Yli 50 vuotta tanssilavoja kiertänyt Juhamatti vaatii:

Suomalaista iskelmämusiikkia sanotaan suomalaisten tunnekieleksi. Kansa haluaa kuunnella iskelmiä. Miksi Yleisradio ei soita niitä? kysyy yli 50 vuotta suomalaisen iskelmämusiikin saralla töitä tehnyt Juhamatti.

Teksti: Reetta Reinman

Juhamatti kuuli vuonna 1976 sattumalta radiosta ranskalaisen Fanny Fanny -kappaleen. Ihastui ja päätti, että siitä tulee hänelle hittibiisi. Niin tuli. Juhamatin albumi Fanny Fanny julkaistiin vuonna 1977. Suomenkieliset sanat Fanny Fanny -biisiin teki Crisse Johansson. Kappale nousi heti listaykköseksi.

Fanny Fannyssa on kaunista yhteensattumaa. Juhamatin äidin nimi oli Fanny. Äidiltään hän on perinyt laulutaitonsa.

– Äitini lauloi yli 60 vuotta kuoroissa, myös isäni oli hyvä laulumies, samoin kaksi sisartani, Juhamatti kertoo.

Vuonna 1950 syntynyt Jussi Matias Mäkelä eli Juhamatti, 67, on kotoisin Lehtimäeltä, joka nykyisin kuuluu Alajärveen. Hänen lapsuudenperheessään oli äiti, isä sekä kaksi häntä vanhempaa sisarta. Juhamatin isä oli toimittaja ja äiti kukkakauppias.

Juhamatti on asunut yli 40 vuotta Lapualla perheensä kanssa. Perheeseen kuuluu vaimo sekä kaksi aikuista lasta, Jesse, 23, ja Nea, 20. Lastenlapsia Juhamatilla on neljä.

Pienestä pojasta saakka Juhamatti tiesi, mitä hän haluaa tehdä isona. Hän halusi laulaa ja tehdä musiikkia. Kansakoulussa laulunumerona oli ekaluokalla 9, sitten seuraavina vuosina olikin 10, muutoin koulunkäynti ei oikein maistunut. Lapsuudessaan Juhamatti osallistui hyvällä menestyksellä moniin laulukilpailuihin. Ensimmäisen oman pianon hän sai 13-vuotiaana. Pianon lisäksi Juhamatti soitti nuoruudessaan kitaraa. Reilun kymmenen vuoden ikäisenä hänellä oli pientä bänditoimintaa kotitalon kellarissa.

Iskelmämusiikki veti nuorukaista eniten puoleensa.

– Odotin aina kovasti, milloin uusin Toivelaulu-vihko tulee paikalliseen kirjakauppaan. Heti, kun se tuli, juoksin sen ostamaan.

– Muun muassa Danny, Tapani Kansa, Markku Aro, Laila Kinnunen, Paula Koivuniemi; heitä kuuntelin ja ihailin.

1960-luvun lopulla elettiin tanssilavojen kulta-aikaa. Pohjanmaan tanssilavat tulivatkin tutuiksi tanssimisesta innostuneelle Juhamatille, heti kun oli rippikoulu käyty ja tanssilupa saatu.

– Olinkin aika epeli tanssilattialla! mies naurahtaa.

Solistin uran Juhamatti aloitti Ville Laurilan yhtyeessä 1968 ja keikkaili sen kanssa vuoteen 1970.

– Keikat olivat etupäässä Pohjanmaalla, mutta myös Lappi tuli tutuksi. Lapissa kierrettiin tanssipaikkoja ja ravintoloita jopa 12 keikan verran putkeen, tähtisolistina oli Anneli Sari.

Lapsuuden laulukilpailumenestys sai jatkoa, kun Juhamatti voitti vuosina 1968, 1969 ja 1970 isot kansalliset laulukilpailut Iisalmella, Punkaharjulla ja Turussa. Kilpailuihin osallistui laulajia ympäri Suomen. Armeijan jälkeen Juhamatti aloitti kitaristina ja laulajana seinäjokelaisessa Junnun Kängi yhtyeessä. Junnun Kängin kanssa Juhamatti kiersi pääasiassa Pohjanmaata viitisen vuotta. Rakennuksilla hän ehti olla jo alle parikymppisenä musiikkityön ohella.

Juhamatin iskelmälaulajan ura lähti nousuun, kun hän voitti 1975 CBS-levy-yhtiön ja Apu-lehden organisoiman Iskelmä-haavi -laulukilpailun.

– Huomasin ilmoituksen kyseisestä kilpailusta, kun olin parturissa ja luin samalla Apu:a. Siltä istumalta päätin osallistua Vaasassa pidettävään karsintakisaan, hän kertoo.

Iskelmä-haavi -kilpailun karsintakilpailuja järjestettiin kaksitoista ympäri Suomea. Osallistujia niissä oli yhteensä noin 500. Karsintakilpailujen voittajat pääsivät loppukilpailuun Helsinkiin Kulttuuritalolle. Juhamatti voitti kilpailun ja pääsi tulevan levy-yhtiönsä, CBS:n julkaisemalle kokoelmalevylle yhdessä muiden yhdentoista kisaan osallistuneen kanssa, muun muassa toiseksi kisassa tulleen Jamppa Tuomisen kanssa. Samantien CBS solmi Juhamatin kanssa levytyssopimuksen, yhteistyö jatkui 18 vuotta.

