Itänaapurin hohdokas helmi

Maailman pohjoisin miljoonakaupunki Pietari on Unescon maailmanperintökohde, joka pursuaa historiallisia nähtävyyksiä ja kulttuurielämyksiä. Venäjällä ei ole toista kaupunkia, johon liittyisi niin paljon legendoja ja taruja kuin Pietariin. Pietari Suuren reilut 300 vuotta sitten perustamaa kaupunkia on rakastettu, vihattu, ylistetty ja kirottu. Välinpitämättömäksi se jättää tuskin ketään.

Teksti ja kuvat: Tarja Lehtola

Tsaarien aikana Pietariin kohosi valtava määrä upeita rakennuksia. Rakentaessa ei säästelty kultaa ja kimallusta, mutta ei myöskään ihmishenkiä. Kaupunki on hiellä ja verellä rakennettu suolle. Pietari vetääkin ihmisiä puoleensa palatsiensa ja satojen museoidensa takia. Niihin kuuluu yksi maailman merkittävimmistä taidemuseoista, Eremitaasi.

Maailmaan suurimpiin museoihin lukeutuva Eremitaasi on Pietarin suosituin nähtävyys. 1754–1762 rakennettu Talvipalatsi oli pitkään keisarien talviasuntona. Sen edessä sijaitsee Palatsinaukio, joka on kuuluisa vuoden 1917 vallankumouksesta.

Aukiolla on elämää aamusta iltaan. Komeaa katseltavaa ovat hevoset vaunuineen sekä tsaarinaikaisiin asuihin pukeutuneet naiset ja miehet, jotka poseeraavat valokuvissa turistien kanssa. Itse tsaarikin vierailee aukiolla päivittäin. Laaja aukio kertoo omaa tarinaansa Pietarin vaiherikkaasta menneisyydestä. Nykyään Palatsinaukio toimii suosittuna ulkoilmatapahtumien näyttämönä, jossa järjestetään erilaisia konsertteja sekä messuja.

Eremitaasi on yksi maailman suurimmista taidemuseoista. Eremitaasin näyttelytilat käsittävät yhteensä 365 huonetta. Museotilojen pinta-ala on yhteensä 233 345 neliömetriä, eli Eremitaasin näyttelysaleihin mahtuisi noin 33 keskikokoista jalkapallokenttää. On laskettu, että nähdäkseen jokaisen museon taideteoksen ja esineen, on käveltävä 22 kilometriä. Mikäli jokaista taideteosta katselee yhden minuutin, kuluu kaikkien katselemiseen miltei 15 vuotta aikaa. Mutta vähemmälläkin saa jo käsityksen Talvipalatsin erityislaatuisesta upeudesta.

Eremitaasin taidekokoelmien arvokkaan ytimen on kerännyt yksi ainoa ihminen, Katariina Suuri. Keisarinnaus mahdollisti hänelle valtavat rahavarat ja oikeuden yksin päättää, mitä rahoillaan teki. Vuonna 1764 Katariina II osti eräältä preussilaiselta kauppiaalta kokoelman länsieurooppalaisten taiteilijoiden tauluja. Siitä hankinnasta sai alkunsa Eremitaasin Taulugalleria. Katariina II huumaantui keräilystä, vieden sen pian äärimmäisyyksiin, kuten keräilyssä yleensäkin helposti käy. Ja kun itänaapurissa kaikki on suurta, ei kulunut kauankaan, kun hänen kokoelmansa alkoi tavoitella ensimmäistä paikkaa maailmassa niin lukumäärältään kuin siihen kuuluvien maalausteosten laadultakin.

Kukapa ei tuntisi lausahdusta siitä, miten pitkäksi venähtänyttä rakennusprojektia verrataan Iisakin kirkon rakentamiseen. Kun Iisakin kirkko reilut 150 vuotta sitten valmistui, sitä oli todella rakennettu pitkään ja hartaasti, neljäkymmentä vuotta. Nähdessään tuon mahtavan kolossin ei pitkäksi venähtänyttä rakennusaikaa ihmettele.

Iisakin kirkko on maailman neljänneksi korkein kupolirakennus Rooman Pietarinkirkon, Lontoon St Paulin katedraalin ja Firenzen Santa Maria del Fiore -tuomiokirkon jälkeen. Ja kuten sen rakentamisen aikaan Venäjällä oli tapana, raaka-aineissa ei pihistelty. Joka puolelta kaupunkia näkyvään kultakupoliin on käytetty sata kiloa kultaa. Rakennus on päällystetty marmorilla. Tsaarien aikana Pietariin rakennettiin valtava määrä muitakin upeita rakennuksia. Kultaa ja kimallusta ei säästelty. Ei pidetty myöskään lukua ihmishengistä, joita hulppeiden rakennustöiden aikana menetettiin.

