Arja Aalto jalosti käsityöharrastuksesta itselleen mieluisan ammatin.

Teksti ja kuvat: Minna Stenius

Kun vanha sulkeutuu, niin uusi avautuu. Kuka lie lukenutkaan viimeiset rivit tästäkin lääketieteen oppikirjasta, sulkenut sen ja laittanut odottamaan jotakin tulevaa hetkeä? Mikä kirja mistäkin syystä joutuu kirpputorille tai varastoon, kunnes vuosikymmenten jälkeen joku keksii herättää kirjan uuteen käyttöön? Niin on kirjaimellisesti laita Arja Aallon ideoimassa ja toteuttamassa ”kirjalaukussa”, jossa ainoat kirjaimet ovat kannessa, sisäsivut on poistettu paperinkeräykseen.

Kirjalaukku on oiva lahja esimerkiksi valmistuvalle lääkärille tai lakimiehelle. Lääkärikirja, lakikirja, taidekirja, kasvatusteos, maantiedon opus, jälleen mielikuvitus on rajana.

– Aivan ohuesta vihkosta ei laukkua saa, tuumaa Arja, jonka järeät teollisuuskoneet pystyvät pureutumaan puolisenttisten kirjankansien läpi.

Arja Aallolla on tekninen koulutus ja runsaasti tekstiilialan opintoja. Kun pitkäaikainen työ tekstiilialalla oli päättymässä Arja ryhtyi osa-aikaisen käsityöläisyyden jälkeen kokopäiväiseksi käsityöläisyrittäjäksi.

Nyttemmin hänet löytää Tampereen punatiilisten Tampellan ja Finlaysonin alueiden läheltä kivijalkamyymälä Villiluumusta. Tai oikeastaan Arja työskentelee siellä tiistaisin. Muut viikonpäivät liikkeessä päivystää joku toinen viidestä yrittäjästä, jotka myyvät liikkeessä toistensa ja noin kolmenkymmenen muun käsityöläisen töitä.

Ideoita ja osaamista tällä naisella riittää. Yli kaksikymmentä vuotta sitten hän tutustui mieheensä Ilkkaan heidän kummankin työskennellessä Uudenkaupungin autotehtaalla. Sieltä yhteinen polku kulki Tampereen Petsamoon, josta he ostivat paritalon puolikkaan.

Talo ei ollut silloinkaan nuorukainen, vaan kaipasi remonttia. Arjalle pystytettiin puutyöverstas talon kellariin. Siellä hän nikkaroi ja työsti muun muassa perheen omakotitalon kylpyhuoneen kaapit. Verstas väistyi lyijy- ja tiffanylasien tekemiseen tarkoitetun tilan alta. Perheen kodin eteisessä tulijaa tervehtivät upeat taidelasi-ikkunat. Aikansa kutakin, kierrätykseen hurahtanut Arja lakaisi lasinsirut kellariverstaastaan. Tilalle tuotiin jykevät niittaus- ja ompelukoneet.

Aamukahvin juotuaan Arja laskeutuu kierteiset kiviportaat maanalaiseen valtakuntaansa. Aamu ja päivä ovat luovuuden ja ahertamisen aikaa. Arja työstää koneilla nahkaa ja pahvia. Kaikki laukut eivät synny kirjoista, vaan joko pelkästään nahasta tai sitten nahkaan lisätään esimerkiksi tölkkiklipsuja. Mielenkiintoinen säilytyspurkki muokkautuu motoristin tarvikerullan malliseksi nahkalaukuksi, jollaista on vain yksi maailmassa.

Iltapäivällä luovuus ja näppärät sormet hidastuvat. Arja nousee portaat talon keskimmäiseen kerrokseen viettämään aikaa töistä kotiin palanneen miehensä ja perheen Nilla-koiran kanssa. Yhdessä laitetaan ruokaa ja ulkoillaan. Koiran lenkittäminen on myös sopiva tauko luovaan puuhaan, joka ei koskaan ole Arjan mielestä puurtamista, vaan aina mieluisaa ja rakasta.

Arja sanoo olevansa unelmatyössään. Arja työskentelee mielellään yksin ja yksinäisyydessä. Toisinaan hän käy pitämässä kursseja ja opettamassa innokkaille ja asiasta kiinnostuneille vaikkapa hopeakorujen tekoa vanhoista lusikoista.

Arjan rakkaus tekemiseensä näkyy myös kirjoissa, jotka hän on tehnyt yhdessä muiden alan osaajien kanssa. Tölkkidesign, Hopeaketjut ja -käädyt sekä Lusikasta luotua -kirjat ovat täynnä itseideoituja tuotteita ohjeineen vasta-alkajalle tai edistyneelle tekijälle.

Arja Aallon lempilapsi kaikista töistä on hevosenhäntäjouhista tehtävät korut. Arja punoo häntäjouhista rannekoruja lisäten niihin hopeaheloja ja -ketjuja. Ihmiset lähettävät hänelle lempihevostensa jouhia koruiksi muokattavaksi. Eri hevosrotujen jouhet ovat aivan eri tuntuisia hiusta muistuttavista aivan karheisiin. Hevosten ystäville Arja ompelee nahasta hevosen muotoisia laukkuja. Hän on suunnitellut hokkinauloista oman korusarjansa.

Suurennuslasia vaativat näperrykset Arja tekee talonsa keskikerroksen työpisteessä. Seinillä ja pöydällä olevat lokerikot ovat täynnä hopeaheloja, jotka hän liittää jouhikoruihinsa. Lusikoista tehtävät korvakorut, sormukset ja riipukset muotoutuvat myös tällä työpisteellä. Arjan ranteessa on useita jouhipunoksia. Sormessa kimaltelee lusikanvarsisormus helmiupotuksineen. Kaulassa komeilee hokkinaulasydän, nauloista ovat myöskin naisen korvarenkaat.

”– Puutyöverstaassa Arja nikkaroi ja työsti perheen omakotitalon kylpyhuoneen kaapit.”