Aino Ackté

Aikakautensa ainutlaatuinen tähti

Kuka oli tämä nainen, jolla lähes kaikki aikakautensa merkkimiehet omistivat runojaan, sävellyksiään tai maalauksiaan?

Teksti: Tarja LehtolaKuvat: Ilmajoen Musiikkijuhlat ja Tarja Lehtola

Ensimmäisen suomalaisen kansainvälisesti tunnetun oopperatähden, Aino Acktén huvilassa voi tuntea olevansa pieni lenkki historian ketjussa.

Huvilan seinien suojissa on syntynyt merkittävää suomalaista kulttuuria suurten mestarien kynästä. Talossa ovat vierailleet niin Runeberg, Topelius, Snellman, Sibelius, Leino, Merikanto kuin Edelfeldtkin .

Aino Ackté oli tuskin päästänyt ensiparkaisuaan, kun Suomessa jo tiedettiin odottaa uutta laulajatähteä suomalaisen kulttuurin taivaalle. Isä oli muusikko ja äiti laulajatar, niinpä ei ollut ihme, että tytär debytoi jo parivuotiaana.

Pikku satakieli piti ensikonserttinsa seitsemäntoistavuotiaana. Hufvudstadsbladet julisti arvostelussaan: ”Neiti Acktén ääni on oikea stradivarius”.

Laulajattaren ura ampaisi häikäisevään nousuun. Hänet valittiin Pariisiin opiskelemaan vuonna 1894 parhaana kaikista pyrkijöistä. Pian koko Pariisi lankesi polvilleen Acktén jalkojen juureen.

Aino Ackté oli jo lapsena ohi kulkiessaan mereltä katsellut upean puutarhan ympäröimää Turholmin huvilaa. Hän tuskin uskoi onneaan todeksi päästessään huvilan omistajaksi. Huvilan puisto oli harvinainen Suomen oloissa. Mahtavat satavuotiaat riippakoivut sekä monenlaiset ulkomaiset puut ja pensaat hoidettiin rakkaudella.

Ackté rakasti vaaleaa avaruutta, niinpä huvila remontoitiin sekä päältä että sisältä valkoiseksi. Seinistä onkin löydettävissä seitsemän erilaista kerrostumaa, mutta lattiat ovat alkuperäiset. Niitä ovat askelillaan hioneet monen mestarin askeleet. Nykyään Helsingin kaupungin omistuksessa oleva huvila Tullisaaren puistossa oli Aino Acktén kesähuvilana vuodesta 1904 lähtien.

Niin Eino Leino kuin Oskar Merikantokin olivat tuttu näky Turholmissa. Leino, suomalaisten tunteiden armoitettu tulkitsija oli Acktén sydänystävä. Joissakin Leinon runoissa mainittu neito tummakulmainen oli juuri Ackté.

Aino Ackté pysyi Leinon rinnalla tämän vaikeinakin aikoina. Heillä oli henkisesti herkkä ja kaunis suhde.

Avioliitto Heikki Renvallin kanssa päättyi eroon Suomen itsenäistymisvuonna 1917. Kahta vuotta myöhemmin Ackté avioitui Bruno Jalanderin kanssa. Ackté herätti voimakkaita tunteita, myös suomalaisen musiikin suurmies Jean Sibelius omisti oopperatähdelle ”Höstkväll”-laulun.

Jo ennen Acktén aikaa Turholmin huvilassa oli nähty lukuisia merkittäviä aikalaisia. Kauppaneuvos Henrik Borgström tuli huvilan omistajaksi vuonna 1838. Borgström oli merkittävä tieteen ja taiteen tukija.

Borgströmien kultahääpäivänä neliääninen kuoro esitti Paciuksen varta vasten tätä tilaisuutta varten säveltämän ja Topeliuksen sanoittaman laulun. Sitä kuunteli 400 kutsuvierasta.

Laulun luoneet herrat kuuluivat lähipiiriin, kuten myös Runeberg, joka usein vieraili Turholmissa. Siellä Topelius kirjoitti erään kaikkien aikojen kauneimmista runoista ”Pihlajan ja syreenin alla”. Myös J.V. Snellman oli tuttu vieras huvilalla. Huvila oli monelle taiteilijalle syvän inspiraation lähde.

Kun Aino Ackté ja hänen miehensä Heikki Renvall ostivat Turholmin tilan vuonna 1904 Borgströmin perikunnalta, kulttuurielämä jatkui vilkkaana.

Ackté järjesti ystävilleen upeita juhlia, legendaarisimmat ja näyttävimmät pidettiin kansan palvoman taiteilija Albert Edelfeltin vieraillessa huvilassa vuonna 1905. Vieraat ja koko Helsinki saivat todistaa upeaa ilotulitusta. Lähtiessään aamulla huvilalta Edelfelt piti viimeisen ja kauneimman puheensa, jonka jälkeen hän kertoi lähtevänsä kuolemaan. Tämä kävi toteen, taiteilija kuoli kahta viikkoa myöhemmin vain 50-vuotiaana.

Edelfelt maalasi Acktésta kuuluisan kokovartalokuvan, jonka Ateneum osti vuonna 1902. Edelfelt palvoi Acktéta. Sykkikö laulajattaren sydän Edelfeltille? Siitä ei ole varmuutta, koska hänen päiväkirjojaan ei ole saatu julkisiksi.

Turholmin huvilassa viihtyvät hyvät henget. Jos jollakin, niin tällä talolla on sielu. Suomalaisen kulttuurin kulta-aika elää Turholmin huvilassa lähes käsin kosketeltavana.

Ja Ateneumin aarre, Aino Acktén mestarillinen muotokuva kertoo edelleen omaa tarinaansa Acktén ja Edelfeltin herkästä rakkaustarinasta.

”Aino Ackté rakasti vaaleaa avaruutta. Acktén aikana Turholmin huvila remontoitiin sekä päältä että sisältä valkoiseksi.”

KUKA?