1900-luvun alkupuoliskolla lukuisat nimekkäät suomalaiset hoitivat terveyttään Runnin vedellä

Runnin lähteen äärelle on saavuttu hakemaan terveyttä satojen vuosien ajan. Nykyään tiedetään, että Runnin veden virkistävä, energiatasoa ja vastustuskykyä lisäävä vaikutus perustuu sen sisältämään rautaan, piihin ja jopa 25 erilaiseen mineraaliin. Uuden hotellinjohtaja Jukka Savolaisen tavoite on nostaa Runni terveyskylpylänä sen entisaikojen kukoistukseen.

Teksti: Reetta Reinman Kuvat: Spa Hotel Runni

Unohdettu helmi. Sellaisena näen Runnin kylpylän, sanoo Spa Hotel uusi hotellin johtaja Jukka Savolainen. Hän aloitti Runnilla syyskuun alussa. Savolaisen tavoitteena on nostaa Runni entiseen tietoisuuteensa terveyskylpylänä. Nilsiässä perheensä kanssa asuva, 51-vuotias Savolainen on toiminut koko työuransa matkailu- ja ravintola-alan johtotehtävissä.

Runnin terveyslähde tuli tunnetuksi 1700-luvun puolivälissä. Kun kuopiolainen lääkäri Emanuel Elfvenbergc kierteli tarkastusmatkallaan harvaan asutuilla seuduilla, hän tapasi reissullaan paimenpojan lampaineen. Lääkärin huomio kiinnittyi lampaitten punaruskeisiin sorkkiin. Paimen kertoi lähellä olevasta lähteestä, josta pulppusi rautavettä, joka värjäsi saven ja siten lampaiden sorkat ruskeaksi.

Lähteestä kiinnostunut lääkäri sai matkallaan kuulla useita ihmeellisiä kertomuksia lähteestä ja sen parantavasta voimasta.

Erään kansantarun mukaan muuan kuuromykkä paimenpoika oli saanut kuulonsa ja puhekykynsä takaisin juotuaan lähteestä. Tarinat mitä ihmeellisimmistä parantumisista levisivät kansan suussa. Pian lähteelle alkoi vaeltaa sairaita ja rampoja ihmettä odottamaan.

Alkuun luonnontilaiselle lähteelle johti vain kapea metsäpolku. Matka oli pitkä ja vaivalloinen. Runnille pääsi hevoskyydillä vanhaa Savonlinna-Oulu -tietä pitkin tai soutuveneellä Kiurujokea pitkin, lähteelle saakka piti taivaltaa ratsain tai jalkaisin. Kun ensimmäinen laiva Suomela aloitti liikennöimisensä Runnille, lähteellä kävijöiden määrä kasvoi kesäaikaan yli neljään tuhanteen.

Kun tietoisuus lähteen parantavasta voimasta levisi, Runnille alkoi virrata myös varakkaampaa väkeä. Vuonna 1904 Runnille kohosi kartanohotelli ja siellä käynnistettiin kylpylätoiminta erilaisine hoitoineen. Loistokauttaan tämä kylpylä eli 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä. Kesiään Runnin kauniissa maalaismaisemissa, ihmelähteen äärellä viettivät lukuisat nimekkäät suomalaiset, kuten marsalkka Carl Gusfaf Mannerheim , taidemaalari Akseli Gallen-Kallela , oopperalaulaja Aino Ackté, säveltäjä Oskar Merikanto sekä kirjailijat Juhani Aho ja Eino Leino .

Kartanohotelli on entisöity 2001. Kartanohotellin huoneet on nimetty siellä aikoinaan vierailleiden tunnettujen henkilöiden mukaisesti. Kartanohotellin Juhlaravintola Marsalkka on nimetty ravintolan tunnetuimman asiakkaan mukaan, kartanohotellissa on myös Carl Gustav -sviitti. Spa Hotel Runnin 1980 rakennettu nykyinen päärakennus Kylpylähotelli on saneerattu 2015. Majoituspaikkoja kylpylä- ja kartanohotellissa on yhteensä noin 200. Kylpylähotellin ravintolassa on asiakaspaikkoja parisataa. Henkilökuntaa Runnilla on 48.

Vaikka ajat ja puitteet ovat muuttuneet, Runnin ihmelähteen vedellä hoidetaan erilaisia vaivoja kuten ennenkin. Spa Hotel Runnin vastaanottoaulassa pulppuaa vesilähde. Päärakennuksen ulkopuolella sijaitsee juomahalli, jonka vettä saa niin ikään juoda vapaasti. Moni tuleekin Runniin edelleen sen veden vuoksi.

