoittavat Liikkuva koulu -toiminnan käynnistämistä ja kehittämistä kunnissa.

Rannan koulun luokanopettaja Juha Torvikoski toimii Ylivieskan peruskoulujen Liikkuva koulu -koordinaattorina. Ylivieskassa useimpien muidenkin kuntien tapaan hanketta hallinnoi sivistystoimi, ja koordinaattorin apuna käytännön työssä on ohjausryhmä. Ylivieska on saanut hankerahoitusta vuodesta 2013. Työtä lasten liikuttamiseksi on tehty jo paljon.

Hankkeen puitteissa on muun muassa koulutettu opettajia ja oppilaita. Hankerahalla on voitu hankkia monenlaista lapsia liikuttavaa välineistöä, joihin ei muuten kouluilla olisi ollut mahdollisuutta. Ylivieskassa on otettu huomioon myös lasten loma-ajat. Nyt syyslomalla järjestettiin toista kertaa lasten loma-aikaisia liikuntapäiviä, joihin osallistui yhteensä yli sata lasta. Lisäksi myös vanhemmat on otettu hankkeeseen mukaan järjestämällä heille liikkuvia vanhempainiltoja.

– Oppilaat ja opettajat suhtautuvat myönteisesti liikunnan ja toiminnallisen oppimisen lisääntymiseen, kertoo Torvikoski hankkeen vastaanottamisesta koulun arjessa.

Liikkuva koulu -hankkeen valtakunnallisena tavoitteena on lisätä lasten päivään liikettä, ja sen myötä koulussa viihtymistä ja parantaa oppimistuloksia.

– Liikkumisen lisääminen koulupäivään on vaikuttanut myönteisesti työrauhaan ja oppimiseen. Lisäksi se on osaltaan ollut vähentämässä koulukiusaamista, Torvikoski kertoo havaintojaan hankkeen tavoitteiden toteutumisesta Ylivieskassa

Tuusulan Kirkonkylän koulussa oppilaat kiirehtivät välitunnin alettua kohti koulun pihaa. Siellä heitä odottaa viime vuonna rakennettu upea lähiliikuntapaikka, johon kuuluu miniareena, koripallokenttä, katukoriskenttä, pallopelialueita ja juoksurata sekä hyppy-, kiipeily-, tasapaino- ja kuntovälineitä.

Tuusulassa lähiliikuntapaikkojen kehittämisohjelma on ollut suunnitelmallisesti käynnissä vuodesta 2010. Liikkuva koulu -hankkeen perusajatukseen ei kuulu liikunta-alueiden rakentaminen, mutta kunnat ja koulut ovat tämän hankkeen myötä kiinnittäneet entistä enemmän huomiota myös koulujen pihojen välineisiin ja liikuntamahdollisuuksiin. Monen koulun pihalla nähdään tänä päivänä esimerkiksi erilaisia miniareenoita. Koulun piha ei ole enää tyhjä hiekkakenttä, vaan sinne halutaan entistä enemmän mielekästä tekemistä, joka palvelee ennen kaikkea lasten välituntiaikaista liikkumista.

– Olen iloinen, että kaikki koulumme ovat nyt liikkuvia kouluja eli mukana hankkeessa, kertoo Tuusulan liikkuva koulu -koordinaattori Kimmo Kiuru .

Tuusulassa hankkeen ensi askeleita on otettu vuonna 2014. Tämän lukuvuoden syksyllä on käynnistynyt kaikki kouluja koskeva liikkuva koulu -yhteishanke. Tässä vaiheessa hanke on näkynyt vastuuopettajien nimeämisenä, opettajien koulutuksena sekä resurssien jakamisena kouluille väline- ja tavarahankintoihin.

– Tavoitteenamme on lisätä oppilaiden koulupäiviin liikkumista. Muutamme oppitunteja enemmän toiminnallisiksi ja lisäämme välituntitoimintaa. Lisäksi kannustamme oppilaita kulkemaan koulumatkat joko kävellen tai pyörällä. Kaiken kaikkiaan yritämme koulupäivien aikana istua vähemmän. Nyt joulukuussa meillä järjestetään kaikissa kaupungin kouluissa ja hoitopaikoissa yhteinen liikkuva koulu -päivä. Oppilaat ovat itse saaneet miettiä ja suunnitella, ja joulukuussa toteuttaa, fyysisesti aktiivisen koulupäivän. Odotamme ilolla ja mielenkiinnolla, millaisen päivän saamme, Kiuru kertoo käytännön tavoitteista.

