– Ihanaa, uusi pusero ja villasukat!
Jouluapua-lahjakortti toi joulumielen ja herkisti kiitollisiin kyyneliin
Meillä ei katsota pehmeitä paketteja nenän vartta pitkin, naurahtaa pohjoispohjalaisen perheen äiti. Uusi pusero ja uudet villasukat ovat aina toivottuja lahjoja. Aattoiltana pukkia vastassa on parikymmentä innosta säteilevää silmäparia. Aikuisetkin saavat omat pakettinsa.
Teksti: Reetta Ahola
Pienet ja isommatkin askeleet juosta töpsöttävät aattoaamuna kiireesti joulukuusen luokse. Mitähän tänä aattoaamuna kuusen alta löytyy?
– Joka aattoaamuksi tonttu on yön aikana vienyt kuusen alle kaikille lapsille nimikoidut, omat suklaarasiat. Monesti on ollut Geisha-rasiat, tämä jouluna taitaa olla Dumle-rasiat, äiti kertoo.
Perheen kahdestatoista lapsesta kuusi asuu kotona. Nuorin on 9-vuotias, vanhin 26-vuotias.
– Jouluaattoaterialle tänä jouluna tulevat kaikki lapset yhtä lukuun ottamatta. Hän menee puolisonsa kotiin aattona.
Perheen lapsista kolme on naimisissa. Lastenlapsia on kahdeksan.
Joulupuuron perhe nauttii aattona aamupäivällä. Riisipuuron kanssa tarjotaan luumusoppaa, rusinoita ja muita sekahedelmiä sopassa ei ole.
– Mutta joulupuurossa on manteli. Ja sekös kiinnostaa, monesti saan toppuutella: Älkää hämmentäkö sitä puurokattilaa! äiti nauraa.
Mantelin löytäjä saa palkinnoksi suklaapatukan. Päivän mittaan käydään hiljentymässä haudoilla ja viemässä kynttilät.
Iltapäivällä on vuorossa joulusauna. Tunnelmaa luovat kynttilät ja tervainen löylytuoksu. Lapset saavat saunomisen lomassa juoda limsaa.
Jouluaterian kunkku on laitettu aatonaattona alkuillasta uuniin paistumaan. Yleensä kinkku on kuusikiloinen.
– Puolen yön maissa kinkku on kypsä. Sitten mies kuorruttaa kinkun, se on aina hänen hommansa.
Laatikoista jouluaterialle katetaan maksa-, porkkana- ja lanttulaatikot.
– Imellettyä perunalaatikkoa meille ei ole. Teen joulupöytään perunamuusin, lapset tykkäävät siitä kovasti, äiti kertoo.
– Rosollin kastikkeen valmistan kermaviilistä, toisena salaattina on iso kulhollinen vihersalaattia.
Jälkiruokana syödään luumusoppaa.
– Ne, jotka jaksavat!
Äidin joulupullan salaisuus tässä perheessä on mantelijauhe.
– Alustan mantelijauheen taikinan joukkoon jauhojen kanssa. 75 gramman pussista riittää kahteen litran taikinaan. Mantelijauhe antaa pullataikinaan mukavan jouluisen maun. Pyörittelen taikinasta pikkupullia, en kanelisia korvapuustia tai kierrepullia. Kaneli peittäisi mantelin maun.
Kuivista kakuista mieluisimmat ovat arabialainen maustekakku ja tiikerikakku.
Ennen aattoillan supertähden saapumista hiljennytään kuuntelemaan Tiernapojat radiosta. Joulupukki tulee seitsemän aikoihin. Joulupukin kanssa lauletaan ja leikitään.
– Tärkeä ohjelmanumero myös isommille lapsille on päästä samaan valokuvaan joulupukin kanssa, äiti kertoo.
– Meillä käy aina hauskoja huumoripukkeja! äiti iloitsee.
Korvatunturille on Pohjois-Pohjanmaalta lähtenyt ahkerasti kirjepostia.
– Kampauspää ja erilaiset pelit ovat tämän joulun suosikkitoiveet.
– Meillä lapset ovat aina riemuinneet myös pehmeistä paketeista. Uusi pusero ja uudet villasukat ovat todella suosittuja lahjoja. Oikein luksusta, kun niin paljon ostamme lapsille kierrätys- ja kirpputorivaatteita, äiti kertoo.
Perheen jouluilta kuluu paketteja avatessa.
– Pyrimme siihen, että avaisimme paketit aina vuorotellen, näin kaikki saavat ihastella, mitä kukin sai joululahjaksi.