Nykyisin tiedetään, ettei veden hyvää tekevissä vaikutuksissa ole kyse ihmeestä, vaan Runnin veden sisältämistä ainesosista. Runnin vesi sisältää runsaasti rautaa ja piihappoa sekä lisäksi 25 muuta mineraalia ja kivennäisainetta, kuten natriumia, mangaania, kromia, kloridia, nikkeliä ja seleeniä. Spa Hotel Runnissa terveyslähteen vedellä hoidetaan myös ulkoisesti, erilaisten käärehoitojen muodossa.

– Runnilla on monipuoliset terveyskylpylähoidot – kultahoidosta kuppaukseen – sekä kauneus- ja kampaamopalvelut. Terveyskylpylähoidossa, kuten luonnonyrttikylvyissä hyödynnetään myös lähialueen yrttejä. Lisäksi tarjoamme Runnilla erilaisia hyvinvointipaketteja sekä luentotilaisuuksia. Runnin lähiympäristö tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia ulkoiluun, Jukka Savolainen kertoo.

Hän toteaa, että luontoelämykseen ei tarvita mitään ihmeellistä, luonto itsessään riittää.

– Makkaran paistaminen nuotiolla, tervan tuoksu kanavarannassa, pilkillä käynti, marja- ja sieniretki, Savolainen luettelee kiireiselle nykyihmiselle voimaannuttavia ja monesti eksoottisiakin luontoelämyksiä.

– Erityisesti nämä ovat eksoottisia elämyksiä ulkomaalaisille.

Suomen luontomatkailun kehittämisessä Savolainen näkee runsaasti mahdollisuuksia.

Savolaisen tavoitteena on nostaa Runni nimenomaan terveyskylpylänä samaan kuuluisuuteen kuin se oli Runnin kukoistuskautena 1900-luvun alussa. Savolaista harmittaa, kun Suomessa panostetaan niin suuresti virolaisten terveyskylpylöiden markkinoimiseen, kun kotimaistakin tarjontaa olisi.

Potentiaalisia asiakkaita kylpylöihin Savolaisen mukaan Suomessa riittää. Hän painottaa kohderyhmää nuoret viriilit eläkeläiset.

– Heitä on Suomessa eri laskentatavan mukaan puolesta miljoonasta miljoonaan.

Savolainen korostaa terveyden kolmikantaisuutta: fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen. Runnin palvelutarjonta huomioi hänen mukaansa nämä kaikki.

Ravintolan parketilla pistetään jalalla koreasti elävän tanssimusiikin tahdissa. Runni toimii teatterinakin, tänä syksynä ravintolasalin näyttämöllä nähdään Mannerheim Runnilla -näytelmä. Runnilla on myös runsaasti erilaisia musiikkitilaisuuksia.

Ravintolassa tarjotaan runsaasti pienten valmistajien ruokaa sekä tätä nykyä hyvin suosittua lähiruokaa.

– Kala tulee takuulla läheltä, Runnin vieritse virtaavasta joesta!

Savolaisen mielestä meidän suomalaisten tulisi nähdä kotimaisen kalan arvo; ulkomaalaiset sen osaavat, heille suomalainen kala on haluttua herkkua.

Savolaisen tavoitteena on myös saada Runnin maineikas historia elämää kylpylävieraiden kokemusmaailmassa. Ensi kesänä asiakkaat voisivat esimerkiksi nauttia Mannerheim-brunssista, jossa pitkän kaavan mukaan tarjottava brunssi on katettu pieteetillä esteetikkona tunnetun Mannerheimin tapoja kunnioittaen. Mannerheimin ajan aamiaisherkkujen keralla tarjoillaan kulttuuria, kuten runotaidetta ja sellonsoittoa. Tällainen on suunnitteilla ensi kesäksi.

Savolainen kertoo, että Runnilla on ollut merkittävä rooli Suomen historiassa.

– Vuonna 1918 pääministeri Castrén tuli nimenomaan juuri valitun presidentti Ståhlbergin valtuuttamana Runnille neuvottelemaan Mannerheimin kanssa siitä, että Mannerheim jää Suomeen ja hänestä tulisi Suomen Armeijan ylipäällikkö, mutta Mannerheim kieltäytyi. Tuolloin Runnilla ratkaistiin monella tapaa Suomen suunta, sanoo Savolainen.

”– Potentiaalisia asiakkaita kylpylöihin Jukka Savolaisen mukaan Suomessa riittää. Hän painottaa kohderyhmää nuoret viriilit eläkeläiset.”
”– Meidän suomalaisten tulisi nähdä kotimaisen kalan arvo. Ulkomaalaiset sen osaavat, heille suomalainen kala on haluttua herkkua.”