Koulutuskeskus Salpauksen luonnonvara-alan toimipiste sijaitsee Päijänteen rannalla Asikkalassa. Salpauksen hevostallit ovat Lahdessa Jokimaalla.

Teksti ja kuvat: Reetta Reinman

Kaksi komeaa kissaa, musta Mäksä ja harmaa Tane tekevät tarkistuskierroksen Koulutuskeskus Salpauksen luonnonvara-alan opetusmaatilan lypsykarjapihatossa. Kaikki on kunnossa, nyt voi ottaa päivänokoset.

Lypsäviä lehmiä Asikkalassa sijaitsevassa Salpauksen lypsykarjapihatossa on kolmisenkymmentä ja saman verran nuorta karjaa. Osuuskunta Tuottajien Maidon maitoauto hakee joka toinen päivä tilatankista maidon, jota kahdessa päivässä kertyy noin 1500 litraa.

– Maidon rasvaprosentti on meillä noin 4.4 ja valkuaisen osuus 3.5. Keskituotos navettamme lehmillä on noin 10 500 litraa vuodessa, kertoo käytännön ohjauksesta vastaava taitovalmentaja Sanna Ojala.

Lypsykarjapihatossa on myös yksi lapinlehmä, 5-vuotias Joutsi. Tämän suomalaisen naudan alkuperäisrodun edustajan vuotuinen keskituotos on noin 5 000 litraa.

Ternimaidolle olisi halukkaita ottajia.

– Mutta meillä ternimaidon saavat sen oikeat tarvitsijat eli vasikat, jotka ovat tulevaisuuden lypsäjiä, ja tarvitsevat elämänsä alussa parhaan mahdollisen ravinnon, Ojala toteaa.

Haastatteluhetkellä nuorin lypsykarjapihaton vasikka on kaksiviikkoinen Olga. Ruskea Olga on länsisuomenkarjaa. Muut vasikat ovat parin kuukauden ikäisiä. Lehmävasikat jäävät Salpauksen navettaan, sonnivasikat myydään.

– Lypsykarjamme ruokinnassa käytettävä korsirehu ja vilja saadaan pääsääntöisesti oppilaitoksemme omilta pelloilta. Valkuaisrehua ja kivennäisaineita ostetaan, taitovalmentaja Sanna Ojala kertoo.

Peltojen viljely ja metsänhoito sekä maa- ja metsätyökoneiden huolto kuuluvat opintoihin. Koulutilan pellot ovat laitumia sekä aiv-rehu- ja kuivaheinänurmia. Lisäksi viljellään ohraa ja kauraa, joiden keskisato on noin 4500 kiloa hehtaarilla. Navetassa kuluu vuodessa noin 600 pyöröpaalia aiv-rehua sekä ohra/kaura-seosta 50 tonnia. Lisäksi ostetaan valkuaisrehua ja kivennäisiä.

Taitovalmentaja Sanna Ojalan apuna lypsykarjapihatossa ovat haastatteluhetkellä toisen vuosikurssin navettaviikkolaiset Minja Hietanen ja Aliisa Hokkanen. 21-vuotias Minja on Lohjalta ja 20-vuotias Aliisa Keravalta. He opiskelevat maatalousalan perustutkinto -koulutusohjelmassa eläintenhoitajiksi. Ylioppilastutkinnon suorittaneilla koulutus kestää kaksi vuotta, muutoin kolme vuotta.

Navettavuorossa ollessa opiskelijoiden aamulypsyvuoro alkaa kuudelta ja päättyy kahdeksalta. Iltapäivän vuoro alkaa puoli neljä ja päättyy kuuden aikoihin.

Navetan kanssa samassa tilassa on yksi luokkahuone, jossa voidaan käydä läpi navettatyössä ilmenneet kysymykset. Pääasiassa teoriaopetus tapahtuu erillisessä koulurakennuksessa.

Osa maatalousalan perustutkintoa suorittavista erikoistuu tuotantoeläinten hoitamiseen, osa pieneläinten. Oppilaitoksessa tapahtuvan teoriaopintojen ja käytännön harjoittelun lisäksi opintoihin kuuluu alan yrityksissä tapahtuvaa työssäoppimista. Salpauksen historiassa opiskelijat ovat olleet työssäoppimassa Namibian villieläinpuistossa saakka, pääasiassa kuitenkin kotimaassa.

Koulutuskeskus Salpauksen luonnonvara-alan pieneläinhoitolassa, Tassulassa opiskellaan pieneläinten hoitamista. Tassulan luokissa onnistuvat teoriaopintojen lisäksi myös pieneläinten eri hoitotoimenpiteiden demonstaariot. Opiskelijat vastaavat vuorollaan Tassulan pieneläinten hoidosta, kerrallaan työviikoilla on aina kaksi opiskelijaa.

– Opiskelijat hoitavat eläimet 364 päivänä vuodessa, joulupäivänä hoidamme hommat opettajavetoisesti, kertoo Tassulan taitovalmentaja Heidi Rentola.

