Ennen kuin koristeista säihkyvän joulupuun ympärillä käydään piirileikkiin, ovat kuusenkasvattajat ahertaneet 12 vuotta

Kevät, huhtikuun puolivälistä toukokuun alkuun, on parasta aikaa leikata joulukuuset. Kauriit ja pintakasvillisuus ovat kellolaisten Alakankaan joulukuusifarmareiden harmina. Kuusien ravinto- ja kosteustilanne selviää neulasnäytteestä.

Teksti: Reetta Reinman Kuvat: Reino Alakangas

Kellolaisella Alakankaan perheellä jouluun valmistautuminen alkoi tänä vuonna huhtikuun puolivälissä. Silloin he muotoleikkasivat joulukuusipelloillaan kasvavia kuusia.

– Muotoleikkauksessa käsitellään aina kuusen viimeisintä vuosikasvua, puu kierretään leikkaamalla joka puolelta. Kesän ja syksyn mittaan leikkuujäljet katoavat kuusen kasvaessa, jäljellä jää kaunis muoto, Reino Alakangas kertoo.

Kaikki tämän vuoden joulusesonkiin myyntiin menevät joulukuuset viimeisteltiin sokeritopan muotoisiksi elokuun alussa.

Kevät on Alakankaan mukaan parasta kaikkien joulukuusien, myös nuorempien, vielä pellolle kasvamaan jäävien kuusien leikkausaikaa. Kuusi on silloin lepotilassa ja itiöitä on vähiten.

– Syksyllä joulukuusia ei ole enää syytä muotoleikata, itiöiden määrä on silloin suurimmillaan.

Alakankaan perheen Kellonkuusi-nimisellä joulukuusifarmilla joulukuuset kasvatetaan sukutilan vanhoilla pellonpohjilla, noin parin hehtaarin alueella. Kuusi kasvaa normaaliin huonekorkeuteen noin 12 vuodessa.

– Pelto on paras kasvualusta joulukuusille. Kuuset saavat pellolla hyvin valoa ja myös ravinteita on yleensä runsaasti, Reino Alakangas kertoo.

Ravinteita pelloilla onkin riittänyt, ainoastaan kalia Alakankaat ovat joutuneet antamaan lannoitteena.

– Kuusten tarvitsemat ravintoaineet selviävät neulasnäytteestä, Reino Alakangas kertoo.

Hän kerää kevättalvella kuusien viimeisen vuosikasvun neulasia kilon verran ja lähettää ne analysoitavaksi Suomen Ympäristöpalvelu Oy:n laboratorioon. Tulokset tulevat parin viikon sisällä.

– Kuusen neulasista selviää maaperän ravintoainepitoisuudet. Neulaset kertovat myös, millainen on niiden kasvualustan vesitalous, onko kosteutta sopivasti, liikaa vai vaivaako kuivuus.

Harmia ja lisätöitä joulukuusifarmille tuovat kauriit ja rehevänä kasvava pintakasvillisuus. Kauriita pelotellaan pois. Pintakasvillisuutta vastaan taistellaan ajamalla sitä matalaksi päältä ajettavalla ruohonleikkurilla. Torjunta-aineita he eivät käytä.

– Kuusilajeista tänne pohjoiseen sopivat kotimainen metsäkuusi ja mustakuusi. Näiden lisäksi olemme joskus kokeileet kasvattaa serbiankuusta, mutta se ei viihdy näin pohjoisessa, Alakangas kertoo.

Kellonkuusen joulukuusifarmille on matkaa Oulun keskustasta 15 ja Haukiputaan keskustasta 8 kilometriä.

Noin kuukausi ennen joulua Alakankaat kaatavat ensimmäiset kuuset, muun muassa pikkujoulukuuset. Myöhemmin kuusia kaadetaan tarpeen ja menekin mukaan. Osa asiakkaista hakee kuusen suoraan pellolta.

Myyntiin menevät joulupuut viedään säilytykseen Alakankaan yli sata vuotta vanhan sukutilan pihapiirissä olevaan konehalliin, josta koneet ja vehkeet on ajettu pois kuusien tieltä.

Kellonkuusi myy vuosittain toistasataa joulukuusta. Suosikkipituus joulukuuselle on 2,20–2,30 metriä, mutta Alakankailta saa tilata kaikenkokoisia kuusia. Hintataso on 50 euron molemmin puolin.

Pääosin asiakkaat hakevat kuuset heiltä Kellosta, mutta jonkin verran kuusia myös kuljetaan, lähinnä yritysasiakkaille.

– Kuusenostoreissulla on samalla mahdollisuus tutustua maatilan esineistöön sekä talliin rakentamaamme jouluseimeen. Pihapiirissä olevassa kodassa voi paistaa makkaraa, Reino Alakangas kertoo.

– Kuusta voidaan kuljettaa auton katolla suojaamattomana ainoastaan lyhyitä matkoja. Yli kymmenen kilometrin matkoilla kuusi tulee pakata muoviin, pressuun tai pussiin, Alakangas muistuttaa.

Joulukuusibusineksen Alakankailla aloitti perheen nyt 42-vuotias Jani -poika rippikouluikäisenä. Taskurahoja hankkiakseen hän myi joulukuusia kaupan edessä. Kuuset kaadettiin suvun metsätilalta yhdessä isä-Reinon kanssa.

1995 Reino tutustui metsätyön yrittäjäkurssilla joulukuusien kasvatukseen. Asia innosti. Kirvesmiehen työn ohessa hän aloitti joulukuusten kasvattamisen. Työ jatkuu, ja päivisin virkatöissä oleva Jani vastaa 73-vuotiaan isänsä kanssa kuusitoiminnasta, myös perheen naisväki ja lastenlapset ovat innolla mukana. Virikkeitä Reino on käynyt hakemassa Pohjois-Amerikkaa myöten.

– Siellä meksikolaisilla joulukuusen leikkaajilla oli erikoinen metodi. He muotoleikkasivat joulukuuset valtavan isoilla veitsillä lyöden. Se oli joutuista hommaa!

”– Kuuset saavat pellolla hyvin valoa ja myös ravinteita on yleensä runsaasti.”