KauppaSuomi-lehden paperi tulee UPM:n Kaipolan tehtaalta Jämsästä, muualla Suomessa ei tehdä sanomalehtipaperia

Sanomalehtipaperia KauppaSuomi-lehden valtakunnallisen lehden 1 550 000 kappaleen painosmäärään kuluu noin 195 tonnia.

Puuta 195 sanomalehtipaperitonnin valmistamiseen tarvitaan noin 340 kiintokuutiometriä.

Teksti: Reetta Reinman Kuvat: Timo Mustalampi ja Jenni Rajaniemi

KauppaSuomi-lehti on juttuideasta painetuksi, lukijan kädessä olevaksi lehdeksi saakka koko prosessiltaan suomalainen tuote. Lehden paperin raaka-aine kasvaa suomalaisessa metsässä. Lehti painetaan suomalaisissa kirjapainoissa.

Lehden kustantaja on suomalainen perheyritys J. Kärkkäinen Oy. Lehti taitetaan suomalaisella AD-osaamisella Ylivieskassa Kärkkäisen mainostoimistossa. Ilmoitusmyynnissä ilmoitusasiakkaita palvelevat suomalaiset mediamyynnin ammattilaiset, suomalaisin mediamyynnin eettisin periaattein. Toimitus tekee juttuja suomalaisista ihmisistä, asioista ja elämän ilmiöistä suomeksi.

Lehden jakajina toimivat vikkeläliikkeiset suomalaiset lehdenjakajat eri puolilla Suomea. Paljon tarvitaan nopeita käsi- ja jalkapareja, jotta lehti tulee ajallaan jaetuksi. Sinulle, arvoisa KauppaSuomen lukija: tietoja, tunteita, vinkkejä. Sinulle, arvoisa KauppaSuomen ilmoittaja: kättä pidempää kaupantekoon.

Kirjapaino Lehtisepät Oy:n myyntijohtaja Juhani Alho alkaa laskea:

– Otetaan esimerkki. Kun valtakunnallisen KauppaSuomi-lehden painosmäärä on 1 550 000 kappaletta ja jos lehden sivumäärä on 48 sivua, niin sanomalehtipaperia tuohon painosmäärään kuluu 195 tonnia.

Puuta 195 sanomalehtipaperitonnin valmistamiseen tarvitaan noin 340 kiintokuutiometriä.

– Paperirullina tuo paperimäärä on noin 150 rullaa, suuria rullia, joiden leveys on 1600 mm ja halkaisija 1250 mm. Paperi on 45-grammaista.

Lehtiseppien painokoneessa KauppaSuomi-lehtiä valmistuu tunnissa noin 45 000–50 000 kappaletta.

– Viidessä minuutissa painokoneesta tulee lehtiä noin yksi FIN-lavallinen. Kun kyseinen määrä KauppaSuomi-lehtiä eli 1 550 000 kappaletta on painettu ja lehdet pakattu lavoille, niin täysiä FIN-lavoja siitä määrästä syntyy 250 kappaletta, Alho kertoo.

Lehtisepiltä KauppaSuomi-lehdillä täytetyt FIN-lavat jatkavat matkaansa Suomen Suoramainonta Oy:n jakeluyhtiöihin ympäri maan ja osittain Postiin.

Lehtiseppien lisäksi KauppaSuomi-lehteä painetaan Kalevan kirjapainossa. Pääsääntöisesti KauppaSuomi painetaan Lehtiseppien kirjapainoissa. Kaiken kaikkiaan valtakunnallisen KauppaSuomi-lehden painos on 1,6 miljoonaa.

Lehtisepillä KauppaSuomen painamisprosessiin osallistuu 5–7 työntekijää. Työprosessin vaiheet ovat sivujen asemointi, painolevyjen tulostus, painokoneen esiasetus, painaminen sekä valmiiden tuotteiden niputus ja pakkaus jatkokäsittelyä eli jakelua varten.