Neuvostovalta sulki Iisakin kirkon vuonna 1928, ja mahtava monumentti jäi rappiolle. Paljon esineistöä siirrettiin muualle. Sodan alkaessa kirkon kullatut kupolit maalattiin harmaiksi, jotta ne eivät toimisi vihollisen maamerkkeinä. Vuonna 1948 katedraalista tehtiin Iisakin kirkon museo ja seuraavina vuosikymmeninä suoritettiin suuria kunnostustöitä, joissa myös kupolit entisöitiin alkuperäiseen asuunsa. Kirkkoon mahtuu 14 000 henkeä kerrallaan ihmettelemään 350 kohokuvaa ja veistosta sekä upeita alttareita. Lisäksi kirkossa on hienoja maalauksia, 150 taulua ja koristekatto. Kirkon koristeluun osallistuivatkin tietysti aikansa kuuluisimmat venäläiset tai venäläistyneet kuvanveistäjät ja maalarit.

Pietari Suuren rakennuttama Pietarhovi eli keisarien Kesäpalatsi sijaitsee Suomenlahden rannalla reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Pietarin keskustasta. Kesäaikaan Pietarhoviin pääsee nopeasti vesitse kantosiipialuksella.

Päärakennusta alettiin rakentaa vuonna 1714, esikuvana rakennuttajalla oli Versailles puistoineen. Kun töitä oli tehty kuumeisesti lähes kymmenen vuoden ajan, elokuussa vuonna 1723 Pietarhovin avajaisissa vieraiden silmät pyöristyivät hämmästyksestä, kun heidän silmiensä eteen avautuivat kolme palatsia, upeat puistot satoine veistoksineen ja kuusitoista suihkulähdettä, joiden virrat läikehtivät auringossa kaikissa sateenkaaren väreissä. Nykyisin Pietarhovin yli 1000 hehtaarin alueella on yli kolmekymmentä rakennusta ja paviljonkia. Erityisen kuuluisa Pietarhovi on porrastetusta suihkulähteestään.

Kaikki tsaarit kohtasivat väkivaltaisen kuoleman. Jotkut tsaarit heittivät henkensä jopa omien perheenjäsentensä toimesta, mutta kuuluisin on tarina viimeisimmästä tsaariperheestä. Heidät haudattiin kahta perheenjäsentä lukuunottamatta Pietari–Paavali -linnoitukseen vuonna 1998, 80 vuotta teloittamisensa jälkeen. Jo valmistumisestaan lähtien, lähes 300 vuotta, Pietari Paavalin kirkko on toiminut Venäjän Romanov -sukuisten tsaarien hautaholvina.

Pietari on suuri ulkoilmamuseo, joka on loputon aarreaitta kulttuurin ja historian ystäville. Pietari Suuri ihaili suuresti Amsterdamia ja kaivautti tästä syystä kaupunkia halkovaan Nevaan useita vesireittejä. Romantiikan nälkäisille sopii risteily pimenevässä illassa kaupungin valojen tuikkien tähtinä ympärillä.

”Erityisen kuuluisa Pietarhovi on porrastetusta suihkulähteestään.”
”Eremitaasin taidekokoelmien arvokkaan ytimen on kerännyt yksi ainoa ihminen, Katariina Suuri.”

MITÄ?

Tiesitkö tämän Eremitaasista?

- Eremitaasia ympäröivällä piha- ja puistoalueella on 176 veistosta.

- Talvipalatsissa on 1 057 huonetta, 117 portaikkoa ja 1 945 ikkunaa.

- Keisareiden aikana palvelijoilla ei ollut oikeutta liikkua Talvipalatsin saleissa. Kun heidän kuitenkin piti päästä siirtymään tiloista toisiin, heitä varten rakennettiin seinä- ja muurirakenteisiin kulkutunneleita.

- Eremitaasin alueella työskentelee virkatehtävissä noin 50 kissaa. Niiden pääasiallisena virkatehtävänä on suojella tiloja ja taidetta rotilta ja hiiriltä. Jokaisella kissalla on kuvallinen ”henkilökortti”.