Ope! Voidaanko pitää pitkä välkkä? Voidaanko mennä hyppimään volttipatjalle? Tällaiset kysymykset ovat tänä syksynä tulleet tutuiksi Oulaisten alakouluissa. Oulaisissa liikkuva koulu -hanke on ollut käynnissä nyt toista lukuvuotta. Toimintaa koordinoi ohjausryhmä. Tunnusomaista Oulaisten liikkuva koulu -hankkeelle on koulujen yhteiset välineet, joita kierrätetään ahkerasti koululta toiselle.

– Liikkuva koulu -hanke on positiivinen sysäys aktivoida lapsiamme ja nuoriamme liikkumaan enemmän. Hanke on valtakunnallisesti laaja, mutta harvinaisen tosissaan otettava, johtuen valtion taholta asti ulottuvasta tuesta, kertoo ajatuksiaan Oulaisten liikkuva koulu -ohjausryhmän vetäjä Sami Eskola.

Oulainen on muiden hankkeessa olevien kuntien tapaan hakenut hankerahoitusta ja sitä nyt kaksi kertaa saanut. Oulaisissa on hankittu koulujen yhteisiksi muun muassa ilmavolttipatja, suunnistuslaitteisto, rullalautoja sekä iso kuomukärry, joka on täynnä välitunneille ja muillekin tunneille tarkoitettuja lapsia liikuttavia välineitä. Näiden hankintojen lisäksi yläkoulu on saanut omansa. Sinnekin on hankittu muun muassa ilmavolttipatja sekä erilaisia välineitä pitkiä välitunteja varten.

Myös Oulaisissa on järjestetty yhteisiä tapahtumapäiviä liikkumisen merkeissä. Nyt kaksi kertaa järjestetyssä liikkuva päivä -tapahtumassa on ollut mukana useita järjestöjä ja yrityksiäkin yhteistyössä liikuttamassa lapsia raittiin ulkoilman kera. Tapahtumassa lapset ovat päässeet liikkumaan ryhmässä liikkuen ja leikkien.

– Yksi positiivisimmista seikoista on ollut vähän liikkuvien lasten aktivoiminen esimerkiksi ohjaavaan toimintaan, mainitsee Eskola.

Tällä hän tarkoittaa välkkäritoimintaa eli sitä, että välitunneilla välkkäreiksi ryhtyneet oppilaat liikuttavat ja ohjaavat muita oppilaita. Välkkäriohjaajiksi on ryhtyneet myös sellaisia oppilaita, jotka liikkuvat vähemmän.

– Lisäksi meillä Oulaisissa tuetaan ja innostetaan vähän liikkuvia lapsia liikkumiseen ja myönteiseen asenteeseen järjestämällä kerhotoimintaa heille, kertoo Sami Eskola.

Valtakunnallisesti liikkuva koulu -ohjelman tavoitteena on, että kaikilla Suomen koululaisilla kaikissa kouluissa on oikeus aktiivisempaan ja viihtyisämpään koulupäivään (www.liikkuvakoulu.fi). Tässä artikkelissa on mukana vain kolme kuntaa kaikista niistä kunnista, jotka muodostavat liikkuva koulu -verkoston. Tällaisia kuntia on ohjelman mukaan Suomen kunnista yli 80 prosenttia. Sekä kuntien että hankkeessa mukana olevien koulujen määrä on koko ajan kasvussa.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että työ loppuisi. Vaikka eri puolilla Suomea tehdään ainutlaatuista ja upeaa työtä lastemme liikkumisen lisäämiseksi, on sitä vielä paljon tekemättä. Toiminnallisen ja liikkuvan opetuksen ja oppimisen juurruttaminen koulujen arkeen vie aikaa ja siinä tarvitaan sekä koulutusta että muutosta toimintakulttuurissa. Tulevaisuus näyttää myönteiseltä. Mittava ja poikkeuksellisen laaja liikkuva koulu -ohjelma muuttuu pikkuhiljaa osaksi koulujen toimintaa ja arkea. Toiminnassa mukana olevat ja päivittäistä työtä tekevät voivat varmasti yhtyä Tuusulan liikkuva koulu -koordinaattori Kimmo Kiurun näkemykseen tulevaisuudesta.

– Haluan kannustaa opettajia muuttamaan opetustaan yhä toiminnallisempaan suuntaan, kannustetaan yhdessä nuoria oppimaan liikunnan avulla!

Kirjoittaja on oulaistelainen luokanopettaja ja freelancer-toimittaja. Hän toimii Oulaisten peruskoulujen Liikkuva koulu -vetäjänä.

”Liikkumisen lisääminen koulupäivään on vaikuttanut myönteisesti työrauhaan ja oppimiseen. ”