Matti Hannuksen mielestä Suomi voi ottaa Pekingissä kaksi mitalia, mutta voi jäädä ilmankin

Yleisurheilubongareiden huomio on elokuun lopun ajan keskittynyt ”Linnunpesään”, Pekingin stadionille Kiinaan. Jokunen lajin supertähti voi olla pois, mutta Matti Hannus tietää mistä on kysymys: Maailman kaikkien aikojen kovimmat kisat!

Teksti: Ari SteniusKuvat: Arkistot ja Anne Karjalainen

M atti Hannuksen palo yleisurheiluun roihahti jo pikkupoikana. Bensaa liekkeihin oli 1970-luvun suomalaisen kestävyysjuoksun loisto.

– Kun aloittelin, Suomessa oli polttava juoksukuume. Lasse Virenin , Juha Väätäisen sekä Pekka Vasalan tunsivat kaikki ja takana oli Münchenin olympiakisojen menestys, kertoi Hannu oman kirjoittajauransa alkuhetkistä vuosi sitten KauppaSuomessa.

Hannus on 1970-luvun lopulta asti ollut vakiokasvo lehdistökatsomossa EM-, MM- ja olympiakisoissa. Lehtijuttujen lisäksi urheilutoimittaja Hannus on ehtinyt kirjoittaa yksin tai tiimin kanssa yli 30 kirjaa.

Yleisurheilukisojen 40-vuotinen maailmankiertue saa kuitenkin nyt jäädä.

– Vuosi sitten Zürichin EM-kisat jäävät viimeiseksi, sanoo Hannus, joka ”sai” arvokisauralleen hienon huipennuksen: Suomi sai päätöspäivänä kultaa ja pronssia!

– Maamme-lauluun päättyivät ne kisat, muistaa Hannus hymyillen.

Sveitsin kisojen suomalaishuipennus – kaksi keihäsmitalia – oli upea, mutta ei yllättävä.

– Keihäänheiton perinne on suomalaisille tärkeä. Ilman keihäsmenestystä yleisurheilu olisi Suomessa aika lailla vähemmän tunnettua, myöntää Hannus.

Zürichissä kultaa heitti Antti Ruuskanen ja pronssi pujotettiin Tero Pitkämäen kaulaan.

Samat miehet lähtivät Aasiaan MM-menestyksen hakuun suosikkeina.

– Suomella on kaksi miestä, jotka pystyvät 90 metriin ja yksi, joka pystyy 85:een, mietti Hannus kisojen alla.

Ruuskanen ja Pitkämäki ovat suomalaisten potentiaalit 90 metrin keihästäjät, Ari Mannion 85-metrinen veisi miehen kahdeksan joukkoon.

– Suomi voi ottaa Pekingissä kaksi mitalia, mutta voi jäädä ilmankin. Taso maailmalla on kova, sillä joka maanosasta löytyy huippumiehiä, sanoo Hannus, mutta uskoo suomalaisiin.

Aasiassa on kilpailtu useita arvokisoja ja Hannus muistuttaa Pekingin olympiakisoista 2008.

– Pitkämäki heitti pronssia ja kaksi muutakin keihäsmiestä pistesijoille, sanoo Hannus ja toteaa kuin ohimennen:

– Tero Järvenpää heitti mitalipituuksiin yhden niukasti yliastutun heiton, jolla olisi tullut mitali.

Olympia-Pekingissä suomalaiset heittivät sijoille 3–5 ja samaan raamiin ovat keihäät taas tähdätty – tosin odotukset ovat vieläkin korkeammalla.

MM-kisoja on kisattu vuodesta 1983, ja heti Helsingissä Tiina Lillak täräytti kultaa.

Sen jälkeenkin on juhlittu, viimeksi kultaa 2007 Japanin Osakassa, jossa Pitkämäki kiskaisi MM-kultaa.

Moni muistaa myös vuodelta 1991 Kimmo Kinnusen Tokion MM-paiskaisun ja siinä kyljessä tulleen Seppo Rädyn MM-hopean, joten ei ihme, että Aasiasta odotetaan jälleen keihäskultaa.

Yleisurheilun hurmaama Hannus on realisti, eikä odota Suomelta mitalikahveja keihäskisan ulkopuolelta, mutta hän odottaa tiukkoja ja tasokkaita kisoja.

