Levin Utsuvaaran lasi-iglukylä kohoaa 340 metrin korkeudessa
– Revontulimatkailu on Lapissa hyvin hyödynnettyä, nyt pitäisi tuotteistaa myös muut vuodenajat
Perheyritys Levin Iglut on laajentanut toimintaansa matkailusesonkiin 2016–2017 kuudella uudella lasi-iglulla sekä erämaamaiseman a’la carte - listan lisäksi tarjoavalla ravintolalla. Yöpyminen lasi-iglussa on erityisesti aasialaisten ja brittien suosiossa.
Teksti: Reetta Reinman Kuvat: Levin Iglut
Talvella 2008 vilppulalainen Tauno Mäkelä käveli Levin tunturin Utsuvaaralla omistamillaan mailla ja pohti, miten tämän upean maiseman ja vuodenaikojen vaihtelun parhaiten saisi hyödynnetyksi. Lasinen asumus korkealla Utsuvaaran laella, Mäkelällä välähti.
Niin sai alkunsa iglukylä Utsuvaaran laella, 340 metrin korkeudessa. Levin Iglut on Mäkelän perheen omistuksessa, omistajina heidän Luisu Oy nimisessä perheyrityksessään ovat Tauno Mäkelä vaimonsa kanssa sekä perheen neljä lasta. Lapsista Tuusulassa asuva Kristiina Kylmälahti on yrityksen toimitusjohtaja ja perheestä ainoa yrityksessä kokopäiväisesti toimiva. 83-vuotias Tauno Mäkelä on edelleen vahvasti mukana Levin Iglujen toiminnassa. Ennen Levin Igluja Kylmälahti on ollut 20 vuotta matkailualalla, muun muassa laiva- ja lentoyhtiöiden palveluksessa.
Levillä iglukylässä yritys työllistää yksitoista sekä lisäksi kausityöntekijöitä ja extraajia tuntityöntekijöinä.
Vuonna 2008 Utsuvaaran laelle nousi neljä lasi-iglua, vuonna 2013 kahdeksan lasi-iglua lisää ja viime vuonna kuusi lasi-iglua sekä Aurora Sky -niminen ravintola.
– Ravintola Aurora Sky on arkkitehtuurisesti erityinen rakennus. Ravintola on rakennettu kahteen kodanmuotoiseen kerrokseen, josta ylin on lattiasta kattoon lasia. Haluamme tarjota mahdollisuuden seurata taivaan liikkeitä ja revontulia myös illallisen yhteydessä. Valoisaan aikaan ravintolasta voi ihastella laajalle avautuvaa erämaamaisemaa, sanoo toimitusjohtaja Kylmälahti.
Aurora Sky:n keittiö on erikoistunut pohjoiskalotin makuihin. Tarjolla on Lapin riekon ja riistan ohella muun muassa kuningasrapua ja turskaa. Ravintolan keittiöpäällikkönä toimii Heikki Kunnari.
Revontulitalo on valmistunut samaan aikaan neljän ensimmäisen lasi-iglun kanssa. 123 neliön Revontulitalo on mitoitettu 6–8:lle. Revontulitalossa on takallinen näköalahuone, keittiö, kaksi sviittiä sekä sauna. Näköalaterassilla on kuuden hengen kuumaporeallas.
Kahdeksastatoista lasi-iglusta neljä on Premium-igluja ja loput neljätoista Superior-igluja. Kaikki iglut ovat 23 neliön suuruisia. Premium-iglut ovat kahdelle, Superior kahdelle tai niissä olevalla varavuoteella 3–4 hengen perheelle. Lasi-iglussa on minikeittiö kodinkoneineen ja astioineen, suihku ja vessa sekä sähkölämmitteiset, huurtumattomat lämpölasit, lattialämmitys ja ilmastointi. Iglun keskellä on moottoroitu sänky, josta voi ihastella maisemia ja katsella revontulia.
– Premium iglut sijaitsevat Utsuvaaran huipulla iglukylän ensimmäisessä iglurivissä. Niistä avautuvat esteettömät maisemat silmänkantamattomiin. Premium-luokan iglujen erityisvarusteisiin kuuluu tervetulojuoma, Pentikin astiasto, kylpytakit ja tossut, Kylmälahti kertoo.
Sesonkiaikana, marraskuusta huhtikuuhun, vuorokausi Premium-iglussa maksaa 500–700 euroa, Superior-iglussa 400–600 euroa. Sesongin ulkopuolella vuorokausihinta on jonkin verran pienempi.
– Yli 90-prosenttisesti lasi-igluissa yöpyjät ovat ulkomaalaisia, erityisesti aasialaisia ja brittejä, mutta iglut ovat myös saksalaisten, itävaltalaisten ja australialaisten turistien suosiossa.
Igluturisteissa on Kylmälahden mukaan runsaasti häämatkalaisia. Japanilaiset uskovat revontulien katselun tuovan poikalapsionnea.
– Ulkomaalaisissa on sellainen erityispiirre suomalaisiin verrattuna, että he varaavat yöpymisen jo jopa vuoden ennen matkaansa, kertoo Kylmälahti.
Revontulimatkailua hyödynnetään Lapissa Kristiina Kylmälahden mielestä jo nyt hyvin ja monipuolisesti.
– Olennaista olisi saada myös muut vuodenajat hyödynnettyä, jotta sesonki jatkuisi ympäri vuoden. Toki sesonkiin vaikuttaa myös se, että marras-maaliskuun ulkopuolella lentoja tulee Kittilään vain murto-osan sesonkiajan lentomääristä, sanoo Kylmälahti.
Hänen mukaansa paremmin pitäisi hyödyntää ja tuotteistaa ruskaa sekä keskiyön aurinkoa ja keskiyön auringon kypsyttämiä luonnon aarteita sekä kaiken kaikkiaan Lapin kesän luonnon kauneutta tunturikukkineen ja -puroineen.
– Esimerkiksi meillä sesonkiaikana lasi-iglut ovat loppuunmyydyt, mutta sesongin ulkopuolella käyttöaste on huomattavasti vähäisempi.
”Yli 90-prosenttisesti lasi-igluissa yöpyjät ovat ulkomaalaisia, erityisesti aasialaisia ja brittejä.”