– Päätöksenteko susien kaatamisen poikkeusluvista saatava alueelliseksi

Sievin riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Esa Kukkosen mukaan susiongelma on Suomessa todellinen ja vakava alueilla, missä susi on levittäytynyt ihmisasutuksen lähelle. Erämaasusia hän ei pidä ongelmallisina. Suomen tämänhetkisestä susikannasta ei ole virallisia lukuja.

Teksti: Reetta Reinman

Ääripäiden näkemykset leimaavat suomalaista susikeskustelua; niin puolesta kuin vastaan.

– Tämä toki näkyy kaikessa viestintäkulttuurissa sosiaalisen median yleistymisen myötä. Verkossa kasvottomana on helppo lausua hyvinkin radikaaleja mielipiteitä, joita ei kasvokkain varmasti koskaan sanoisi, toteaa Sievin riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Esa Kukkonen.

Susiongelma on Kukkosen mukaan todellinen ja vakava – niillä seuduilla, missä sudet ovat ongelmia. Suomen tämänhetkisestä susikannasta ei ole virallisia lukuja.

Luonnonvarakeskus LUKE:n uusimman susikanta-arvion mukaan Suomessa oli maaliskuun 2017 alussa 150–180 sutta ja suurimmillaankin ollut alle 300 yksilöä. Metsästäjien arvioiden mukaan niitä on huomattavasti enemmän, jopa 700-800 ja ympäri Suomen.

– Ja ongelmiakin on ympäri Suomen, runsaastikin täällä meillä Sievin ja Kannuksen alueella, Kukkonen sanoo.

Luonnonvarakeskus Luke käyttää susien määrän laskennassa pohjana petoyhdyshenkilöiden tekemää havaintotaulukkoa sekä GPS-seurannan tuottamaa aineistoa.

Kukkonen kertoo, että esimerkiksi Sievissä muutama vuosi sitten sudet tekivät suurta vahinkoa nautakarjatilalla. Kyseisen tilan karja laiduntaa osittain myös metsässä. Metsälaitumelta sudet verottivat lihakarjan vasikoita. Sieviläiseltä lammastilalta sudet tappoivat alkusyksystä 2015 kerrallaan jopa 20 lammasta; tuolloin häirikkösusien hävittämiseen saatiin poikkeuslupa.

Vuosi sitten susipari aiheutti Sievissä ongelmia.

– Viime talven aikana tämä nälkiintynyt susipari liikkui omakotitalojen pihoissa ja kyttäili kouluun meneviä lapsia yksityistiellä.

Ensin saatiin yksi poikkeuslupa Suomen Riistakeskukselta, ja luvalla onnistuttiin poistamaan naarassusi.

– Uros jatkoi lasten hätyyttelyä, lähimmillään se oli 30 metrin päässä kouluun menevistä lapsista. Myös omakotitalojen pihoissa uros jatkoi kulkujaan.

Kaatolupa tälle toiselle sudelle saatiin poliisilta vielä samalla viikolla.

– Se, kuten kyseisen susiparin naaras, oli täysin terve yksilö, mutta molempien suolisto oli aivan tyhjä, eli niillä oli nälkä, Kukkonen toteaa.

Hän painottaa, koska Keski-Pohjanmaan alueella ei ole erämaita, niin sudella ei ole siellä luontaisia asuinalueita, joissa se eläisi lajilleen tyypillistä elämää.

– Erämaittomilla alueilla sudet ovat päivittäin vaikutuksissa ihmisasutuksen kanssa; ne eivät opi pelkäämään ihmistä.

Erämaasusia Kukkonen ei pidä niinkään ongelmallisina kuin ihmisasutuksen lähistölle levittäytyneitä susia: susipareja ja yksittäisiä yksilöitä.

Suomessa sudella on alueilla, joihin se on nykyään levittäytynyt, myös puutetta sille luonnollisesta ruoasta; esimerkiksi Baltian maiden metsissä tyypillisiä villisikalaumoja meillä ei juuri tavata.

– Keski-Pohjanmaan alueella on metsissä toki hirviä, mutta aikuinen hirvi on vaarallinen vastustaja sudelle, yksinäinen susi käykin harvoin aikuisen hirven kimppuun. Pelkällä myyrillä ja pienriistalla susi ei taas elä. Nälkäisenä se lähtee helpon ravinnon pariin ihmisten lähelle: liha- ja lammastiloille sekä koiria hätyyttelemään.

Kukkonen kertoo, että esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla Ullavan ja Kannuksen alueella on viime aikoina liikkunut koiria uhkaava ongelmasusilauma.

– Tämä on ongelma myös alueen hirvikannan kurissapidolle. Hirvikoiria hätyyttelevät sudet latistavat hirvenmetsästäjien intoa lähteä kyseisillä alueilla hirvijahtiin. Hirvikoira on metsästäjälle arvokas investointi, sitä ei suin päin olla laittamassa suden suuhun, Kukkonen toteaa. Hän on myös Suomen harmaahirvikoirajärjestön puheenjohtaja.

Susi on Suomessa lain nojalla suojeltu. Suden tappaminen tai vahingoittaminen on lähtökohtaisesti aina törkeä metsästysrikos – vaikka kyseessä olisi pakottavan vaaran torjuminen.

Sievin riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Esa Kuokkanen on mukana yhtenä aloitteentekijänä Kansalaisaloitteessa Susivahinkojen estämiseksi. Kyseisen kansalaisaloitteen tarkoituksena on saada susien kannanhoidollisia tavoitteita ja kannan säätelyä koskeva metsästyslakiin liittyvä päätöksenteko EU:n läheisyysperiaatteen mukaisesti mahdollisimman lähelle niitä ihmisiä, joita asia arkielämässä koskee.

– Haittaa tai vahinkoa aiheuttaviin susiin tulee voida puuttua nykyistä tehokkaammin ja on varmistettava susivahinkojen korvaaminen täysimääräisesti ja nopeasti. On myös tarkennettava välittömän puuttumisen pelisäännöt ongelmia aiheuttavien susien kohdalla, Kukkonen avaa Kansalaisaloitteen sisältöä.

Tätä nykyä vahinkoperusteisen poikkeusluvan hakeminen suden kaatamiseksi Suomen Riistakeskukselta koetaan hankalaksi ja luvan saamisen kriteerejä pidetään kohtuuttomina.

Kukkonen korostaa, että susi kuuluu Suomen luontoon.

– Mutta sudet eivät saa vaarantaa ihmisten ja kotieläinten turvallisuutta eivätkä Suomen metsäpeurakantaa eivätkä myöskään perinteistä suomalaista tapaa metsästää koirien avulla.

– Olennaista on luoda selkeät pelisäännöt, miten ongelmia aiheuttaviin susiyksilöihin voidaan puuttua, ennen kuin susivahinkoja pääsee tapahtumaan, hän alleviivaa.

”– Uros jatkoi lasten hätyyttelyä, lähimmillään se oli 30 metrin päässä kouluun menevistä lapsista.”
”– Erämaittomilla alueilla sudet ovat päivittäin vaikutuksissa ihmisasutuksen kanssa; ne eivät opi pelkäämään ihmistä.”
”– Hirvikoiria hätyyttelevät sudet latistavat hirvenmetsästäjien intoa lähteä hirvijahtiin. Hirvikoira on metsästäjälle arvokas investointi.”