Juhamatti nousi maan suosituimpien iskelmälaulajien kärkikaartiin 1980-luvulla, jolloin hän sai neljä kultalevyä. Vuonna 2004 Poptori Oy:n tuottama Juhamatin “HITIT” tuotti myös kultalevyn.

Juhamatin 1980-luvun suuria hittejä ovat muun muassa Pieni ja lämpöinen, Rakkaudella, Mikä sulle oikein tuli, Voitko unohtaa, Vain yksi yö, Niin paljon kuuluu rakkauteen, Rakasta mua juuri näin, Näytän tien sekä Lemmenlaiva -TV-sarjan tunnusmelodia Vain rakkaus.

Niin ikään Juhamatin hittibiisiksi ja tavaramerkiksi noussut Volga poikkeaa hänelle tutusta balladi-linjasta. Volga on suomennos Dschingis Khan -yhtyeen hitistä Moskau. Myös Kari Tapio levytti samaisen kappaleen, mutta Juhamatin Volga veti suosiossa pitemmän korren.

CBS:n julkaisemia albumeja Juhamatilta on ilmestynyt kaiken kaikkiaan kaksitoista vuosina 1977–1995. Vuonna 1998 Juhamatti aloittii yhteistyön Esko Koivumiehen Xanadu levy-yhtiön kanssa. Tämä yhteistyö poiki kolme levyä: Sinivalkoinen, 1998, Joulujuhlan aika, 1999 ja Älä pelkää olla hellä, 2000. Kaiken kaikkiaan Juhamatilta on ilmestynyt 17 albumia.

Juhamatin itsensä tuottama levy, Linnan taivaallein teit, ilmestyi vuonna 2006. Omaa tuotantoa on myös Hittikokoelma vuodelta 2015. Kokoelmalevy herätti Juhamatin fanit; Kassu Halosen ja Vexi Salmen biisi Hiljaa virtaa Don nousi listaykköseksi Tätä Suomi tanssii -listalla. Juhamatti ryhtyi 2015 keikkailemaan uudella innolla.

Juhamatin uusin levy, Jylhämaa julkaistiin toukokuussa 2017 omalla levymerkillä TJM-Musiikki. Jylhämaa-albumille Juhamatti pestasi maan parhaita tekijöitä, kuten Tapio Lauhamaa, Petri Munck, Niklas Nylund, Esko Koivumies, Hannu Takala ja Jari Holm. Levyn teossa on ollut mukana myös Seinäjoen kaupunginorkesterin muusikoita. Jylhämaa-levyllä on 12 uutta kappaletta, muun muassa Veikko Samulin ja Timo Jokisen Haikeus-kappale, joka valittiin Lavakauden päättäjäisissä Tampereella vuoden 2016 Tanssihitiksi.

Syyskuussa 2017 Juhamatti palkittiin Sisu-palkinnolla pitkäaikaisesta työstä suomalaisen iskelmämusiikin hyväksi. Julkaisutoiminta jatkuu. Tammikuussa 2018 Jylhämaa-levyltä lohkaistaan uusi sinkku, Kun kahden ollaan. Uutta musiikkia on luvassa toukokuussa sinkun muodossa.

– Levyjä ja keikkaa on kiva tehdä. Ääni on kunnossa ja mies hyvässä vedossa, Juhamatti iloitsee.

Ääni hänellä on syntymälahjana. Sitä ei juuri tarvitse huoltaa.

– Toki jos on monta päivää keikkoja peräjälkeen, niin muutaman päivän lepo on äänelle tarpeen, hän sanoo.

Urheiluharrastukset pitävät kunnon korkealla ja kropan hoikkana. Kaukalopallo, lentopallo, lenkkeily ja golf ovat hänelle rakkaimmat liikuntamuodot.

Suomalainen iskelmämusiikki sykähdyttää suomalaisten sieluja. Sitä halutaan kuunnella ja sen tahdissa tanssia.

– Onkin suuri paradoksi, että koko kansan julkisin varoin rahoitettu Yleisradio ei juurikaan soita suomalaista iskelmää. Tähän tarvitaan kyllä ehdottomasti parannus. Suomessa on aivan varmasti miljoonaa iskelmää rakastavaa kuulijaa, joista saisi heti kuuntelijoita, jos vain radio soittaisi suomalaista iskelmää, Juhamatti sanoo.

Tanssiravintoloiden ja tanssilavojen kato näkyy iskelmälaulajien työssä.

– Keikoista on nyt kova kilpailu. Esimerkiksi 1980-luvulla tilanne oli aivan toinen, kesät talvet joka ilta tanssittiin ravintoloissa tai lavoilla, keikkoja oli 230-250 vuodessa. Joskus saatoin olla kuukaudenkin yhtä soittoa samassa hotellissa; kuusi iltaa viikossa soittoa ja laulua hotellin tanssiravintolassa.

50-vuotisen uransa aikana Juhamatti ei ole vielä tehnyt konserttikiertuetta.

– Sellaista olemme suunnitelleet ohjelmatoimistoni Gramofonin ja yhtyeeni Rosalien kanssa syys-marraskuulle 2018.

– Poptorin kanssa on myös suunnitteilla Elämyskortti hittibiiseistäni, Juhamatti paljastaa.

”– Äitini lauloi yli 60 vuotta kuoroissa, myös isäni oli hyvä laulumies, samoin kaksi sisartani.”