– Kaikkien aikojen kovimmat kisat, niin hurjia tuloksia on tehty ympäri maailman pitkin vuotta, sanoi Hannus painokkaasti Raatin urheilukentällä Oulussa viikkoa ennen kisoja.

Kisaviikon keskiviikko on keihään finaalipäivä ja samasta iltapäivästä Hannus zuumaa katsettaan miesten 400 metrin juoksuun.

Michael Johnsonin maailmanennätys on pitkään tuntunut lyömättömältä. Se on niin kova, mutta jokohan sitä vähän säikyteltäisiin, toivoo Matti varovaisesti.

Johnsonin ME on viime vuosituhannelta Sevillan MM-kisoista – 43, 18.

Hannus sanoo yleisurheilun suuren viehätyksen olevan lajikirjossa, mutta muutama suosikkilaji mieheltä löytyy.

– Keskipitkät matkat: 800 ja 1500 metriä, niillä matkoilla juoksu on kauneimmillaan, arvioi Hannus ja lähes haikailee 1980-lukua, jolloin huippumailereitten kisat olivat maailmanotsikoita.

– Sebastian Coen ja Steve Ovettin kamppailut, hymyilee Matti ja puistelee päätään.

Käytännössä maailman kaikki huippuyleisurheilijat toimittajaurallaan tavannut Hannus arvostaa useita, mutta vähän tivattaessa suostuu pohtimaan kaikkien aikojen kovimmat.

Haile Gebrselassie , David Rudisha ja Mike Powell , jonka pituushypyn ME 895 on edelleen uskomaton. Tämän päivän pituushyppääjät – parhaatkin – jäävät puolimetriä, muistuttaa Hannus.

Hannus menee mietteliääksi, kun kysyy urheilijasta, joka on tehnyt häneen suurimman vaikutuksen ihmisenä ja urheilijana.

Kip Keino . Monella lailla ansioitunut ihminen. Hän on käynyt kovan tie köyhyydestä, valmentanut aikana, jolloin valmennuksesta ei juuri tietoa saanut. Hän on ollut myös urheilujohtaja ja kasvattaja – humaani ihminen kaikin tavoin, kehuu Hannus kenialaista suurjuoksijalegendaa.

Kip Keino on vuosia pitänyt Keniassa sadan lapsen orpokotia ja koulua, joissa hän läheisineen on antanut sadoille lapsille mahdollisuuden oppia ja menestyä elämässä.

Matti Hannuksen maailmanmatkailu yleisurheilukisojen perässä loppuvat, mutta vieroitusoireita ei kuulemma ole.

– Pientä haikeutta, mutta ei vieroitusoireita. Seuraan edelleen erittäin tiukasti yleisurheilua, mutta kotimaasta, sanoo Matti, yleisurheilumies.

”Ilman keihäsmenestystä yleisurheilu olisi Suomessa aika lailla vähemmän tunnettua.”

MITÄ?

Yleisurheilun MM-kisat

Yleisurheilun ensimmäiset MM-kisat järjestettiin Helsingissä vuonna 1983.

Suomi sai kisoissa kolme mitalia: pronssia Martti Vainio (5000 m), hopeaa Arto Bryggare (110 metrin aidat) ja kultaa Tiina Lillak naisten keihäässä.

Helsingin heittämällä tiellä on Suomi jatkossakin pärjännyt, mitaleista aika tarkkaan puolet on tullut keihäänheitosta ja kultamitaleista valtaosa.

Yleisurheilun maailmanmestareita on Suomessa juhlittu seitsemän kertaa ja heistä viisi on keihäänheittäjiä.

Lillakin jälkeen kultaa ovat pokanneet Seppo Räty (1987), Kimmo Kinnunen (1991) ja Aki Parviainen (1999) sekä Tero Pitkämäki (2007).

Kaksi muuta MM-kultaa on tullut kävelystä, Sari Essayah (1993) ja Valentin Kononen (1995).

Helsingissä järjestettiin toistamiseen MM-kisat vuonna 2005, jolloin sateisen Suomen aurinkona oli Tommi Evilän pituushyppypronssi.

Pekingissä urheillaan nyt kaiken kaikkiaan 15:nnet maailmanmestaruuskisat.