Jouluiltana osa perheestä lähtee vielä yökirkkoon.
– Se on tosi kaunis ja tunnelmallinen: kirkko on täynnä, kynttilät palavat, nuorisokuoro laulaa. Usein mieheni kanssa emme enää jaksa lähteä mukaan, jouluaattona on ollut sen verran tohinaa.
Paitsi lasten riemua, niin perheessä on paljon vakavien sairauksien tuomaa surua. Viisikymppiset vanhemmat ovat molemmat pois työelämästä.
Äiti on ollut pari vuotta sairauslomalla, töihin paluu on epävarmaa. Isä on ollut vuodesta 2003 sairaseläkkeellä rakennustyömaalla sattuneen työtapaturman vuoksi.
– Siitä aiheutui paljon sekä terveydellistä että taloudellista harmia. Vakuutusyhtiö ei tullutkaan vastaan korvaus- ja ansionmenetysasioissa.
– Työtapaturman seurauksena miehelleni kehittyi vasemman olkapään hermosärky useiden leikkausten jälkeen. Kasvojen kolmoishermosärky on hänellä jatkuvaa, kovaa kipua 24/7. Kolmoishermosäryn vuoksi hän ei voi olla talvipakkasilla ulkona juuri lainkaan.
Vuonna 2007 perheenisää kohtasi uusi onnettomuus.
– Hän sai pahan aivoinfarktin lääkevahingon seurauksena. Väärä lääke ensimmäisestä tabletista aiheutti massiivisen aivoinfarktin. Onneksi olin kotona ja sain heti hälytettyä ambulanssin.
Lääkevahinkovakuutuksesta tuli jonkin verran korvauksia, mutta terveys oli mennyttä.
– Mieheni liikkuu tällä hetkellä kävelysauvojen avulla. Autoa hän pystyy ajamaan, mutta ei tekemään juuri mitään. Puhuminen sujuu. Kävelymatkat ovat kerrallaan vain kymmeniä metrejä, uudelleen opettelun ja kovan harjoittelun seurauksena.
Tammikuussa 2014 tuli uusia vammoja, kun perheenisä joutui autokolariin. Hänen oikeaan ranteeseensa tehtiin iso leikkaus, johon kipsihoidon jälkeen kehittyi CRPS II, käsi toimii lähinnä apukätenä.
– Mieheni on menettänyt nuorena hyvin paljon, silti hän jaksaa olla ihailtavan positiivinen, vaimo kiittää.
Perheen joulu alkoi tänä vuonna keskiviikkoiltana 10. joulukuuta.
– J. Kärkkäinen Oy:stä tuotiin meille 200 euron lahjakortti jouluostoksille Kärkkäisen tavarataloon. Itku siinä tuli, niin tarpeeseen se meille tuli. Tuli lämmin ja hyvä mieli, äiti sanoo.
Vinkin jouluaputarpeesta Tavaratalo J. Kärkkäinen sai Facebookissa olevasta Jouluapua-nimisestä hyväntekeväisyyssivustosta. Sivuston kautta kuka tahansa voi toimittaa jouluruokaa tai -lahjoja suoraan apua tarvitsevalle Suomessa. Lahjoitukset eivät kierrä välikäsien kautta, vaan auttaja ja avunsaaja saavat suoraan yhteyden toisiinsa.
Jouluapua-sivusto toimii nyt toista joulua. Sivuston on perustanut 35-vuotias Heidi Miettinen, suomalais-tanskalainen hotellinjohtaja, joka asuu Tanskan Aalborgissa yhdessä poikansa, tanskalaisen miehensä ja tämän kahden lapsen kanssa.
Jouluavun Facebook-sivulle vähävaraiset perheet voivat lähettää joululahjatoiveitaan.
– Meidän tapauksessa asia meni niin, että ystävämme halusi ilmoittaa perheemme Jouluapua-sivustolle. Hän kysyi minulta siihen lupaa sekä perheemme joululahjatoiveita, äiti kertoo.
Perheiden joululahjatoiveet lähetetään sähköpostilla Jouluapua-sivuston perustaneelle Heidi Miettiselle Tanskaan. Hän valitsee ne perheet, jotka ovat kipeimmin avun tarpeessa. Sitten hän julkaisee nimettömän hakemuksen nettikartalla ja Facebook-ryhmässä.
Kartan kautta auttamishaluiset suomalaiset voivat valita perheen, jota haluavat auttaa.
”Mantelijauhe antaa pullataikinaan mukavan jouluisen maun.”
”Mieheni sai pahan aivoinfarktin lääkevahingon seurauksena.”