Eläintenhoitajaksi opiskeleva savonlinnalainen, 23-vuotias Sini Leinonen paikallispuhdistaa terraariota, jossa asustelee parta-agama Palola, joka on syntynyt 15.3.2009. Lahtelaisen 23-vuotiaan Henna Salonojan puhdistamiskohteena on vuonna 2005 syntyneen Norppa-nimisen leopardigekon terraario. Paloman ja Norpan kanssa samassa Eksohuoneessa ovat esimerkiksi kuningasboa, iguaani sekä neitokakadu ja undulaatteja.

Tassulassa on myös kaneja ja jyrsijöitä. Jöötä Tassulassa pitää noin 20-vuotias Ellu-kissa.

Tassulan yhteydessä toimii myös koira- ja kissahoitola. Eläinlääkärin tarkistamat tilat tarjoavat hoitopaikan 9 koiralle ja 4 kissalle. Kaikille lemmikeille on varattu omat majoitustilat. Kaikista koirien ja kahdesta kissojen majoitustilasta on esteetön pääsy omaan ulkotarhaan. Omistajan niin halutessa jokainen hoidettavana oleva kissa pääsee ulkoilemaan ulkotarhaan. Kukin kissa ulkoilee tarhassa kerrallaan yksin. Omistaja tuo hoitoajaksi lemmikkinsä ruoat ja kissoille myös kissanhiekat.

– Jokaisen meille hoitoon tulevasta lemmikistä tehdään hoitosopimus, Heidi Rentola kertoo.

– Monet meille hoitoon tulevista kissoista ja koirista on ”vakioasiakkaita”, joille varataan hoitoajat jo kuukausien päähän.

Koulutuskeskus Salpauksen luonnonvara-alan toimipiste sijaitsee Päijänteen rannalla Asikkalassa. Salpauksen hevostallit ovat Lahdessa Jokimaalla. Opetusmaatilan käytössä olevat Päijät-Hämeen maaseutusäätiön omistamat pellot ja metsät sijaitsevat Asikkalan oppilaitoksen välittömässä läheisyydessä. Peltohehtaareja on noin 110 ja metsää oppilaitoksen hoidossa noin 50 hehtaaria.

Koulutuskeskus Salpaus järjestää luonnonvara-alan koulutusta nuorille ja aikuisille opiskelijoille. Luonnonvara-alan työtehtäviin kuuluvat eläintenhoito, hevostenhoito, kalanjalostus, kalanviljely, maanviljely sekä asiakkaiden opastaminen vesillä ja luonnossa sekä ympäristönhoito. Asikkalan oppilaitoksen opiskelijoilla on mahdollisuus asua oppilaitoksen alueella, Päijänteen rannalla olevassa asuntolassa.

Aikuisopiskelijoille on tutkintoon valmistavan koulutuksen lisäksi tarjolla henkilöstö- ja täydennyskoulutusta, esimerkiksi koirien trimmauskursseja ja eläinlääkäriluentoja.

– Koulutuskeskus Salpauksen luonnonvara-alan linjalla on tällä hetkellä 276 opiskelijaa, joista noin 200 on Asikkalassa ja loput hevospuolella Lahdessa, kertoo opetusalapäällikkö Heikki Tuomainen.

Henkilökuntaa luonnonvara-alalla on noin 40.

Tuomainen iloitsee siitä, että luonnonvara-alan opiskelu on nykyään sekä nuorten että aikuisten suosiossa.

– Monipuolinen koulutus mahdollistaa monipuolisen sijoittumisen työelämässä. Luonnonvara-alalta eri suuntautumisvaihtoehdoista valmistuneet työskentelevät esimerkiksi maatalouslomittajina, maatalousalan kaupoissa, koneurakoitsijana, ravi- ja ratsutalleilla, pieneläinhoitoloissa ja eläinkaupoissa, luonto- ja retkeilyohjaajina, ympäristöneuvonnassa sekä elintarvikekauppojen kalaosastoilla.

Maatalousalan opetusta Päijät-Hämeessä on annettu yli sata vuotta. Nykyinen Koulutuskeskus Salpauksen luonnonvara-alan toimipiste syntyi vuonna 1909 nimellä Lahden seudun maamieskoulu. Vuonna 1975 oppilaitoksen ylläpitäjäksi tuli Päijät-Hämeen maatalousoppilaitosten säätiö, jonka omistuksessa ovat edelleen oppilaitokset pellot ja metsät.Koulutuskeskus Salpauksesta voi tiedustella ympäri vuoden avoimia opiskelupaikkoja. Lisätiedot ja yhteystiedot löytyvät: www.salpaus.fi

”– Monipuolinen koulutus mahdollistaa monipuolisen sijoittumisen työelämässä.”
”– Lypsykarjamme ruokinnassa käytettävä korsirehu ja vilja saadaan pääsääntöisesti oppilaitoksemme omilta pelloilta.”