Lehtiseppien palveluksessa Jyväskylässä on 50 työntekijää, ja Lehtiseppien eri painoissa yhteensä yli 200 työntekijää. Sanomalehtipainokoneita Lehtiseppien eri painoissa on viisi.

Lehtisepissä painetaan paitsi KauppaSuomi, myös esimerkiksi Keskisuomalainen ja Suur-Jyväskylä sekä näiden lisäksi lukuisa määrä muita lehtiä ja mainospainotuotteita.

Lehtisepät on aloittanut kirjapainotoiminnan vuonna 1888. Tällöin painettiin konsernin oma lehti ensimmäisen kerran omassa painossa. Lehtisepät Oy on osa Keskisuomalainen-konsernia.

KauppaSuomi-lehden sanomalehtipaperi tulee Lehtisepille Jyväskylään läheltä, UPM-Kymmene Oy:n Kaipolan tehtaalta Jämsästä. Kaipolan tehdas on perustettu vuonna 1952, Päijänteen rannalle Jämsänjokilaaksoon. Ensimmäinen paperikone, paperikone 1, käynnistyi Kaipolan tehtaalla 1954.

– Tätä nykyä Suomessa ei valmisteta sanomalehtipaperia muualla kuin UPM:n Kaipolan tehtaalla. Kaipolan tehtaalla valmistetaan vuodessa painopapereita noin 700 000 tonnia, tästä määrästä osa on sanomalehtipaperia, UPM:n Kaipolan tehtaan tuotepäällikkö Olli Juntunen kertoo.

UPM:n Kaipolan tehdas on investoinut vuonna 1989 uuteen sanomalehtipaperilinjaan, johon kuuluvat sanomalehtipaperin massanvalmistus, paperikone ja sanomalehtipaperin jälkikäsittely.

– Tällaisen investoinnin arvo nykyrahassa on noin 400 miljoonaa euroa, Juntunen kertoo.

Kaipolan tehtaan henkilövahvuus on noin 420.

– Tehtaan työntekijät ovat saaneet Suomessa koulutuksen ammattikoulussa ja lisäopetuksen työssä oppimalla.

Paperinvalmistus alkaa metsästä. Metsästä tukit menevät sahoille ja vaneritehtaille. Sahoilla ja vaneritehtailla tukeista muodostuu eri mekaanisten työvaiheiden tuloksena tähteitä. Nämä tähteet haketetaan ja toimitetaan paperitehtaalle sanomalehtipaperin raaka-aineeksi. Suoraan metsästä tulee vain kuitupuu.

Olli Juntunen kertoo, että toinen tärkeä UPM:n sanomalehtipaperissa käyttämä raaka-ainekomponetti on kotikeräyspaperi. Paperitehtaalla siitä poistetaan epäpuhtaudet ja painoväri.

– Tästä kuitumassasta muodostetaan paperikoneella homogeeninen arkki, joka kuivataan.

Juntusen mukaan UPM:n Kaipolan tehtaan sanomalehtipaperissa on noin 40 % kiertokuitua.

– Loput on suomalaisesta metsästä saatua, pääosin PEFC-sertifioitua tuorekuitua. Metsäsertifiointi varmistaa sen, että jokainen paperierä kyetään jäljittämään tietylle metsäpalstalle.

Kaipolan tehtaalla KauppaSuomi-lehdessä käytettävää sanomalehtipaperia syntyy 1600 metriä minuutissa.

– Suuri, noin 30 tonnia painava emorulla leikataan jälkikäsittelyssä pieniksi, painokoneisiin sopiviksi asiakasrulliksi ja pakataan.

Sitten sanomalehtipaperirullat ovat valmiita lähtemään paperirekkojen kyydissä kohti kirjapainoja.

”Metsäsertifiointi varmistaa sen, että jokainen paperierä kyetään jäljittämään tietylle metsäpalstalle.”