Istumatyöläiset vaipuvat sikiöasentoon

Arkinen liikkuminen vähenee jatkuvasti

Nykypäivänä jokainen tietää, kuinka tärkeää olisi liikkua. Siitä huolimatta liikkumattomuus ja siihen liittyvät ylipaino, tyypin 2 diabetes, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä mielenterveyden ongelmat lisääntyvät. Istumatyön myötä asentomme muistuttaa päivä päivältä sikiöasentoa. Yrittäjä, kirjailija, kahvakuulavalmentaja Kukka Laakso kertoo, kuinka voi helposti lisätä liikettä päiviinsä, ja miksi voimaharjoittelu on nykyihmiselle erityisen tärkeää.

Liikuntamahdollisuuksien, salien ja erilaisten lajien kirjo on tänä päivänä erittäin runsas. Myös tietoa liikunnan tärkeydestä on enemmän kuin koskaan. Silti ihmisten kunto ja terveys rapistuvat, toimistotyötä tekevä kansa painuu kasaan näyttöpäätteiden ääressä.

Kirjailija, yrittäjä, valmentaja Kukka Laakso pohtii, miten on mahdollista, että tiedämme liikunnasta jatkuvasti enemmän, mutta olemme samaan aikaan sairaampia kuin koskaan.

– Aikaisemmin liikunta oli luonteva osa ihmisten arkielämää. Paikasta toiseen käveltiin tai pyöräiltiin, halot hakattiin omin käsin. Kun ennen töissä painettiin metsiä matalaksi, tänä päivänä painetaan korkeintaan enteriä, Kukka sanoo.

Kukan mielestä suurin ongelma liikkumattomuuteen piilee asenteissa. Kynnys liikunnan aloittamiseen on muodostunut suureksi, usein koetaan, ettei aika riitä lähteä työpäivän päätteeksi jumppaan.

– Liikunnasta on muodostunut stressaava pakko, arjesta irrallinen harrastus muiden kiireiden lisäksi. Liikunta on mielestäni ymmärretty väärin. Huomio tulisi kiinnittää jokapäiväiseen arjen liikkumiseen, jolloin liikunnan aloittaminen olisi myös erittäin helppoa, Kukka sanoo.

Pienillä asioilla on Kukan mukaan suurin merkitys.

– Liikkumisen voi aloittaa yksinkertaisesti vaikka, siitä, että kävelee portaat hissin sijaan. Lähikauppaan voi mennä kävellen tai polkupyörällä. Liikunnan alittaminen ei tarkoita sitä, että olisi otettava osaa toinen toistaan erikoisemmille ryhmäliikuntatunneille. Arjen päivittäinen liikkuminen on kaikkein tärkeimmässä roolissa, Kukka toteaa.

Nykyinen työelämä vaatii aikaisempaa vähemmän fyysistä ponnistusta, päivät vietetään tietokoneen ääressä istuen.

– Istuminen ei itsessään ole ainoa ongelma, mutta koneen ääressä tehty istumatyö vetää ryhtimme sikiöasentoon. Päätteen äärellä työskennellessä pää työntyy vaistomaisesti kohti tietokoneruutua. Ryhti painuu kumaraan ja hartiat jännittyvät ylös. Sama asento toistuu puhelinta tai tablettilaitetta käytettäessä. Istumatyössä omaksuttu kumara ryhti jää pysyväksi ja näkyy ruokaillessa, juostessa ja jopa kuntosalilla, Kukka kertoo.

Sikiöasennosta seuraa lukuisia erilaisia vaivoja muun muassa päänsärkyä, niska-hartiaseudun kipuja, huimausta ja selkävaivoja.

Päätetyöskentely laittaa myös hiirikäden koville, staattinen työasento voi aiheuttaa vaivoja kyynärvarteen, olkapäähän tai lapaluun seudulle.

Jatkuva istuminen heikentää alavartalon verenkiertoa sekä aineenvaihduntaa, mistä voi seurata turvotusta, suonikohjuja ja nivelvaivoja. Usein erilaiset ongelmat seuraavat toisiaan.

– On selvää, että työt pitää tehdä, mutta tärkeää olisi vaihdella työasentoa ja työskennellä välillä esimerkiksi seisten. Taukojumpasta on puhuttu jo 1970-luvulta lähtien, mutta se ei ole rantautunut käytännön elämään. Liikettä niveliin voi kuitenkin yhtälailla saada tekemällä kahvitauolla pienen verryttävän kävelylenkin, Kukka sanoo.

Nykyään päivästä istutaan niin suuri osa, ettei jumppatunti pari kertaa viikossa riitä. Huomio tuleekin kiinnittää jokapäiväiseen liikuntaan myös työpäivän aikana.

– Pienistä asioista kasvaa merkittävä puro parissakymmenessä vuodessa, Kukka sanoo.

Kukan mukaan istuva, päätetyötä tekevä kansa tarvitsee runsaasti lisää liikuntaa. Ei ole kuitenkaan olemassa erikseen toimistotyöläisen treeniä.

