– Lääkkeellinen kivunlievitys ei estä antamasta rinnalla luonnollisia hoitoja

Päivi Mustajärvi opettaa kätilöille vyöhyketerapiaa yhdessä tyttärensä Alisa Kuukasjärven kanssa. Päivi ja Alisa kannustavat äitejä hyödyntämään vyöhyketerapiaa koko raskauden ajan. Rento keho ja mieli helpottavat synnytyksessä.

Teksti ja kuvat: Reetta Reinman

Nivalalainen vyöhyketerapeutti-diplomirefleksologi Päivi Mustajärvi , 61, on tehnyt uraa uurtavaa työtä Suomen julkisen puolen sairaaloissa. Vuodesta 2012 hän on kouluttanut sairaaloiden synnytysosastojen kätilöitä hyödyntämään vyöhyketerapiaa synnytyksessä kivunlievityksen lääkkeettömänä hoitomuotona.

– Lääkkeellinen kivunlievitys ei mitenkään estä antamasta synnyttäjälle myös vyöhyketerapiaa, Päivi korostaa.

Päivin kanssa vyöhyketerapiaa opettamassa kulkee hänen tyttärensä, Vaasassa asuva vyöhyketerapeutti ja refleksologi Alisa Kuukasjärvi, 31. Alisa opiskelee parhaillaan myös joogaohjaajaksi. Hän ja Päivi-äiti ovat myös suolistoterapeutteja. Heillä molemmilla on lisäksi homeopaatin koulutus. Vyöhyketerapiaa Päivi ja Alisa ovat tähän mennessä opettaneet kätilöille synnytyssairaaloissa muun muassa Helsingissä, Espoossa, Jyväskylässä, Lahdessa ja Hyvinkäällä.

Alisa on valmistunut vyöhyketerapeutiksi äitinsä kurssilta. Hän on täydentänyt vyöhyketerapiaopintojaan myös ulkomailla.

– Vyöhyketerapia on minulle hyvin tuttua lapsuudestani saakka. Äiti hoiti meitä lapsia paljon vyöhyketerapialla, olen oikeastaan imenyt vyöhyketerapian äidinmaidosta, Alisa naurahtaa.

Päivi on opiskellut usean vyöhyketerapiaopettajan opissa. Oppiäitinään hän pitää tamperelaista refleksologian ja vauvojen vyöhyketerapeuttisen koliikkihieronnan kouluttajaa, MedikaNovan Anna-Kaarina Lindiä. Päivi on opiskellut vyöhyketerapian avulla tehtäviä traumahoitoja myös ulkomailla.

– Traumahoitojen myötä olen pystynyt auttamaan muun muassa väkivallan uhreja, koulukiusattuja sekä erilaisista hylkäämisistä kärsiviä ihmisiä, hän kertoo.

Päivi oli lapsena usein sairas ja joutui syömään paljon lääkkeitä.

– 15-vuotiaana tutustuin Oulun kirjastossa vyöhyketerapiaa käsittelevään kirjallisuuteen. Aihe kovasti kiinnosti. Olin 17-vuotias, kun ostin terveysalan aikakauslehden, jossa oli juttu ”ihmeellisestä” helsinkiläisestä naisesta, joka tekee vyöhyketerapiahoitoja. Päätin, että säästän rahaa ja menen tuon naisen luokse. Menin ja olin heti aivan myyty vyöhyketerapialle! Päivi kertoo.

Hän oli ensimmäistä lasta synnyttäessään vuonna 1979 22-vuotias.

– Halusin nousta synnytyksen aikana istuma-asentoon. Selällesi maata ja pää tyynyyn! kätilö käski. Muutama vuosi sitten kätilöitä kouluttaessani huomasin, että synnytyssalissa roikkui liaani. Voi kun pääsisin synnyttämään, minä silloin lähemmäs kuusikymppinen huudahdin! Päivi muistelee.

Hän iloitsee, että nykypäivän suomalaisilla synnyttäjillä on mahdollisuus paitsi luonnonmukaiseen kivunlievitykseen, myös luonnonmukaisiin – luonnon kansojen – synnytysasentoihin ja -tapoihin.

Synnytysosastojen kätilöille Päivin ja Alisan pitämä vyöhyketerapiakurssi on täydennyskoulutustyyppinen, työajalla järjestettävä, kahden päivän mittainen vapaaehtoinen kurssi.

– Hienoa, että koulutuksen tilaa sairaala: koululääketieteen edustajilta tämä on iso askel, Päivi sanoo.

– Koska synnyttäjä saa nykyään itse valita, missä sairaalassa hän haluaa synnyttää, on vyöhyketerapiaosaaminen myös yksi kilpailuvaltti sairaaloille, Alisa lisää.

Hyvinkään synnytyssairaalan kätilö ja vyöhyketerapeutti Eeva Toivonen kertoo, että heillä Hyvinkään synnytyssairaalassa synnyttäjille on tarjolla vyöhyketerapian lisäksi myös akupunktiota, joogaliinat sekä mahdollisuus vesisynnytykseen.