– Jos on heikko, tarvitsee voimaa, jos taas keho on kankea, tarvitsee liikkuvuutta. Mikäli puuskuttaa parkkihallin portaissa tai mappihyllyyn kurottaminen tuntuu ponnistukselta, tarvitsee kuntoa, Kukka toteaa.

Jos aikaa on rajallisesti, mutta haluaa silti harrasta jotakin mahdollisimman tehokasta, kannattaa Kukan mielestä valita voimaharjoittelu. Lihasvoiman kehittäminen on erittäin tärkeää myös naisille.

Mitä heikommassa kunnossa lihaksisto on, sitä suurempi haitta päätetyöstä koituu. Toisaalta lihasvoiman kehittäminen auttaa oikaisemaan kumaran ryhdin.

– Voimaharjoittelu on yksinkertainen tapa vaikuttaa kuntoon, olemukseen, ryhtiin ja fyysiseen suorituskykyyn. Jumppatunti voi tuoda iloa ja kuntoa, mutta se ei valitettavasti auta lihasheikkouteen. Perusliikkeet, kuten kyykky, maastaveto tai pystypunnerrus kuormittavat kehoa ja suuria lihasryhmiä tasaisesti. Liikkeitä ei tarvita paljoa, ja harjoitus on tehtävissä melko nopeasti, Kukka selittää.

Vaikka punttitreeni on tätä nykyä noussut jopa muoti-ilmiön asemaan, on voimaharjoittelu edelleen suurimmalle osalle ihmisistä vierasta.

– Tavalliselle, 40–45-vuotiaalle toimistotyöntekijälle, voi olla iso kynnys lähteä kuntosalille. Toisin kuin voisi kuvitella, maastavedot ja kyykyt ovat useimmille vielä täysin tuntemattomia asioita, Kukka muistuttaa.

Kahvakuula on Kukan oma laji, jonka myötä moni aloittelija on löytänyt tiensä voimaharjoittelun pariin.

– Kaikki painoharjoittelu on hyvästä. Kahvakuulaan on kuitenkin helppo tarrata kotonakin, jos ei ole syystä tai toisesta innokas lähtemään kuntosalille. Olen vetänyt kahvakuulakoulutuksia ja treenipäiviä, joissa kahvakuulalla voimailua on päässyt kokeilemaan ryhmässäkin. Kahvakuulan ja ryhmätuntien kautta moni on innostunut tarttumaan puntteihinkin, Kukka kertoo

Kukka Laakso kertoo kokemuksiaan siitä, kuinka ihmiset ovat ottaneet itseään niskasta kiinni ja tehneet uskomattoman elämänmuutoksen.

Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa liikunnallisempaa ja terveempää elämä. Olen nähnyt, kuinka henkilö, joka ei ole liikkunut lainkaan, on löytänyt itsestään aivan uusia ominaisuuksia, tarttunut kahvakuulaan ja lopulta nostanut maasta sata kiloa.

Kukan mukaan ihminen muuttuu usein kokonaisuutena aloittaessaan liikkumisen.

– Liikunta kohentaa fyysistä kuntoa, kehittää lihasvoimaa ja parantaa ryhtiä, mutta vaikuttaa merkittävästi myös itsevarmuuteen. Liikunta edistää paisti fyysistä hyvinvointia, myös mielenterveyttä. Kun harjoittaa ja ravitsee kehoaan myönteisesti, se vaikuttaa samalla tavalla myös mieli- ja tunnetasolla. Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, Kukka muistuttaa.

Valitettavan usein elämänmuutos käynnistyy vasta sitten, kun ihminen kärsii jostain vaivasta.

– Ravinto tulee mieleen, kun ylipainoa on kertynyt tai diabetes uhkaa, liikuntaan herätään, kun säryt ovat johtaneet sairauspoissaoloihin ja kipulääkekierteeseen. Muutos kannattaisi kuitenkin tehdä ennen kuin kärsii kroonisista vaivoista.

Tärkeää on asettaa itselleen riittävän lempeitä tavoitteita ja aloittaa liikunta maltillisesti.

– Rauhallinen aloitus ja jatkuvuus ovat pitkällä aikavälillä viisaampi valinta kuin kerran vuodessa parin viikon treenibakkanaalit, jolloin innostus ja keho käytetään kerralla loppuun, Kukka sanoo. n

”Päätteen äärellä työskennellessä pää työntyy vaistomaisesti kohti tietokoneruutua. Ryhti painuu kumaraan ja hartiat jännittyvät ylös.”

”Voimaharjoittelu on yksinkertainen tapa vaikuttaa kuntoon, olemukseen, ryhtiin ja fyysiseen suorituskykyyn.”

”Liikunta kohentaa fyysistä kuntoa, kehittää lihasvoimaa ja parantaa ryhtiä, mutta vaikuttaa merkittävästi myös itsevarmuuteen.”