Jyväskylässä asuva Eeva Toivonen on opiskellut vyöhyketerapeutiksi Päivi Mustajärven kurssilla. Kätilönä 40-vuotias Eeva on toiminut kymmenisen vuotta, siitä viimeisen vuoden ajan hän on työskennellyt Hyvinkään synnytyssairaalassa. Vyöhyketerapiaa hän on käyttänyt kätilön työssä tukihoitomuotona seitsemisen vuotta.

– Synnyttämään tuleville äideille kerron aina, millaisia mahdollisuuksia on tarjolla kivunlievitykseen epiduraalipuuduksen lisäksi, hän kertoo.

Eevalla on itsellään kaksi lasta. Molemmissa synnytyksissään hän on käyttänyt vyöhyketerapiaa kivunlievityksessä. Eeva on imenyt kätilön työn äidinmaidosta. Hänen äitinsä on kätilö.

Kätilöille järjestettävällä vyöhyketerapian intensiivikurssilla keskitytään siihen, miten vyöhyketerapian keinoin voidaan vaikuttaa synnytyksen etenemiseen ja lievittää synnytyskipua.

– Ensin opiskellaan vyöhyketerapian perusteita teoreettisesti ja sitten opetellaan käytännössä asioita, jotka limittyvät toisiinsa. Näitä ovat esimerkiksi kivunlievitys ja rentoutus. Kurssilaiset myös harjoittelevat hoitamaan toisiaan, Päivi ja Alisa kertovat.

Kurssilaiset esimerkiksi opettelevat jalkapohjissa, säärissä ja korvissa olevien vyöhyketerapeuttisten heijastepisteiden käsittelyä sekä erilaisia venytysliikkeitä.

Päivi ja Alisa korostavat, että vyöhyketerapian hoitovaste synnyttäjille on erinomainen.

– Synnytys on niin luonnollinen tapahtuma, että siksi luonnon hoitomuoto antaa siihen hyvän hoitovasteen, Alisa pohtii.

– Vyöhyketerapialla avustettu synnytys yleensä käynnistyy luonnollisesti ilman kemiallista käynnistämistä, sujuu kivuttomammin, nopeammin ja rauhallisemmin. Lapsi on tyynempi kuin niissä synnytyksissä, joissa vyöhyketerapiaa ei käytetä. Vyöhyketerapia myös helpottaa synnytyksestä toipumisessa, muun muassa vähentää verenvuoden määrää monella, sekä vähentää riskiä synnytyksenjälkeiseen masennukseen, Päivi toteaa.

– Myös istukan irrottumiseen ja maidonnostatukseen vyöhyketerapia on erinomaista, lisäävät Alisa ja Eeva.

– Sekä vauvan hoitamiseen heti synnytykseen jälkeen ja pikkuvauva-aikana, esimerkiksi vauvan koliikkioireiden helpottamisessa vyöhyketerapialla on saatu erinomaisia tuloksia, naiset korostavat.

He tekevät kaikki myös vauvahierontaa sekä pitävät vauvahieronnan kursseja.

Päivi, Alisa ja Eeva suosittelevat odottavalle äidille vyöhyketerapia koko raskauden ajan.

– Mitä rennompi keho ja mieli, sitä rennommin synnytys sujuu. Vyöhyketerapian merkittävin etu on juuri kehon ja mielen rentouttaminen, he korostavat.

– Raskaana oleva voisi käydä vyöhyketerapiassa ennen raskauden viimeistä kuukautta kerran kuukaudessa, viimeisen raskauskuukauden aikana kerran viikossa ja viimeisen raskausviikon aikana joka päivä, mutta vähemmistäkin hoitokerroista saa paljon apua, Päivi sanoo.

Vyöhyketerapialla hoidettujen äitien avautuminen ennen synnytystä tapahtuu yleensä helpommin ja kivuttomammin kuin ilman vyöhyketerapiaa käsiteltyjen. Vyöhyketerapialla on myös saatu helpotettua synnytyspelkoa sekä lievitettyä alkuraskauden aikaista pahoinvointia. Hoidon esteitä vyöhyketerapialle ei Päivin mukaan ole.

– Suolistoterapeuttina minä ja Alisa voimme myös monin tavoin auttaa hoitamaan ummetusta, se yleensä vaivaa odottavia äitejä raskauden loppuvaiheessa. Kuitupitoinen ravinto, maitohappobakteerit ja tarvittaessa ruoansulatusentsyymit usein tuovat helpotusta ummetukseen. Suosittelen yleensä myös otettavan ulostenäytteen, se kertoo suoliston bakteeriston kunnosta, Päivi sanoo.

Vyöhyketerapeuttinen venyttely on hyväksi kaikille, ennen kaikkea raskaana oleville ja synnytykseen valmistautuville.

Päivin ja Alisan opettamat venytykset kohdistuvat erityisesti lantion lihaksiin ja lonkan koukistajiin. Näiden elastisuus ja rentous helpottavat synnytyksen kulkua.

– Mitä rennommat ovat lonkan koukistajat, sitä helpommin synnytyksen avausvaihe sujuu. Kun reisilihakset ovat mahdollisimman rennot, myös vatsan alue rentoutuu, Alisa kertoo esimerkiksi synnytyksessä tärkeiden lihasryhmien rentouttamisen merkityksestä.

”– Synnyttämään tuleville äideille kerron, millaisia mahdollisuuksia on tarjolla kivunlievitykseen.”